Yölaulajat 1988

Tringa 2/88

Tuomo Salmela

Intiaanikesä oli yölaulajien juhlaa. Jo toukokuussa alkaneet poikkeuksellisen lämpöiset päivät toivat yölaulajia aikaisin ja paljon Suomeen. Muutto jatkui pitkälle heinäkuun alkuun ja silloinhan on enää harva lintumies yölaulajaretkellä. Satakielten nopea pesinnän alkaminen vaiensi monet koiraat jo tou-kokuun lopulla, mutta aktiiviset lintumiehet olivat ajoissa jo ne takseeranneet.

Mitalin toinen puoli osoittaa vaikeasti selitettävän ilmiön. Yöhuutajien määrät olivat käsittämättömästi romahtaneet. Pahimmin tämä kuuluu ruisrääkkien lukemissa. Koko Tringan alueelta löytyi vain kuusi rääkkää.

Havaintoja on saatu verraten kattavasti koko Tringan alueelta. Vain Karkkilan ja Lohjan alueen tiedonlähteet ovat ehtyneet. Sieltä ei saatu tämän kirjoittamiseen mennessä mitään tietoja. Edellisvuoteen nähden saatiin vähemmän havaintoja myös Kirkkonummelta alueelta Tolls-Sunds. Pohjois-Kirkkonummelta ja Siuntiosta saatiin aiempaa enemmän tietoja, kun tutkimusryhmä KBP oli ilmeisesti entistä paremmin perehtynyt asiaan.

Tringan alueen muutama hyvä yölaulajapaikka kärsii urbanisoitumisesta. Pikku-Huopalahti on ehkä viimeistä vuottaan edustettuna näin runsaslajisena. Finnånlahden muoto tulee muuttumaan joko kivikkokentäksi tai siistiksi puistolammikoksi, jossa yölaulajilla ei enää ole samaa sijaa. Mätäjokivarren "ryteikköjä" siistitään miellyttämään juppiutuvan kansan silmää. Iso-Huopalahden kasa tultaneen tasoittamaan nurmikoksi ja "kauniiksi" puurivistöiksi. Vielä nyt se on monipuolinen ja helpoimmin kuljettava retkikohde. Laajalahti ja Vanhankaupunginlahti ja Vantaanjoen Niskala lienevät parhaiten turvassa, mikäli konsultit eivät pääse liiaksi entistämis- ja parantamissuunnitelmillaan muuttamaan tilannetta.

Taulukko 1. Tringan alueen yölaulajat 1988. Merkkien selitykset: LL = Satakieli, LN = Pensassirkkalintu, LF = Viitasirkkalintu, AD = Viitakerttunen, AR = Luhtakerttunen, AA = Rastaskerttunen

 Paikka LL LN LF AD AR AA FINNÅ 43 7 2 7 3 2 LAAJALAHTI 15 10 - 7 - 1 TALI-VERMO 13 12 1 22 11 - MÄTÄJOKI 23 1 1 20 1 - P-HUOPALAHTI 21 - - 11 1 - TUUSULA 32 12 3 5 - - VANTAANJOKI 41 5 2 2 21 - KERAVANJOKI 4 9 1 1 12 - VIIKKI 33 4 1 6 4 4 ÖSTERSUNDOM 10 4 1 - 7 1 KARJAAN SEUTU 90 4 - 14 4 - TRINGAN ALUE 1988 761 116 42 67 240 13 TRINGAN ALUE 1987 1095 210 20 62 193 8 

Taulukossa 1 on esitetty edellisen vuoden tapaan hyvin tutkittujen alueitten yölaulajamäärät. Yöhuutajien määriä vuonna -88 ei kannata paljon eritellä, vaan havainnot on niputettu yhdistyksen koko alueelta ja niitä on verrattu aiempien vuosien määriin. Huutajien esiintymispaikat on kuvattu lajikohtaisessa yhteenvedossa.

Yhteenveto lajeittain

SATAKIELI Luscinia luscinia on huomattavin yölaulajamme. Parhaat alueet ovat täysin kansoitetut eivätkä pienet kannanvaihtelut niillä näy. Satakielen kannanmuutoksista saa parhaiten vihiä reuna-alueilla. Huonoina vuosina siellä näkyy kato ja hyvinä lintuja on mitä kummallisimmissa paikoissa. Kuluneena kesänä Helsingissä jotkut omakotiasukkaat saivat ihmetellä pitkään puutarhassaan laulelleita satakieliä. Alueen kokonaismäärät eivät näytä nousevan ennätyslukemiin. Tähän on syynä parin kolmen sadan yksilön vajaus Karkkilan ja Lohjan havaintojen puuttuessa.

PENSASSIRKKALINTU Locustella naevia on esiintymissään oikullinen. Nyt niiden määrät eivät yltäneet edellisvuoden huippulukuihin. Parhaat alueet ovat Vantaan kaupungin alueella, jossa Vantaanjoki sivujokineen, Tuusulanjoki ja Keravanjoki sekä Rekolanoja laajoine peltoaukeineen kaikki keräävät enimmän osan Tringan alueen pensassirkkalinnuista. Lisäksi näiltä alueilta löytyy pari innokasta takseeraajaa, jotka jaksavat tutkia alueensa poikkeuksellisen tarkasti.

