Viikki

Vanhankaupunginlahden linnuston seurantalaskennan loppuraportti 2021

–

Helsingin Vanhankaupunginlahden linnuston tilaa seurataan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Tutkimuksessa kartoitetaan vuosittain Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueella pesivä kosteikkolinnusto (vesilinnut, kahlaajat, lokkilinnut) sekä alueen hoitoniittyjen koko pesimälinnusto. Tänä vuonna seurannassa oli lisäksi koko lahden alueella kevät- ja syysmuuttokaudella levähtävän kosteikkolinnuston lukumäärät.

Hannu Sarvanteen kirjoittamasta raportista selviää mm. alueen pesimälinnuston parimäärien muutokset vuosina 2013 – 2021 ja raportissa käsitellään myös pesintöjen onnistumista varsinkin vesilinnuilla. Useiden pesimälajien tilanne on alueen hoitotoimien ansiosta parempi kuin valtakunnallisesti, mutta ihan kaikkeen ei paikallisilla toimilla voida vaikuttaa.

Lue raportti tästä: Vanhankaupunginlahden linnustonseurantalaskentojen loppuraportti 2021


Vanhankaupunginlahden hoitoniityillä pesivien töyhtöhyyppien parimäärä on noussut Lammassaaren hoitoniityn laajentamisen myötä. Kuva © Matti Rekilä

Suomen toinen siperianlepinkäinen veti lintuharrastajia Viikkiin

–

Helsingin Viikissä havaittiin tänään todellinen suurharvinaisuus, siperianlepinkäinen (Lanius cristatus). Kyseessä on uusi laji Tringan alueelle ja vasta Suomen toinen havainto tästä Siperiassa ja Keski-Aasiassa pesivästä lepinkäislajista. Laji tavattiin ensi kertaa maassamme aiemmin tänä syksynä Hailuodossa, ja on suurharvinaisuus koko Euroopassa.

Siperianlepinkäinen löytyi puolen päivän aikaan Viikin Purolahden niityltä, samalta paikalta jossa Tringa järjesti niittotalkoot elokuussa. Linnun löysi Viikin linturetkikonkari Kaj Hällsten ja lintua ehti loppupäivän aikana käydä ihailemassa satoja lintuharrastajia. Mikäli harvinaisuushavaintojen tarkistamisesta vastaava BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, siitä tulee 406. Tringan alueella luonnonvaraisena tavattu lintulaji.

Siperianlepinkäinen Viikissä © Carl Forsblom
Viikin siperianlepinkäinen © Otso Häärä
Siperianlepinkäinen sai lintuharrastajat liikkeelle © Taavi Sulander

Tringan talkoissa ennallistettiin Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä

–
Ruovikon niittoa Hakalan lintutornin edustalla © Aleksi Mikola

Vanhankaupunginlahden linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, jonka torjumiseksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet rantaniittyjä talkoovoimin kesästä 2013 lähtien. Rantaniittyjä pidetään avoimena paitsi alueella laiduntavan karjan, myös ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin tilaaman koneellisen niiton avulla. Alueelta löytyy kuitenkin kohtia, joilla niittokoneet eivät pääse kulkemaan, ja näitä pyritään Tringan talkoissa paikkaamaan käsivoimin. Talkoissa on myös kitketty haitallisia vieraskasveja ja avattu näkymiä lintutornien ja katselulavojen edustalta.

Kesän 2021 talkoot järjestettiin elokuun toisena viikonloppuna. Ensimmäisenä talkoopäivänä (la 14.8.) paikalle saapui 21 talkoolaista ja työt etenivät mainiosti. Sääennuste näytti viikonlopulle sateista ja tuulista säätä, mutta aamun jälkeen sadekuurot väistyivät ja iltapäivällä saatiin nauttia aurinkoisesta kelistä. Lähes koko Hakalan lintutornin edusta saatiin niitettyä jo lauantaina – ja hyvä niin, sillä sunnuntaina rantaniitylle ei olisi enää ollutkaan asiaa ilman pitkävartisia saappaita tai kahluuhousuja, korkealle nousseen meriveden vuoksi. Työt aloitettiin lauantaina myös Purolahden katselulavan edustan niityltä, josta kitkettiin ja kannettiin päivän aikana pois parikymmentä jätesäkillistä jättipalsamia.

