Yölaulajalaskenta 1978

Tuomo Salmela

Idea yölaulajalaskennan järjestämisestä syntyi kevättalvella 1978 muutaman tringalaisen toimesta pohdittaessa sopivaa yhteistä tutkimuskohdetta. Tavoitteena oli saada jokainen tringalainen ilmoittamaan havaintojaan ja koota niistä aineistoa seurantatutkimukseen.

Yölaulajien valitseminen tutkimuskohteeksi on monellakin tavoin perusteltavissa. Ne ovat suurelta osalta uusia tulokkaita ja elävät levinneisyysalueensa äärirajoilla. Tämän vuoksi niiden yksilömäärät vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Ne kun ovat ilmeisen arkoja kaikille olosuhteiden muutoksille. Lisäksi yölaulajat ovat keskittyneet yleensä tietynlaiselle biotoopeille. Siksi niitä on myös helppo havainnoida.

Yölaulajalaskennan aloittamisesta lähetettiin tieto myös muille paikallisyhdistyksille tarkoituksena laajentaa toiminta valtakunnalliseksi.

Menetelmä

Laskenta kaavailtiin tapahtuvaksi talvilintulaskennasta opituilla metodeilla. Tunnetuille yölaulajapaikoille valittiin alueensa tunteva reittivastaava, joka määräsi haluamansa reitit ja piti huolen siitä, että havainnointi suoritettiin vähintäin kahdesti. Ohjeeksi annettiin: retket suoritettava auringon laskun ja nousun välillä ja ainakin toukokuun viimeisellä viikolla ja juhannusta edeltävällä viikolla. Myös muulloin suoritettavat laskennat katsottiin arvokkaaksi.

Kultakin reitiltä koottiin muistiinpanot periaatteella lajit ja yksilömäärät. Kuljettu reitti selvitettiin kartan avulla. Samaan karttaan merkittiin myös sopiva lajikohtainen tunnus linnun laulupaikkaan. Sääolot ja laskennan kellonajat merkittiin myös muistiin.

Varsinaisen reittilaskennan havaintojen lisäksi pyydettiin yksittäishavainnot eri lajeista useaan kertaan yhdistyksen kokouksissa.

Vuoden 1978 tulokset

Taulukossa 1 on esitetty yölaulajamäärät eri paikoilta viime kesänä. Luvut edustavat usean reittilaskennan ja hajahavainnon yhteistä yksilömäärää. Taulukon kirjainyhdistelmät lajinimen edessä viittaavat kartoissa käytettyihin lyhennyksiin.

Kartoissa 1 ja 2 on kuvattu perinteisesti hyväksitunnettujen paikkojen, Espoon Laajalahden ja Helsingin Vanhankaupunginlahden yölaulajat. Kolmas hyvä yölaulajakeskittymä kaupungin sydämessä on Vartiokylänlahti. Valitettavasti lahden itärannan havaintoja ei saatu pyynnöistä huolimatta tähän katsaukseen.

Yhteenveto lajeittain

KAULUSHAIKARA Botaurus stellaris Laji oli poikkeuksellisen vähälukuinen Tringan alueella vuonna 1978. Vanhoilta paikoilta Viikistä ja Östersundomista ei kuulunut kuluneena kesänä tuttua mylvintää. Ainoat havainnot ovat Karjaan Läppträsketiltä, Pohjanpitäjänlahdelta, Siuntion Björnträsketiltä ja Sipoon Savijärveltä.

LUHTAKANA Rallus aquaticus Parhaat luhtakana-alueet ovat rannikolla suurten kaislikkolahtien tuntumassa. Kuitenkaan laji ei tunnu suosivan Espoon Laajalahtea pesimäalueenaan, koska sieltä ei saatu yhtään havaintoa huolimatta runsaasta retkeilystä. Vankin kanta Helsingin seudulla on sokkeloisellaÖstersundominlahdella. Erään arvion mukaan lahdella saattaa pesiä 25 paria luhtakanoja.

LUHTAHUITTI Porzana porzana Laji oli suhteellisen vähälukuinen tutkimusvuonna. Rannikon kaislikkolahdilla luhtahuitteja oli vain parissa paikassa. Järvien luhtaniityilläkään lintuja ei tavannut useasti. Vain parhailla paikoilla oli kuultavissa yksittäisiä huutelijoita.

RUISRÄÄKKÄ Crex crex Ruisrääkän lamavuodet jatkuvat. Helsingin lähiympäristön pellot olivat kesäöinä hiljaisia. Vantaanjoen laajoilla aukeilla ei ollut yhtään ruislintua. Ennusteet lajin häviämisestä näyttävät pitävän paikkansa uhkaavan hyvin. Havainnot taulukon ulkopuolelta: Kirkkonummi 4, Siuntio 1, Nummi 1, Vihti 1 ja Inkoo 1.

