Tringan pohjantikkakartoitus 2007

Kartoituksen tarkoitus

Tringan vuoden projektilajina on pohjantikka (Picoides tridactylus). Tarkoituksena on siis vuoden 2007 aikana kartoittaa pohjantikkojen pesivän kannan määrä Tringan alueella mahdollisimman tarkasti.

Pohjantikka valitittiin Tringan kartoituslajiksi koska sen katsotaan tukevan BirdLifen kuukkelikartoitusta. Kuukkelin lailla myös pohjantikka on sidoksissa metsään ja sen kannankehitys on ollut laskeva. Tällä hetkellä pohjantikka luokitellaankin silmälläpidettäväksi lajiksi ja suurimpana syynä sen vähenemiseen lienee vanhojen ja luonnontilaisten metsien pirstoutuminen ja häviäminen. Vaikka pohjantikka on säännöllinen vieras Tringan alueella, pesimähavaintoja lajista ilmoitetaan varsin harvoin. Tarkoitus onkin tehokkaalla kartoituksella yrittää saada mahdollisimman kattava kuva pohjantikan esiintymisestä alueellamme. Samalla keräämme arvokasta tietoa metsäalueista, joiden silmälläpitäminen on tärkeää suojelumielessä.

Tikkatoimikunta on katsonut kartasta valmiiksi alueita joista pohjantikkoja kannattaa etsiä. Kaikki tringalaiset voivat osallistua kartoitukseen pyytämällä itsellensä siivun kartoitusaluetta ja käymällä paikanpäällä etsimässä merkkejä tikkojen läsnäolosta. Jos innostuit, ota yhteyttä tutkimustoimikunnan puheenjohtajaan Markus Pihaan (Tikkakartoitus@tringa.fi tai 040-5114959).

Havainnointiohjeet

Reviirien etsiminen rummutuksen perusteella maalis-toukokuussa.

Pohjantikkojen kosiomenot alkavat maaliskuun alussa ja kestävät toukokuun alkuun. Tällöin muuten hiljaiset tikat on paikannettavissa konepistoolin nakutusta muistuttavan rummutuksen perusteella. Sekä koiras että naaras rummuttavat, ja rummutteluduettoja kuuleekin reviireillä säännöllisesti. Antero Lindholmin verkkosivuilla http://www.elisanet.fi/antero.lindholm/public_html/tikka/rummutus.htm on kuultavissa tikkalajiemme rummutuksia ja sieltä voi kuka tahansa käydä opettelemassa eroja. Tarkoituksena on, että aktiivisella rummutuskaudella potentiaaliset reviirit käytäisiin mahdollisimman tarkasti läpi. Metsässä liikkuessa voi myös etsiä merkkejä pohjantikan läsnäolosta. Lajille tunnusomaista on kuusien kuoriminen joskus aivan paljaaksikin. Myös etenkin palokärjet kuorivat kuusia, mutta tavallisesti niiden kuorintajäljissä tunnusomaista ovat varsin suuret lastut puun alla. Pohjantikka kovertaa useimmiten uuden pesäkolon joka vuosi; purut ja lastut puun alla saattavat myös paljastaa pesäkolon. Pesäpuut ovat useimmiten halkaisijaltaan 25–60 cm kuolleita tai huonokuntoisia kuusia, mutta pesiä löytyy toisinaan myös männyistä tai lehtipuista. Pesäkolo sijaitsee tavallisimmin melko matalalla, noin 1.5–9 m korkeudella.

Pesäkolojen etsiminen ja pesintöjen varmistaminen alkukesällä.

Naaras munii toukokuun alkupuolella 3-5 munaa. Molemmat puolisot hautovat munia ja tällöin lintuja on vaikea löytää. Poikasten kuoriuduttua toukokuun lopulla-kesäkuun alussa pesän löytäminen on helpointa, sillä etenkin hieman varttuneempien poikasten kerjuuäänet kuuluvat kymmenien metrien päähän. Myös emot varoittelevat toisinaan pesän lähistöllä. Etelä-Suomessa paras aika kerjuuäänien perusteella tapahtuvalle pesien etsinnälle kestää kesäkuun alusta heinäkuun alkupuolelle. Tällöin on hyvä käydä läpi sopivia pesimäympäristöjä ja tarkistaa keväällä löytyneitä reviirejä.

Havaintojen palauttaminen:

Havainnot palautetaan Tikkaryhmälle tai paikallisyhdistysten (Hakki , HyLY , APLA ) alueilla yhdistysten havaintovastaaville. Muistathan ilmoittaa havainnossasi seuraavat tiedot: pvm, mahdollisimman tarkka havaintopaikka sekä linnun sukupuoli ja käyttäytyminen (esim. ruokaileva, paikallinen, rummuttava, varoitteleva, onko ruokaa nokassa, mahdollinen lentosuunta).

  • Tiiran kautta: www.tiira.fi
  • Sähköpostitse: tikkakartoitus@tringa.fi
  • Postitse: Tringa r.y./Tikkakartoitus, PL 14, 00101 Helsinki

Vuoden Tikkamestari -kilpailu

Kartoitusvuoden kunniaksi elvytetään vanha perinne palkita ahkerin kartoittaja. Eniten reviirejä syyskuun loppuun mennessä ilmoittanut henkilö julistetaan Tringan tikkamestariksi ja palkitaan 50 euron lahjakortilla Lintuvarusteeseen. Kukin reviiri lasketaan vain kerran ja ensimmäisenä reviiristä ilmoittanut saa sen omiin nimiinsä. Kannattaa siis osallistua kartoitukseen!

Lisätietoja