Sunnuntaina (15.8.) töitä jatkettiin 11 talkoolaisen voimin Purolahden lavan edustalla. Vieraskasvien kitkennän lisäksi niityltä karsittiin pajua ja muuta vesakkoa. Talkoiden päätteeksi koossa oli yli 50 jätesäkillistä vieraskasveja ja pajut sekä muu vesakko oli raivattu matalaksi laajalta alueelta Purolahden lavan edustalta. Useamman peräkkäisen vuoden talkoilu Purolahden niityllä alkaa tuottaa näkyvää tulosta: maisema katselulavalta on pysynyt avoimena. Myös haitallisten vieraskasvien, kuten jättipalsamin ja kurtturuusun, leviäminen on saatu pysäytettyä Purolahden katselulavan edustalla. Rantaniittyjen ennallistamisen vaikutus näkyy myös alueen pesimälinnustossa: esimerkiksi hoitoniityllä pesivien kahlaajien parimäärät ovat yli kolminkertaistuneet vuosien 2013 – 2020 välillä (ks. tarkemmin Vanhankaupunginlahden linnustonseurannan 2020 loppuraportti).

Entä havainnot? Talkootöiden ohessa ehdittiin toki katselemaan lintujakin: Lauantaiaamun sadekuurot pudottivat lahdelle muutolta kahlaajia, mm. tyllejä, liroja sekä kapustarintoja, jotka kuitenkin jatkoivat pian matkaa sateiden tauottua. Useampi jalohaikara kalasteli lahdella harmaahaikaroiden seurassa. Hiljalleen käynnistyvästä petolintumuutosta kertoivat lahdella lauantaina pyörineet ruskosuohaukkanuorukaiset sekä pitkin viikonloppua kohti länttä suunnanneet yksittäiset varpushaukat.

Suuret kiitokset kaikille viikonlopun aikana talkoisiin osallistuneille vapaaehtoisille, erityisesti talkoiden työvastaava Taavi Sulanderille sekä varusteiden kuljetukset mahdollistaneelle Pauli Janhoselle! Kiitokset talkoiden tukemisesta Helsingin kaupungille sekä Husqvarnalle. Seuraavat talkoot järjestetään kesällä 2022!


Ensimmäisen talkoopäivän kokoontuminen ja viikatteiden teroitusta © Soile Suhonen
Ruovikon niittoa Hakalan edustalla © Soile Suhonen
Näkymä Hakalan lintutornista ennen talkoita © Taavi Sulander
Näkymä Hakalan lintutornista ensimmäisen talkoopäivän jälkeen © Taavi Sulander
Jättipalsamin kitkemistä Purolahden niityllä © Johannes Silvonen
Vesakon raivausta Purolahden niityllä. Maisema katselulavalta koetilan suuntaan on saatu pidettyä avoimena © Aleksi Mikola
Myös vieraskasvi kanadanpiiskua kitkettiin niityltä © Johannes Silvonen
Jättipalsamia Purolahden niityllä © Aleksi Mikola
Jättipalsamit jätesäkeissä – talkoiden aikana niityltä kannettiin pois 50 säkillistä palsamia ja muita vieraskasveja © Aleksi Mikola
Jalohaikarakin näyttäytyi talkoolaisille © Johannes Silvonen

Elokuussa talkoillaan

–

Tringan tapahtumakalenteriin on lisätty kahdet talkoot, joista ensimmäinen järjestetään Hangon lintuasemalla elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-8.8. ja seuraava 14.-15.8. Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Molempiin talkoisiin haetaan vapaaehtoisia talkoolaisia, osallistua voi myös ilman aikaisempaa talkookokemusta! Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet alla olevista linkeistä:

Hangon lintuaseman kesätalkoot 6.-8.8.2021
Tringan niittotalkoot Vanhankaupunginlahdella 14.-15.8.2021

Hangon lintuaseman pihan niittoa © Aleksi Lehikoinen
Lintuasemarakennuksen kunnostusta © Johannes Silvonen
Talkooporukkaa Vanhankaupunginlahdella © Dolf Assmann
Ruokojen niittoa Vanhankaupunginlahdella © Eero Haapanen

Vanhankaupunginlahden talkoissa ennallistettiin rantaniittyjä

–

Tringa järjesti ennallistamistalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahden IBA-alueella elokuussa. Vanhankaupunginlahden linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, ja sen vuoksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet aluetta vuosittain talkoovoimin kesästä 2013 lähtien. Tänä vuonna Ely-keskuksen ja kaupungin lahdelle tilaamat koneniitot toteutuivat tavanomaista myöhemmin, joten talkoot päästiin pitämään vasta elokuun kolmantena viikonloppuna.

