Yölaulajat 1985

Tuomo Salmela

Tringan alueen yölaulajalaskennat jatkuivat kesällä 1985 hiukan vaisummin kuin aiempina vuosina. Kiinnostus yölaulajia kohtaan on laimentunut. Useimmat niistä ovat yleistyneet kymmenessä vuodessa niin paljon, etteivät ne herätä erityisemmin mielenkiintoa eivätkä ylitä ilmoittamiskynnystä. Varsinkin satakielen status on painunut pohjaan. Niitä on joidenkin mielestä häiriöksi asti. Vain säntillisimmät retkeilijät kirjaavat kaikki satakielet muistiin. Laadukkaimmat havainnot saadaan kaukaa Helsingin ulkopuolelta.

Lähivuosina saattaa luhtakerttusta kohdata satakielen kohtalo. Se näyttää yleistyvän edelleen voimakkaasti ja saavuttavan rytikerttusen runsauden. Viitakerttunen säilyttänee asemansa lintumiesten arvosteluasteikossa. Se ei ole erityisen runsas eikä sitä ole yleensä helppo havaita.

Kerttuset saapuivat muutaman päivän myöhässä normaalista aikataulustaan ja kevätmuutto venyi pitkään. Vielä heinäkuun puolivälissä löytyi uusia laulajia. Muita aikaisemmin saapuva ruokokerttunenkin myöhästyi runsaalla viikolla ja osoittautui edellisvuosia vähälukuisemmaksi.

Taulukkoon 1 on koottu entiseen tapaan eri paikkojen havainnot. Havaintoalueita on laajennettu samaa käytäntöä noudattaen kuten aiemminkin. Finnå on saanut koko jokivarren mukaansa. Vantaanjokea on levennetty kilometriin, ja se on katkaistu Silvolasta. Tuusulanjärveen on otettu mukaan laskujokea muutama kilometri.

Yhteenveto lajeittain

SATAKIELI Luscinia luscinia jäi huippuvuosiin verrattuna vähälukuisemmaksi. Vieläkään tringalaiset eivät siirtäneet satakielimäärää toiselle tuhatluvulle. Maakunnan miehet tallensivat tarkat lukemat ja kertoivat lajin runsauden olevan edellisvuoden tasolla.

PENSASSIRKKALINTU Locustella naevia oli etenkin rannikolla harvalukuisempi kuin aiemmin. Kokonaismäärä jäi hiukan pienemmäksi kuin edellisvuosina eikä se jatkanut enää pari vuotta kestänyttä kasvuaan.

VIITASIRKKALINTU L. fluviatilis oli todellinen harvinaisuus. Taulukon ulkopuolelta havainnot: Numpu Savijärvi 1, Vi Vanjärvi 1, He Vuosaari 1 , Ki Friggesby 1.

RUOKOKERTTUNEN Acrocephalus schoenobaenus ei ole esiintynyt aiemmin yölaulaja-artikkeleissa. Sehän on niin yleinen ja runsas, ettei sitä voi ruovikkolahdilla edes laskea kovin vähällä vaivalla. Sisämaasta ja jokivarsilta laji oli viime kesänä vähentynyt voimakkaasti. Esimerkiksi Vantaanjoen rantamilta normaalivuosina tapaa noin kuusikymmentä laulavaa lintua. Viime kesänä jokivarresta löytyi vain parikymmentä lintua. Niskalan niityn kanta oli pudonnut vajaasta kahdestakymmenestä viiteen.

Ruokokerttuskannan pienentymistä on vaikea huomata ruovikkolahdilla. Jos reviireiden välimatka muuttuu kahdestakymmenestä metristä kolmeenkymmeneen metriin, niin eroa ei maastossa paljon huomaa. Kuitenkin se merkitsee kannan vähentymistä alle puoleen. Vähentyminen ei tapahdu voimakkaimmin ruovikkolahdilla, vaan se kohdistuu huonompiin alueisiin. Vähentymisen syyt voidaan löytää talvehtimisalueelta. Kuivuus vie ravinnon ja rokkikonsertit auttavat vain etiopialaisia, eivät ruokokerttusia.

VIITAKERTTUNEN A. dumetorum saapui myöhään, mutta havaintoja kertyi kohtalaisen runsaasti. Laji on yleistynyt myös ruovikkolahdilla. Jotkut yksilöt tapaa laulamassa puhtaassa järviruokokasvustossa. Heinä-elokuussa rengastettiin ruokokerttuspyynnin yhteydessä useita nuoria lintuja.

LUHTAKERTTUNEN A. palustris jatkaa runsastumistaan. Rannikon kosteikkoalueilla laji on jo runsaslukuinen. Niskalan luhtakerttuset ovat levittäytyneet jo koko Vantaanjoen alajuoksulle. Syksyisen kerttuspyynnin yhteydessä luhtakerttusia rengastettiin yli kaksinkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Tuleeko lajista yleisin yölaulajamme?

RASTASKERTTUNEN A. arundinaceus oli vähissä. Havainnot taulukon ulkopuolelta: Vi Vanjärvi 1, Ta Trollböle 1 ja Ha Täktbukten 1, Es Kaitans 2.

