Yölaulajat 1984

Tuomo Salmela

Alkukesä oli edellisvuoden toisinto. Kevät oli lämmin ja linnut tulivat aikaisin. Toukokuun lopun helteet jouduttivat päämuuttoa viikkoa tavallista aikaisemmaksi. Kuitenkin viimeiset muuttajat saapuivat hyvin myöhään. Vielä heinäkuun alussa löytyi uusia aktiivisia laulajia. Muuton pitkittyminen toi Suomeen myös harvinaisia, jopa maalle uusia yölaulajia.

Havaintoja saatiin verraten edustavasti koko Tringan alueelta. Uutena paikkana on Hyvinkään seutu. Pahimmat puutteet ovat Itä-Helsingissä, josta havaintoja on vain Vuosaaresta ja Vartiokylänlahdelta. Sipoonjoen varsi tutkittiin varsin hyvin koko pituudeltaan.

Vuoden 1984 aikana jatkui luhta- ja viitakerttusten runsastuminen. Viitakerttunen oli paria edellisvuotta selvästi yleisempi. Tämä näkyy myös lajiparin keskinäisissä suhdeluvuissa.

Yhteenvedon laatiminen on helppoa ja vaikeaa. Helpolla pääsee, kun kirjoittaa edellisvuoden kertomuksen ja korjaa siihen uudet paikannimet ja päivämäärät. Kirjoittamisen vaikeus on siinä, ettei halua kopioida vanhoja tekstejä, vaikka niitä on jo useilta vuosilta iso valikoima.

Yölaulajien kuuntelu ja tutkiminen keskittyy yhä vähempien lintumiesten osalle. Kuitenkin tuntuu siltä, että määrää yritetään korvata laadulla. Asiaan vihkiytyneet koluavat retkillään alueensa todella hyvin. Yksilömäärät kasvavat vuosi vuodelta. Entistä laajempia alueita tutkitaan tarkasti. Aiemmin hyvintutkituilla alueilla ei ole havaittavissa enää suuria muutoksia.

Taulukossa 1 on esitetty eri paikkojen yölaulajahavainnot. Aluejaossa on noudatettu aiempaa käytäntöä. Esim. Finnå-nimikkeen alle on otettu Finnånlahden lisäksi myös Finnånjoen varsi noin viiden kilometrin matkalta. Vantaanjokeen on laskettu vain joenvarren linnut Silvolaan asti. Lohjan, Hyvinkään, Karkkilan ja Karjaan seudun havaintoihin on otettu mukaan myös lähikuntien havaintoja.

Yhteenveto lajeittain

SATAKIELI Luscinia luscinia ei ollut perinteisillä alueillaan kovin runsas. Kokonaissumma kohoaa kuitenkin uuteen ennätykseen, mikä johtuu laajentuneesta havaintoalueesta ja aktiivisemmasta muistiinmerkitsemisestä.

Satakielet saapuivat pääasiassa toukokuun aikana, mutta jatkoivat lauluaan pitkälle juhannukseen. Vakioalueilla yksilötiheys ei kohonnut oleellisesti. Viikissäkin lauloi vain kolmekymmentä yksilöä, kun parhaimmillaan siellä on ollut viisikymmentä laulajaa.

PENSASSIRKKALINTU Locustella naevia jatkoi laikuttaista esiintymistään. Helsingin alueella laji on harvalukuinen, mutta jo Vantaanjoen latvoilla on pari löyhää koloniaa, joissa sirisee puolenkymmentä lintua. Pensassirkkalinnun laulukausi on pitkä, sirinää kuulee vielä heinäkuun lopussa.

VIITASIRKKALINTU L. fluviatilis on tasaisen harvinainen. Vakiona pysyvä määrä 10-20 yksilöä havaitaan vuosittain Tringan alueella. Taulukon ulkopuolelta havainnot ovat Inkoo 1, Kirkkonummi 3, Hanko 1 ja Tammisaari 1.

LUHTAKERTTUNEN Acrocephalus palustris etsii yhä uusia asuinalueita ja vanhatkin alueet saavat täydennystä. Tiheimmät keskittymät ovat edelleen Vantaanjokivarressa ja Iso-Huopalahdella. Ajoittaista vähentymistäkin tapahtuu. Espoon Lukupurosta löytyi vain pari lintua, kun edellisvuonna niitä oli kymmenkunta. Rengastajilla riittää töitä, jos he aikovat pyydystää niistä edes kohtuullisen osan. Hedelmällisempää lienee keskittyä yhden hyvän paikan luhtakerttusiin ja rengastaa niitä koko muuttokauden ajan. Linnut näyttävät vaihtuvan muutaman päivän välein kesäkuun loppuun. Aiemmin rengastetut yksilöt on helppo selvittää nauhuriatrapin ja kiikarin avulla.