Talkoiden suurin urakka oli Hakalanniemen rantaniityn niittäminen. Niittokoneet olivat joutuneet jättämään Hakalan tornin edustan rantaniityn kokonaan väliin, joten alueella riitti niitettävää koko viikonlopuksi. Töitä tehtiin myös Purolahden lavan edustalla, jossa kitkettiin vesakkoa sekä jättipalsamia. Talkooviikonlopun jälkeen töitä jatkettiin pienemällä porukalla vielä Purolahden tornin ympäristössä pajuja sekä muuta vesakkoa karsien ja näkymiä avaten. Tänäkään vuonna talkoissa ei tarvinnut palella, sillä lämpömittari nousi talkooviikonlopun molempina päivinä lähelle hellelukemia, erityisesti sunnuntai oli lämmin päivä.

Talkoopäivien mukavimpia lintuhavaintoja lienevät ensimmäisenä talkoopäivänä Hakalan edustalla ruovikon editse lentänyt ja parille talkoolaiselle näyttäytynyt kuningaskalastaja sekä pari jalohaikaraa. Myös muuttavia kahlaajia sekä petolintuja havaittiin, ja lahdella pesineet merikotkat päivystivät paikalla.

Talkoissa oli mukana lauantaina 14 ja sunnuntaina 7 vapaaehtoista. Sitkeimmät talkoolaiset jatkoivat töitä varsinaisen talkooviikonlopun jälkeen vielä muutamana arkipäivänä. Suuret kiitokset kaikille talkoolaisille, töitä koordinoinneelle Taavi Sulanderille, logistiikka-avusta Pauli Janhoselle sekä Helsingin kaupungille ja Husqvarnalle talkoiden tukemisesta!

Talkoiden työnjohtaja Taavi Sulander niittämässä ruokoja © Eero Haapanen
Timo Mäkinen niittämässä ruovikkoa sähkökäyttöisellä raivaussahalla © Dolf Assmann
Talkooporukkaa tauolla Hakalan tornin edustalla
© Dolf Assmann
Vieraslaji jättipalsamia kasvaa monin paikoin Viikin niitynreunoilla © Soile Suhonen
Myös perinteiselle viikatteelle löytyy edelleen käyttöä talkoissa © Johannes Silvonen
Talkooaktiivit T. Sulander ja M. Ellermaa Purolahden niityllä © Johannes Silvonen

Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä ennallistettiin Tringan talkoissa

–

Tringa järjesti ennallistamistalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahden IBA-alueella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vanhankaupungin linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, jonka vuoksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet aluetta talkoovoimin vuosittain kesästä 2013 lähtien.

Tällä kertaa työt keskittyivät pääosin Hakalanniemen edustan rantaniityille sekä Purolahden lintulavan niitylle. Hakalanniemen rantaniityltä niitettiin pois järviruokoa, niittotyöt ulottuivat lauantaina myös Hakalanniemen ja Lammassaaren väliselle hoitoniitylle. Uudenmaan Ely-keskuksen lahdelle heinäkuussa tilaaman koneellisen niiton jäljiltä valtaosa niityistä oli jo valmiiksi niitetty, joten talkoissa keskityttiin niittämään pienempiä saarekkeita paikoissa, mihin koneet eivät olleet päässeet. Hakalanniemen rantavyöhykkeeltä raivattiin vesakkoa ja näkyvyyttä Hakalan lintutornista parannettiin. Purolahdella talkoolaiset raivasivat vuoden vanhaa vesakkoa Purolahden katselulavan edustan niityiltä. Niityiltä poistettiin myös haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia.