VIITASIRKKALINTU L. fluviatilis tiiviisti esiintymisaluettaan taas merkittävästi. Lintuja oli harvinaisen tasaisesti koko retkeilyalueella. Mitään monen linnun edes löyhää keskittymää ei havaittu. Pensassirkkalinnullahan on usein tapana kokoontua pieniin kolonioihin, joissa eri yksilöiden etäisyys on satakunta metriä.

LUHTAKERTTUNEN Acrocephalus palustris kasvoi taas ennätyksiin. Parhaiten runsaus näkyi heinä-elokuisissa kerttuspyynneissä. Pesintöjen onnistumien tuotti paljon nuoria lintuja syysmuutolle. Koko Helsingin seudun rengastussummat kohosivat runsaasti yli kahdensadan. Pelkästään Laajalahden ja Vanhankaupunginlahden rengastusmäärät yhdessä olivat 185 yksilöä.

VIITAKERTTUNEN A. dumetorum jatkoi lauluaan pitkään. Sehän on aina merkki parittomista koiraista. Jotkut yksilöt yrittivät varsin kummallisissa paikoissa. Lehtisaaressa koiras lauleli viikon verran bussin 34 päätepysäkin liikenneympyräs-sä. Heinä-elokuiset verkkopyynnit Laajalahdella ja Vanhan-kaupunginlahdella tuottivat yhteensä 20 yksilöä. Havaittujen kokonaissummat osoittavat erittäin hyvää vuotta.

RASTASKERTTUNEN A.arundinaceus valtasi taas vanhat perinteiset alueensa. Viikillä laji oli ennätyksellisen runsas. Lahden itärannalla Fastholmassa kontrolloitiin edellisvuotinen lintu.

KAULUSHAIKARA Botaurus stellaris oli taas harvinainen. Yhteensä kuultiin vain kaksi yksilöä. Ka Läppträsk ja Ki Morsfjärden tarjosivat lajille tyydyttävän laulupaikan. Kirkkonummen lintu kuului Soukan Kasavuorelle asti eli yli kolmen kilometrin päähän.

RUISRÄÄKKÄ Crex crex muuttui erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Havainnot olivat niukassa: Es Finnå 1, He Iso-Huopalahti 1, Ka Lill-Sannäs 1, Ki Saltfjärden 1, Siu Björnträsket 1 ja Tu Koskenmäki 1.

LUHTAHUITTI Porzana porzana väheni myös pohjalukemiin. Lajia esiintyi kyllä lähes kaikilla tunnetuilla huittipaikoilla, mutta niiden kokonaissumma oli vain 23.

LUHTAKANA Rallus aquaticus havaittiin vain Es Laajalahti 1, He Viikki 2, Ki Danskarby 1, Ki Dåvits 1, Ki Hepari 1 ja Va Hämeenkylä 1.

LIEJUKANA Gallinula chloropus havaittiin perinteisen paikan Es Finnå 1, lisäksi He P-Huopalahti 1, Tu Rantamo 1, Tu Rusutjärvi 1.

Havainnoitsijat

Havaintojaan antoivat Tringan käyttöön seuraavat lintumiehet:

Pentti Ahola/KBP, Christian Casagrande, Sakari Danski, Jyrki Erikäinen, Kari Haataja, Ilpo Hauta-aho, Antti Heikkilä, Martin Helin, Markku Heinonen, Kalevi Hiironniemi, Harri Hongisto, Ilpo Huolman, Christer Kalenius, Samuel Kallionpää, Pekka Kankaanpää, O. Kiviniemi, Jari Korhonen, Pekka Koskinen, Anssi Laurila, Mauri Leivo, Henrik Lindholm, Kalevi K. Malmström, Markku Mikkola, Karno Mikkola, Roger Morberg, Juhani Mänttäri, Pekka J. Nikander, Magnus Nordman, Ygvne Nyberg, Tapio Paavola, Jouko Pihlainen, Pekka Pöy-hönen, Kim Roering, Pekka Routasuo, Juha Saari, Tuomo Salmela, Kari Soilevaara, Matti Taina, J. Törnqvist, Niila Valle, Heikki Vasamies, Jorma Vickholm, Jukka Vihanto, Ari Viljanen, Rauno Yrjölä ja Timo Yrjölä Luettelo on poikkeuksellisen lyhyt, mutta joukko edustaa kuitenkin alan aktivistejä.

Karjaan havainnot tulivat taas hyvissä ajoin koottuina C. Kaleniukselta, samoin P. Ahola toimitti KBP:n kootut tiedot. M. Mikkola toimitti Iso-Huopalahden havainnot. J. Korhoselta saatiin taas edustava kartta Helsingin pohjois- ja itäpuolelta, erityiskiitokset heille. Muita voisi hiukan patistaa lähettämään havainnot ajoissa Tringan byrokratiaan. Kuka onkaan mukana listalla ensi vuonna?

Havainnot voi kätevimmin ilmoittaa puhelinluettelon karttakoordinaattien avulla, jos ei halua ottaa valokopioita ja merkitä niihin laulajien paikkoja. Tiedote: Viitasirkkalintu 2.6 783-556, kertoo artikkelin laatijalle yksikäsitteisesti tapahtuman. Hyvää loppukesää kaikille retkeilijöille. Ne laulavat vielä heinäkuussa.