 Taulukko 1. Tringan alueen yölaulajat 1984. Paikat  Pitkäjärvi Finnå Laajalahti Tali-Vermo Vantaanjoki P-Huopalahti Viikki Östersundom Sipoonjoki Tuusulanjärvi Karjaa Hyvinkää Lohja Karkkila Tringa84 Tringa83 Satakieli Luslus 21 30  22 28 27  12 30  25 35 58  85 32  128  90 914 926 Pensassirkkalintu Locnae 8 7 2  2  1  - 2  - 3  11  4  5 14  20 134 116 Viitasirkkalintu Locflu 2 - - - - 1 2 - 1 - 1 1 2 1 17 19 Viitakerttunen Acrdum 1 5 1 6 4 2 2 2 6 - 3 8 10 11 66 88 Luhtakerttunen Acrris 2 6 8 12 26 4 10 2 10 6 5 6 11 16 183 209 Rastaskerttunen Acraru - 5 - - - - 1 - 1 - 1 - 1 1 14 20 

VIITAKERTTUNEN A. dumetorum oli lähes yleinen kuluneena kesänä. Pariutuneet koiraat vaikenivat nopeasti jo toukokuussa. Muutamia lintumiehiä hämmensi lintujen laulupaikan valinta. Osa linnuista lauloi rantaruovikoissa. Into harvinaisempien kerttusten havaitsemiseksi on joskus suuri. Syksyn rengastuksissa nuoria viitakerttusia saatiin useilla ruovikkolahdilla.

RASTASKERTTUNEN A. arundinaceus ylti normaaliin esiintymiseen. Finnånlahden vankka kanta pitää puoliaan urbanisoitumista vastaan. Parhaimmillaan siellä oli viisi yksilöä. Taulukon ulkopuoliset havainnot ovat lännestä.

Yöhuutajat

Kaulushaikara ja rantakanat ovat säilyneet Tringan alueen vakituisilla pesimälintuina. Kuluneen kesän erikoisuuksina olivat pari pikkuhuittia, joista lähemmin harvinaisuuskatsauksissa. Taulukossa 2 on esitetty huomattavimmat rantakanakeskittymät ja Tringan alueen yhteissummat.

KAULUSHAIKARA Botaurus stellaris havaittiin vain kaukana Helsingistä. Havaintopaikat ovat kunnittain Lohjan kunta 1, Karjaa 1, Pohja 2, Karkkila 1 ja Nummi 1. Itäisemmät havainnot ovat loppuneet. Viikin ja Östersundomin ruovikoissa laji on enää satunnainen. Syitä tähän on vaikea keksiä.

 Taulukko 2. Tringan alueen yöhuutajat 1984. Paikat Laajalahti Viikki Östersundom Tuusula Karjaa Hyvinkää Lohja Karkkila Tringa83 Tringa84 Kaulushaikara Botste - - - - 3 - 1 2 5 7 Luhtakana Ralaqu 1 2 1 2 2 - 4 2 19 20 Luhtahuitti Porpor 1 4 1 4 3 2 20 26 47 93 Ruisrääkkä Crecre 1 - 3 7 4 6 7 9 32 67 

RUISRÄÄKKÄ Crex crex ponkaisi ennätyslukemiin. Edellisvuosina laji on ollut poikkeuksellisen runsas vain Kaakkois-Suomessa. Sisämaassa lajia oli runsaasti, jo Espoossa Kehätien pohjoispuolella oli muutama ruisrääkkä parin kilometrin säteellä.

LUHTAHUITTI Porzana porzana ja LUHTAKANA Rallus aquaticus olivat yhtä yleisiä kuin aiempina vuosina. Vain Karkkilan seudulta löytyi poikkeuksellisen runsaasti huitteja. Hyvillä ruovikko- ja saraikkojärvillä kuulee molempia. Luhtakana suosii kuitenkin enemmän merenlahtia kuin luhtahuitti. Parhaat kuunteluajat ovat toukokuun alussa, jolloin luhtakana on vilkkaimmin äänessä. Luhtahuitti jatkaa ääntelyään kesäkuuhun.

LIEJUKANA Gallinula chloropus on vaikeasti havaittava laji. Kesältä 1984 ilmoitettiin havaintoja vain viideltä paikalta, joista sisämaahavaintoja ovat Tuusula 3, Hyvinkää 2, Karkkila 1 ja Lohja 4. Rannikolta laji ilmoitettiin Finnålta ja Pikku-Huopalahdelta.