Talkootöiden ohessa aikaa jäi myös lintuhavainnoille: Lahdella nähtiin lauantaina kaksi ja sunnuntaina kolme jalohaikaraa. Muuttomatkalla lahdella levähtävistä kahlaajista talkoolaisille kävivät näyttäytymässä ainakin liro, valko- musta- ja metsäviklo, pikkutylli, suokukko ja töyhtöhyyppä. Välillä yksittäisiä liroja ja metsävikloja laskeutui juuri niitetylle rantaniitylle aivan talkoolaisten viereen. Alueella jo pidempään viihtyneet kaksi nuorta mustapyrstökuiriakin havaittiin.

Talkoisiin osallistui lauantaina 18 ja sunnuntaina 11 vapaaehtoista. Sitkeimmät talkoolaiset jatkoivat töitä vielä seuraavan viikon alkupuolella. Suuret kiitokset vapaaehtoisille talkoolaisille, töiden koordinoinnista vastanneelle Taavi Sulanderille sekä Helsingin kaupungille ja Husqvarnalle talkoiden tukemisesta!

Ruovikon niittoa Hakalan edustalla
Näkymä Hakalan lintutornista koneniiton sekä talkoiden jälkeen
Vesakon raivausta Purolahden lintulavan edustalla
Jättipalsamia kitkettiin ja kuljetettiin pois niityltä jätesäkkikaupalla
Talkoolaisista sitkeimmät jatkoivat töitä vielä viikonlopun jälkeen © Harri Hanikka
Talkoiden työvastaava Taavi Sulander juomatauolla © Harri Hanikka

Torniopastuksia ja lintupäivystyksiä keväällä 2019

–

Kevään torniopastukset ovat alkaneet. Tringa tarjoaa tänä keväänä yleisölle avoimia torniopastuksia Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden tornissa sekä Lammassaaren lintulavalla. Torniopastuksia järjestetään myös Vihdin Vanjärvellä.

Torniopas päivystää kaukoputken kanssa Viikin Purolahdella sunnuntaisin (klo 12-14) koko huhti- ja toukokuun ajan. Toukokuussa tornioppaan tapaa myös Lammassaaren lintulavalla perjantai-iltaisin (klo 18-20).

Vihdin Vanjärvellä pidetään torniopastus kahtena lauantaina 13. ja 27. huhtikuuta.

Opastuksia on tarjolla myös Hangossa: Hangon lintuasema järjestää lintupäivystyksen kolmena sunnuntaina (14.4., 21.4. ja 4.5.) Tulliniemen luontopolun päässä Uddskatanin eteläkärjen kalliolla.

Opastukset järjestetään säävarauksella. Kaikki tulevat opastukset löytyvät Tringan tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/


Retki Viikkiin 17.3. retkikertomus (Melkein nähtiin isohaarahaukka)

–

Viikin retki keräsi peräti 55 osallistujaa. Punaisen ladon suoralla astelimme katsomaan kanadanhanhia, kiuruja, töyhtöhyyppiä ja kottaraisia. Uuttukyyhky istui pönttöpuun latvassa. Keltasirkut hyörivät peltosaarekkeessa, ja yksi lauloikin. Pellot olivat sulaneet lumettomiksi vauhdilla.

Kolme metsäkaurista laidunsi peltosaarekkeessa, aamusumun keskellä kuin hyvässä luontokuvassa. Kauriit tallustivat verkkaisesti metsään.

Hakalassa pirisi haparoivasti peippo, jonka arvelimme talvehtineeksi. Käpytikka rummutti. Hakalan tornin luona tähyilimme varisparvea Ruohokarin rannassa, varisparvesta löytyi 4 mustavarista – tänä keväänä niitä on ollut tavallista enemmän.

Purolahden tornilla katsoimme Klobbenin harmaahaikarakoloniaa. Risulinnoissa ei ollut vielä yhtään lintua – mutta yksi haikara kierteli taivaalla. Viikinojan suulla oli pieni sula, muttei vielä mitään vesilintuja. Toiveikkaina tähyilimme kaulushaikaran näköiset tuppaat. Ei vielä, ei tällä kertaa. Kaukana jäällä oli tuttu ruskea möhkäle. Merikotka. Se odotti talvikalastajien pikkulahnoja.