LIEJUKANAGallinula chloropus Taulukossa esitetyt liejukanamäärät eivät vastaa lajin todellista yleisyyttä. Lintuja on kovin vaikea havainnoida niiden piiloittelevuuden vuoksi. Ainoastaan Espoon Finnånlahdella lajin voi päästä näkemään. Liejukanojen ääntely on usein verraten vaimeata pulputusta, joka toistuu kymmenien minuuttien välein. Harvat yksilöt intoutuvat voimakkaisiin kirkaisuihin tai tiheämpään toistettuihin äänisarjoihin.

Kartta 1. Espoon Laajalahden yölaulajat 1978. Merkkien selitykset taulukossa 1.

SATAKIELI Luscinia luscinia Satakieli on perustellusti tärkein tutkimuskohde. Ensinnäkin useimmat tuntevat sen laulun ja vielä useammat havaitsevat sen. Monikaan satakieli ei jää havaitsematta sen vuoksi, että laji olisi huomaamaton. Se on erittäin otollinen vuosia jatkuvaan seurantatutkimukseen. Karttaan 3 on koottu kaikki viime kesän ilmoitetut satakielet Espoon, Vantaan ja Helsingin alueelta. Siitä näkyy selvästi, että satakielet ovat keskittyneet rantojen ja Jokivarsien rehevimpiin leppä- ja pajuviidakoihin.

Alkukevään kylmät säät myöhästyttivät satakielen saapumista parilla viikolla, mutta ei vaikuttanut merkittävästi yksilömääriin. Tähän voi olla syynä koiraitten voimakas kotipaikkauskollisuus.

PENSASSIRKKALINTU Locustella naevia ja LUHTAKERTTUNEN Acrocephalus palustris Kumpikin laji esiintyy runsaslukuisena. Kesän alun lämpöiset lounaistuulet toivat niitä runsaasti Etelä-Suomeen. Niinpä lajeista tuli ilmoituksia tasaisesti eri retkikohteista. Useilla paikoilla lauloivat lajit aivan vierekkäin.

Pensassirkkalinnun tihein keskittymä oli Espoon Laajalahdella, missä sirisi yksitoista yksilöä. Eri paikoilla tavattiin yksinäisiä koiraita laulamassa vielä elokuun loppupuolella.

VIITASIRKKALINTU Locustella fluviatilis ja VIITAKERTTUNEN Acrocephalus dumetorum Näiden kaakkoisten lajien esiintyminen Suomessa riippuu paljon kevään s oloista. Viime kevään itäiset tuulet toukokuun loppupuolella eivät kuitenkaan tuoneet lajeja Helsingin ympäristöön mitenkään huomattavasti. Tähän voi olla syynä lajien pitkä muuttomatka. Niiden saapumisaika on yleensä vasta kesäkuun lämpimien öiden jälkeen. Viitasirkkalinnuista saatiin vain yksi muuttoaikainen havainto Suomenlinnasta 11.6.

Viitakerttusten useimmat havainnot ovat sisämaasta, jota laji tuntuu suosivan enemmän kuin rannikkoseutua. Sisämaan havainnot olisivat ehkä vieläkin runsaampaa verrattuna rannikkoon, mikäli siellä retkeiltäisiin yhtä aktiivisesti. Tringan alueen viitakerttusluvut ovat vaatimattomia verrattuna Pohjois-Karjalaan, missä laji on runsaslukuisin yölaulaja. Siellä muutama retkeilijä havaitsee vuosittain yhteensä yli sata laulavaa viitakerttusta.

Taulukon kokonaismäärässä saattaa viitakerttusen kohdalla olla hiukan virhettä, koska eräissä tapauksissa on tapahtunut erehdyksiä lajinmäärityksissä. On voitu luulla hitaasti laulavaa luhtakerttusta sukulaislajiksi. Tällainen erehdys tapahtui ainakin yhden luhtakerttusen kohdalla, josta tuli ilmoituksia molempien lajien nimellä.

RASTASKERTTUNEN Acrocephalus arundinaceus Lajin saattoi tavata taas viime kesänä tutuilta paikoiltaan. Taulukon muut havainnot ovat Tuusulan Rusutjärveltä ja Pohjanpitäjänlahdelta sekä Vuosaaresta. Lajin vähälukuisuuden takia ei sen runsauden muutoksista voi tehdä päätelmiä.

RUOKOKERTTUNEN Acrocephalus schoenobaenus ja RYTIKERTTUNEN Acrocephalus scirpaceus Ruoko- ja rytikerttusen esiintyminen on runsasta kaikkialla rannikon kaislikkolahdilla. Rytikerttunen suosii vesirajassa kasvavia ruoikkoalueita. Ruokokerttuselle kelpaavat paremmin kuivemmat ruoikon osat ja pensaikkoalueet kosteikkojen rannoilla. Ruokokerttusen pesintä viime kesänä jatkui poikkeuksellisen myöhään. Vielä elokuun lopulla emot ruokkivat monessa paikassa pesäpoikasiaan. Myöhäinen pesintä johtui nähtävästi hyvästä ravintotilanteesta. Ruokojen lehdet olivat heinä- ja elokuussa täynnä kirvoja. Kuitenkaan jostain syystä rytikerttusia ei pesinyt lainkaan runsaasti, vaikka se nimenomaan on rannikon ruoikoihin keskittynyt. Sisämaan järvillä se on harvinaisuus.