Kannanarviot

Edellisten perusteella on arvioitava yölaulajien ja -huutajien kannan suuruuksia Tringan alueella, koska sitä vaaditaan valtakunnallista yhteenvetoa varten. Hetken silmäiltyäni karttaa esitän taulukon 3 lukemat eri lajeista.

 Taulukko 3. Tringan alueen arvioitu yölaulajakanta 1984.  

 Satakieli Luscinia luscinia  2000 Viitasirkkalintu Locustella naevia 30  Pensassirkkalintu L. naevia  500  Luhtakerttunen Acrocephalus palustris  1000  Viitakerttunen A. dumetorum  600  Rastaskerttunen A. arundinaceus  25  

Aineistossa on otettu huomioon havaintojen kattavuus, lajien havaittavuus ja biotooppivaatimukset. Kertoimet eri lajeille vaihtelevat tästä syystä melko paljon. Suuri osa satakielistä ja rastaskerttusista havaitaan helposti. Satakieli kuuluu kauas ja laulaa pitkään ja rastaskerttusia osataan etsiä oikeista paikoista. Näitten lajien kannat on kohtalaisen helppo arvioida.

Epämääräisin kerroin on viitakerttusella, koska hyvinä vuosina sen havaittavuus on huono. Koiras lopettaa laulunsa heti pariuduttuaan. Myös luhtakerttunen on hiukan laiska laulaja. Osa yksilöistä jää havaitsematta niiltä retkeilijöiltä, jotka eivät ymmärrä viipyä riittävän pitkään hyvällä paikalla.

Kehrääjän kannan suuruutta on vaikeampi arvioida, koska havaintoja ei ole kovin hartaasti ilmoitettu. Sopivaa pesimäbiotooppia on riittävästi Hanko-Hyvinkää-linjalla.

Rantakanojen kannanarviointi on myös hankalaa, koska lintujen esiintyminen on satunnaista ja suurten ruovikkoalueiden takseeraus on vaikeaa. Moni luhtakana ja liejukana jää tällöin havaitsematta. Ruisrääkän kannan voi arvioida noin sadaksi. Luhtahuitti yltänee sataan viiteenkymmeneen.

Yölaulajia ilmoittaneiden lintumiesten nimet ovat seuraavassa luettelossa. Karkkilan havainnot kokosi Kari Degerstedt, Lohjan Jan Södersved, Hyvinkään Ari Ahtiainen, Karjaan Christer Kaienius ja Tuusulan-Sipoon Jari Korhonen. Kiitokset kaikille havaintojen kerääjille.

Arto Aaltonen, Esa Aaltonen, Ari Ahtiainen, Seppo Aro, Gay Bergholm, Kari Degerstedt, Kenneth Forsell, Gustav Gerke, Kari Haataja, Marko Hamilo, Juha Hankela, Keijo Hannukainen, Ilpo Hauta-aho, Markku Heinonen, Reija Heinonen, Timo Hietanen, Kalevi Hiironniemi, Harri Hongisto, Antti Heikkilå, Markku Huhta-Koivisto, Pekka Ikonen, Hannu Jännes, Pauli Järvinen, Timo Jääskeläinen, Christer Kalenius, Mikko Karkia, Pekka Karppinen, Olli Kivinen, Matti Koljonen, Jari Korhonen, Mika Koskinen, Jukka Lahtinen, Juha Lammi, Anssi Laurila, Jyrki Lehto, Markku Lehto, Henrik Lindholm, Sakari Liuhto, Tuomas Lukkarinen, Heikki Luoto, Kalevi K. Malmström, Timo Mellberg, Karno Mikkola, Roger Morberg, Kim Mäkinen, Juhani Mänttäri, Seppo Niiranen, Gustav Nordenswan, Magnus Nordman, Kurt Nyberg, Yngve Nyberg, Olli Okko, Jörgen Palmgren, Matti Pulkkinen, Pekka Pöyhönen, Suvi Raivio, Pertti Renvall, Pekka Rintamäki, Asko Rokala, Pekka Routasuo, Juha Saari, Tuomo Salmela, Rainer Salo, Jari Siven, Kari Soilevaara, Jan Södersved, Timo Tallgren, Antero Topp, Kari Tornikoski, Pertti Uusivuori, Jukka Valjakka, Niila Valle, Erkki Valsta, Heikki Vasamies, Jukka Vihanto, Pertti Vikberg, Ari Viljanen, Kimmo Virta, Pertti Virta, Matti Virtanen, Jouko Vuori, Timo Yrjölä ja Raimo Åberg.