Kevään ensimmäinen valkoposkihanhi lensi kierroksen. Laulujoutsenia lappoi aamupäivän ajan taajaan pohjoissuuntaan, usein perhejoukoissa, harmaat viime vuoden joutsenet vielä emojensa kanssa. Harmaapäätikka kyikytti kyyk kyyyk kyyyyk kuusen latvassa Mölylässä tauotta, lennähti sitten niityn reunaan, Pikku-Mäyrämetsään. Siellä se hyöri maanrajassa lähellä palokärkeä – oliko kiinnostunut sen työmaista.

Kaarsimme Mäyrämetsän sivua Viikinojalle. Kaksi merihanhea laidunsi pelottomasti ja lapinharakka eli se isolepinkäinen istui jälleen siinä myyräjahdissa. Tarkemmat olivat laskeneet niitä kolme pelloilta. Lopussa näkyi isompi joukko lintuväkeä parveutuneena punaisella ladolle, kiikaroimassa eri suuntiin. Olivat kuin varisparvi, joka tähyili samaan aikaan Purolahdessa kiivaasti, varikset katsoivat kaikki samaan suuntaan, koska kanahaukka näkyi ojan varressa.

Pari tuntia aikaisemmin pelloilta oli kuin olikin nähty Viikille uusi laji, isohaarahaukka, joka oli leijaillut taivaanrannassa Kontulan yllä, kiertänyt Viikin pohjoisen puolelta. Se selvisi kotona Tiiran havaintoja selatessa. Punaisella ladolla oli optiikka tanassa juuri pohjoissuuntiin.

Harmaapäätikka, on sekin jotain, tikka näkyi ja kuului hyvin… uutuuslaji, sillä on nyt ensi kertaa pesimisaikeita Viikissä. Sentään se. Isohaarahaukka tulee vielä. 

 Opasti ja kirjoitti: Eero Haapanen 

Mediatiedote: Tringa vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon

–

Mediatiedote 13.10.2018, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon.

Viikin–Vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan ja alueelle on palkattava koordinaattori turvaamaan alueen linnusto- ja luontoarvot.

”Vanhankaupunginlahti on Helsingin sydämessä sijaitseva kansainvälisesti arvokas lintuvesi, joka on erittäin tärkeä sekä linnustolle että tuhansille ulkoileville helsinkiläisille”, kertoo Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka. Alue on osa kansainvälistä Natura 2000 -suojelualueverkostoa.

Vanhankaupunginlahden hoito on tärkeää, sillä monia kotimaisia kosteikoilla esiintyviä vesilintu- ja kahlaajalajeja on luokiteltu tällä vuosikymmenellä uhanalaisiksi.

”Yksi tärkeimmistä syistä vesilintujen kantojen taantumiseen on lintuvesien huonontunut tila”, kertoo Tringa ry:n suojelusihteeri Kalle Meller. ”Pelkkä suojelualueiden olemassaolo ei riitä auttamaan uhanalaisten sorsalintujen ahdinkoa. Elinympäristöjä pitää hoitaa, jotta esimerkiksi punasotkan, tukkasotkan ja heinätavin väheneminen saadaan pysäytettyä”, Meller toteaa.

Monet lintuvedet ovat kasvaneet umpeen, jolloin vesilinnuille tärkeät lampareet ja avoimet rantaniityt ovat kadonneet. Vanhankaupunginlahdella pidetään avoimena kahta rantaniittyaluetta, mutta suuri osa lahden avoimesta alueesta on päässyt kasvamaan umpeen. Alueella tarvitaan enemmän niittoa, laidunnusta, pensaikon raivausta ja ruoppauksia, jotta kosteikkolinnusto saadaan palautettua muutaman vuosikymmenen takaiselle hyvälle tasolle.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alueelle on laadittu kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Osa suunnitelluista hoitotoimenpiteistä on saatu toteutettua Helsingin kaupungin, Tringa ry:n ja muiden toimijoiden yhteistyöllä, mutta osa toimenpiteistä on jäänyt toteuttamatta.

”Hoitotoimenpiteet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Hyväksytty hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan. Tämä edellyttää, että alueelle palkataan koordinaattori, jonka työn tavoitteena on alueen linnusto- ja luontoarvojen turvaaminen”, puheenjohtaja Hintikka linjaa.