Kartta 2. Helsingin Vanhankaupunginlahden yölaulajat 1978. Merkkien selitykset taulukossa 1.

Taulukko 1. Yölaulajat vuonna 1978 eri laskentareiteillä. Lajinimen edessä oleva symboli viittaa kartoissa käytettyyn merkintään. Tringan alueen yhteismääriin ei ole sisällytetty selvästi muuttavia lintuja.

                       Finnå Haukilahti Pitkäjärvi Tuusulanjärvi Laajalahti Mätäjoki  PR Pikku-uikku        -     -          -          -             -          -         BS Kaulushaikara      -     -          -          -             -          -         RA Luhtakana          -     -          -          1             -          -         PZ Luhtahuitti        -     -          1          3             -          -         CX Ruisrääkkä         1     -          1          2             -          -         GL Liejukana          2     -          -          1             -          1         AO Sarvipöllö         -     -          -          -             -          1         AF Suopöllö           -     -          -          -             -          -         CE Kehrääjä           -     -          -          -             -          -         LL Satakieli          2     5          20         ?             15         24        LN Pensassirkkalintu  2     -          3          9             11         -         LF Viitasirkkalintu   -     -          -          -             -          -         AA Rastaskerttunen    -     -          -          1             -          -         AP Luhtakerttunen     -     -          3          7             4          3         AD Viitakerttunen     -     -          -          2             2          -         Rytikerttunen         10    1          1          ?             3          -         Ruokokerttunen        40    5          20         ?             70         20        P-Huopalahti Viikki Vantaanjoki Vartiokylä Tammisalo Östersundom Tringanalue PR Pikku-uikku       -            -      1           -          -         -           1 BS Kaulushaikara     -            -      -           -          -         -           4 RA Luhtakana         -            6      -           -          -         6           22 PZ Luhtahuitti       -            -      -           -          -         2           20 CX Ruisrääkkä        -            2      -           -          -         -           14 GL Liejukana         -            1      -           -          -         3           10 AO Sarvipöllö        -            1      1           -          -         2           13 AF Suopöllö          -            1      -           -          -         -           2 CE Kehrääjä          -            -      -           -          -         2           16 LL Satakieli         8            14     17          10         4         6           284 LN Pensassirkkalintu -            2      4           -          1         4           62 LF Viitasirkkalintu  -            -      -           -          -         -           - AA Rastaskerttunen   -            -      -           -          -         3           8 AP Luhtakerttunen    -            9      2           2          1         -           50 AD Viitakerttunen    -            1      -           2          -         1           21 Rytikerttunen        1            30     -           1          1         20 Ruokokerttunen       5            200    30          12         16        100 

Muut lajit

Edellisten lisäksi saatiin myös joukko havaintoja lajeista, joista on vaikeampi tehdä mitään päätelmiä. Näiden lajien havaintojen ilmoittaminen on ollut enemmän tai vähemmän sattumanvaraista.

KEHRÄÄJÄ Caprimulgus europaeus sattui retkeilijän kohdalle vain kuusitoista kertaa.

SARVIPÖLLÖ Asio otus pesi viime kesänä verraten runsaana ja poikasten nälkäinen kerjuuääni oli kuultavissa yleisenä peltoaukeiden laidoilla.

Sukulaisiaji SUOPÖLLÖ Asio flammeus tuli retkeilijää vastaan Viikillä ja Saltfjärdenillä.

Harvinaisempia lajeja myös tavattiin. Viikillä äänteli elokuun alussa viikon verran PIKKU-UIKKU Podiceps ruficollis.

Havaintojaan ilmoittivat seuraavat lintumiehet:

Kari Ahola, Heikki Arppe, Kari Degerstedt, Hannu Friman, Leo Granberg, Jari Hirvonen, Harri Hongisto, Markku Huhta-Koivisto, Hannu Huhtalo, Kaj Hällsten, Paavo Inkinen, Pekka Komi, Jari Korhonen, Erkki ja Kari Kylliäinen, Lasse J. Laine, Jyrki Lausamo, Ari Lavinto, Tuomas Lukkarinen, Heikki Luoto, Kalevi K. Malmström, Karno Mikkola, Juhani Mänttäri, Seppo Niiranen, Pekka Nikander, Harri Malkio, Markku Ojala, Kimmo Olkio, Timo Pakkala, Jörgen Palmgren, Pekka Puhjo, Ristoja Tero Rauhala, Juha Saari, Tuomo Salmela, Paul Segersvärd, Hannu Tammelin, Timo Toivonen, Antero Topp, Martti Vattulainen, Jorma ja Markku Vickholm, Heikki Virkkunen, Kalle ja Kari Virta, Olavi Virtanen, Rauno Yrjölä ja Timo Yrjölä.