 Taulukko 1. Tringan alueen yölaulajat 1985 Finnå Laajalahti Vantaanjoki Tali-Vermo Mätäjoki Viikki P-Huopalahti Tuusulanjärvi Lohja Karkkila Tringa84 Tringa85 Satakieli Luslus 52 20 24 31 30 20 15 65 103 17 926 875 Pensasirkkalintu Locnae 5 3 5 3 - - 1 8 8 4 116 106 Viitasirkkalintu Locflu 1 - - - - - - 1 1 - 19 7 Viitakerttunen Acrdum 3 1 3 - 3 2 - 2 4 2 88 72 Luhtakerttunen Acrris 14 7 37 8 5 8 10 7 9 10 209 233 Rastaskerttunen Acraru 1 - - - - 1 - - - - 20 7 

Yöhuutajat

Kaulushaikaran ja rantakanojen määrien vaihtelua on vaikea selittää tai ennakoida. Keski-Euroopan kovan talven vaikutukset voisivat näkyä niissä lajeissa, jotka talvehtivat siellä. Kuitenkaan vuosittaiset vaihtelut eivä näytät noudattavan mitään näkyvää syytä. Taulukkoon 2 on koottu Tringan alueen havainnot kaulushaikarasta ja rantakanoista.

KAULUSHAIKARA Botaurus stellaris karttaa rannikkoseutuja. Havainnot ovat perinteisiltä paikoilta Karjaa 1, Pohja 1, Lohja 1, Nummi-Pusula 1 ja Vihti 1.

RUISRÄÄKKÄ Crex crex oli ennätyslukemissa parina edelliskesänä etenkin Kaakkois-Suomessa. Kesällä 1985 laji oli taas pohjalukemissa. Vain Tuusulanjärven ympäristössä oli ruisrääkkiä normaalisti.

LUHTAHUITTI Porzana porzana väheni myös edellisiin vuosiin verrattuna. Tringan alueen järvillä kanta säilyy vankkana. Tuusulanjärvi, Nummi-Pusulan Savijärvi ja Es Pitkäjärvi ovat parhaimpia esiintymispaikkoja.

LUHTAKANA Rallus aquaticus pysyi vakiolukemissa. Luhtahuitin tavoin sen tapaa varmimmin Nummi-Pusulasta, Östersundomista tai Viikistä. Ensimmäiset huutajat saapuivat jo huhtikuun lopulla. Viimeiset ääntelijät kuuluivat heinäkuussa. Finnånlahdella nähtiin myös poikue, jossa oli ainakin seitsemän poikasta.

LIEJUKANA Gallinula chloropus ilmoitettiin yhteensä viidestä paikasta. Finnånlahden kanta on väistymässä alueen tuhoutuessa.

 Taulukko 2. Tringan alueen kaulushaikarat ja rantakanat kesällä 1985. Paikat Viikki Tuusulanjärvi Lohja Nummi Tringa84 Tringa85 Kaulushaikara Botste - - 1 1 7 5 Luhtakana  Ralaqu 2 - 2 4 20 20 Luhtahuitti Porpor 3 7 7 12 93 53 Ruisrääkkä Crecre - 5 1 - 67 23 

Havainnoitsijat

Seuraavassa luettelossa ovat niiden lintumiesten nimet, jotka myötävaikuttivat artikkelin syntyyn. Osa heistä ilmoitti havaintonsa suoraan yölaulajahavaintoina ja osa muuten. Vanhaan tapaan saatiin valmiiksi kootut havainnot Tuusulan seudulta, Karkkilasta, Lohjalta ja Karjaalta, jossa Jari Korhonen, Jan Södersved, Kari Degerstedt ja Christer Kalenius ahkeroivat paperitöissä.

Pirkka Aalto, Arto Aaltonen, Esa Aaltonen, Pentti Ahola, Seppo Aro, Kari Aromäki, Antti Below, Sampsa Cairenius, Carlo Casagrande, Hannu Ekholm, Hannu Friman, Kari Haataja, Marko Hamilo, Antti Heikkilä, Jyri Heino, Markku Heinonen, Martin Helin, Timo Hietanen, Kalevi Hiironniemi, Ilpo Huolman, Martti Juvonen, Pauli Järvinen, T. Jääskeläinen, Christer Kalenius, Markku Kallela, Mikko Karkia, Mikko Kataja, Olavi Kiviniemi, Stefan Knopman, Matti Koljonen, Kimmo Koponen, Jari Korhonen, Mika Koskinen, Jukka Lahtinen, Juha Lammi, Pertti Launes, Markku Lehto, Jarmo Lehtonen, Henrik Lindholm, Heikki Luoto, Kalevi K. Malmström, Stig Michelsson, Antti Mikala, Karno Mikkola, Markku Mikkola, Roger Morberg, Kim Mäkinen, Juhani Mänttäri, Seppo Niiranen, Magnus Nordman, Markku Ojala, Jörgen Palmgren, Petri Piisilä, Matti Pulkkinen, Reijo Purasmaa, Pekka Pöyhönen, Asko Rokala, Juha Saari, Tuomo Salmela, Paul Segersvärd, Roland Sundström, Jan Södersved, Hannu Tammelin, Juha Taponen, Veikko Tarsa, Mika Teivonen, Jussi Topp, Kari Tornikoski, Markku O. Tunturi, Juha Turunen, Niila Valle, Teppo Valle, Juha Valonen, Erkki Valste, Jukka Vihanto, Ari Viljanen, Kim Vinari, Kalle Virta, Kari Virta, Heimo Väisänen, Olavi Väisänen, Kristian Westerlund, Rauno Yrjölä ja Timo Yrjölä.