Tringa ry järjesti Helsingissä lauantaina 13.10. linnustonsuojeluseminaarin, jossa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä Vanhankaupunginlahden nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Puhujina seminaarissa olivat Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jorma Pessa (Pohjois-Pohjanmaan ELY), Margus Ellermaa (Tringa) sekä maisema-arkkitehti Mervi Nicklén (Helsinki). Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä oli kommentoimassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kuvattiin Tringan suojeluseminaarin yhteydessä. © Kalle Meller

Syksyn torniopastukset Viikin Purolahdella

–

Tringan torniopastukset jatkuvat syyskuussa Helsingin Viikissä, Purolahden lintutornilla. Torniopas päivystää paikalla syyskuun ajan sunnuntaisin klo 12-14. Viimeinen torniopastus pidetään Purolahdella sunnuntaina 1. lokakuuta.

Torniopastuksiin on aina vapaa pääsy ja ne ovat hyvä tilaisuus oppia uutta linnuista ja vaikkapa kartuttaa tunnista 100 lintulajia -haasteen lajilistaa. Tornioppaalla on kaukoputki mukana tornissa, jolla myös yleisö voi katsella kauempana olevia lintuja. Torniopastukset järjestetään säävarauksella, joten sadesäällä torniopas ei ole paikalla.

Tiedot torniopastuksista löytyvät tapahtumakalenterin lisäksi täältä: www.tringa.fi/events/categories/torniopastus/

 

Ruovikkoa niitetään taas Vanhankaupunginlahdella

–

VKL_niitto3_Taavi_Sulander

Helsingin Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä kunnostetaan taas. ELY-keskuksen tilaamat niittokoneet vierailivat Purolahden ruovikoituneilla niityillä viime viikolla, mutta vedenkorkeudesta johtuen osa ruovikosta joudutaan niittämään käsivoimin viikatteilla. Tringa on järjestänyt alueella niittotalkoot jo usean vuoden ajan. Ruovikon poistolla pyritään hidastamaan rantojen umpeenkasvua, mutta niiton avulla parannetaan myös näkymiä Purolahden ja Hakalanniemen lintutorneista.

Tringan tämän vuoden talkoot käynnistyivät maanantaina ja töitä jatkettiin eilen. Niitettävää riittää vielä, joten jos haluat osallistua talkoisiin, ilmoittaudu mukaan! Talkoot jatkuvat huomenna torstaina klo 9.00. Mukaan tarvitset pitkävartiset saappaat ja reipasta mieltä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sähköpostitse Taavi Sulanderille: tsu1058 (at) gmail.com

 

VKL_niitto1_Taavi_Sulander
Niittokuvat © Taavi Sulander

VKL_Egralb_Johannes_Silvonen
Ruovikon poiston välittömän vaikutuksen lintutilanteeseen voi käydä toteamassa Purolahden tai Hakalanniemen lintutornista. Jalohaikara Purolahdella © Johannes Silvonen.

Tringan torniopastukset jatkuvat

–

Tringan torniopastukset jatkuvat ensi sunnuntaina Helsingin Viikissä Purolahden lintutornissa. Torniopas päivystää paikalla kaukoputken kanssa klo 12-14. Torniopastuksia järjestetään Purolahdella joka sunnuntai syyskuun loppuun asti. Sadesäällä torniopastuksia ei järjestetä.

Elokuun loppu on jo hyvää aikaa lähteä linturetkelle, kun kahlaajien, petolintujen, keltavästäräkkien ja metsäkirvisten muutto on parhaillaan käynnissä. Vanhankaupunginlahdella on tällä viikolla saatu ihailla myös itäisten arojen harvinaisuuksia, kun lahdella on havaittu sekä arosuohaukka että aropääskykahlaaja.

Tervetuloa sunnuntaina Purolahden lintutornille!

Egralb2_Teemu_Sirkkala
Myös jalohaikara on havaittu elokuussa Purolahden tornista. Kuva © Teemu Sirkkala

Viikin lintumessut sai lintuharrastajat liikkeelle

–

Helsingin Viikissä ensimmäistä kertaa järjestetyt lintumessut sai linnuista ja lintuharrastuksesta kiinnostuneet liikkeelle lauantaina. Tapahtumassa arvioitiin vierailleen päivän aikana lähes 1500 kävijää. Myös Tringan esittelypisteellä riitti vieraita. Messuvieraille järjestettiin opastettuja retkiä Viikin lintupaikoille. Tringan retkikummien opastamille lintukävelyille sekä aamun linturetkelle osallistui toistasataa messuvierasta.

Messut

Aurinkoinen sää sai myös linnut liikkeelle. Tringan aamuretkellä havaittiin mukavia lajeja, mm. pikkusirrejä, punakuiri sekä jalohaikara. Päivän kovin havainto tehtiin heti messujen auettua yleisölle kymmenen jälkeen aamupäivällä, kun suoraan messualueen yli lensi arosuohaukkakoiras. Lintu laskeutui hetkeksi Gardenian pelloille, ja sen ehti havaita noin 30 messuvierasta. Epävirallisen kirjanpidon mukaan messualueelta sekä opastetuilta retkiltä havaittiin päivän aikana yhteensä 74 lintulajia.

Accnis_Teemu_Sirkkala

Perapi_Teemu_Sirkkala

Varpushaukka (ylempi kuva) ja mehiläishaukka lienevät messupäivän runsaimmat petolintulajit. Molempia havaittiin sekä retkiltä että messualueelta. Kuvat: Teemu Sirkkala.

Phipug2_Teemu_Sirkkala

Etu-Viikin pelloilla saatiin seurata suokukkoja välillä aivan lähietäisyydeltä. Kuva: Teemu Sirkkala.

 

Tiedoksi: Linnustolaskija touhuaa jälleen Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen puolella

–

Kuluvana keväänä ja kesänä  tehdään jälleen Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston seurantalaskentoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Laskennat alkavat lähipäivinä ja jatkuvat heinäkuun puoleenväliin, jona aikana laskija joutuu liikkumaan joitain kertoja luonnonsuojelualueella, näkyvimmin hoitoniityillä tehtävissä kartoituslaskennoissa. Laskija ilmoittaa hoitoniityillä liikkumisesta laskenta-aamuina torneihin kiinnittämilläni lapuilla.

Vanhankaupunginlahden linnuston muutoksia on seurattu samoin menetelmin v. 1986 alkaen. Seurantalaskennat ovat antaneet arvokasta tietoa linnuston hyväksi tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden, kuten hoitoniittyjen raivauksen vaikutuksesta lintulajistoon.

Seurantalaskentoihin sisältyy:

– Lahden kiertävä, tiettyjen tarkkailupisteiden kautta kulkeva kiertolaskenta (vesilinnut. lokkilinnut, kahlaajat; 5 kertaa).

– Hoitoniittyjen kartoituslaskennat (5 kertaa).

– Vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa).

– Yölaulajalaskennat (3 kertaa).

– Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien seuranta koko pesimäkauden aikana.

 

Iltaretki Vanhankaupunginlahdelle 18.4.2016

–

Tringan iltaretki Vanhankaupunginlahdelle käynnistyi tuulisessa säässä. Paikalle oli saapunut 26 osallistujaa + oppaat. Retkellä käytiin Pornaistenniemellä ja Lammassaaressa. Aloituspaikassa Pornaistenniemellä kuultiin kaksi pikkutikkaa. Paikalla oleskelevia paria pikku-uikkua myös yritettiin nähdä, mutta uikut piilottelivat visusti ruovikossa. Lammassaaren pitkoksilta havaittiin kolme viiksitimalia. Lammassaaren torni oli mukavasti tuulen suojassa, joten siellä vietimme hieman pidemmän aikaa. Parisenkymmentä paikallista metsähanhea ja yksi kuovi viihtyivät lietteellä. Kaksi kanahaukkaa pyörähti tornin ohitse. Varisparvessa oli myös kolme mustavarista, suhteellisen myöhäisiä näin lämpimänä keväänä. Muutama kurki myös muutti pohjoiseen. Lahdelle oli myös saapunut kaksi kalatiiraa saalistelemaan. Havainto on suhteellisen aikainen näin huhtikuun puoliväliin. Aikaisia tulijoita edusti myös luhtahuitti, joka tosin kuului vain pari kertaa tornille. Paluumatkalla pitkoksilla nähtiin vielä kaksi ruskosuohaukkaa ja 3-4 luhtakanaa oli äänessä Pornaistenniemellä.

Oppaina Anna-Maija Myllynen ja allekirjoittanut.

Retki Viikkiin 6.3.

–

Tringan retkelle Viikkiin oli saapunut 39 retkeläistä + oppaat. Retkellä lähdettiin liikkeelle Gardenian edestä klo 08. Tavoitteena oli havaita joitain ensimmäisiä muuttajia ja vielä paikalla olevia talvehtijoita. Reitti kulki Etu-Viikin peltojen kautta Purolahdelle, Mölylään, Hakalaan, Keinumäelle ja sieltä takaisin Gardeniaan. Koska Fastholman valkopäätiainen ja muut harvinaisuudet oli havaittu jo edellisellä retkellä, ei paikalle tällä kertaa menty.

Lahti oli kokonaan jäässä, joten sulapaikkoja ei ollut. Myös pellot olivat lumiset. Tästä huolimatta neljän uuttukyyhkyn parvi lennähti aivan vierestä ohitse, muuttipa kauempana vielä yksi yksittäinen itään. Pelloilla oli parhaimpana nähtävyytenä kaksi isolepinkäistä. Myöhemmin kolmaskin lepinkäinen löytyi Keinumäeltä. Pellon keskeltä virtaavan ojan varressa ollut yksilö myös lauleskeli, joten harvemmin kuultua laulua päästiin kuulemaan.

Mölylä kalliolta nähtiin ensin kanahaukkapariskunnan lentelyä. Hieman tämän jälkeen koiras lensi nuoren, toisen kalenterivuoden yksilön kanssa lahden päällä. Yksi kanahaukka näkyi samaan aikaan Pihlajamäen talon päällä istuskelemassa, joten samoilta jalansijoilta havaittiin neljä kanahaukkaa. Myös kanahaukan soidinääntä päästiin kuulemaan.

Purolahdella seisoskellessa nähtiin ensin lavalta kyhmyjoutsen tekemässä kunniakierroksen lahden päällä. Myöhemmin tieltä havaittiin samanlainen lento kahden laulujoutsenen suorittamana. Jäinen lahti ei houkutellut jäämään, joten kaikki joutsenet suuntasivat takaisin etelän suuntaan.

Keinumäellä varpuspöllö istuskeli hyvän tovin samalla oksalla tien vieressä kuuden tiklin varoituksista välittämättä. Tätä päästiin ihailemaan putkellakin pidemmän aikaa.

Vaikka muuttajien suuremmat joukot jäivät vielä uupumaan, antoivat molemmat joutsenlajit ja uuttukyyhkyt lupauksia tulevasta keväästä!

Oppaina Hannu Holmström ja allekirjoittanut.

Otso Häärä

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen rengastettiin.

–

Helsingin Viikistä marraskuun lopulla löytyneen valkopäätiaisen identiteetistä on käyty paljon keskustelua eri foorumeilla. Maastokuvista on tulkittu linnun omaavan piirteitä, joiden ei tunneta nykytietämyksen valossa sopivan puhtaan valkopäätiaisen muunteluun. Tämän vuoksi rariteettikomitea (RK) totesi linnun kunnollisen dokumentonnin ja tarkkojen mittatietojen ottamisen tarpeelliseksi. Pyydystämistä päätettiin lykätä helmikuulle, jotta kaikki halukkaat harrastajat ja kuvaajat ovat varmasti ehtineet kuvata/havaita linnun ilman rengasta.

Lintu pyydystettiin, rengastettiin ja vapautettiin hyväkuntoisena tänään torstaina 4.2.2016 aamulla. Rengastamisen yhteydessä siitä otettiin tarkat mittatiedot ja kunnolliset kuvat määrityksellisesti tärkeistä yksityiskohdista. Tämän ansiosta RK:lla on nyt paras mahdollinen dokumentaatio tästä yksilöstä tutkintansa tueksi. Esitutkintaa varten on jo nyt esimerkiksi mitattu ja tutkittu kaikki Tringissä (maailman toiseksi suurin lintunahkakokoelma) sijaitsevat valkopäätiaisen nahkat. RK tulee käsittelemään havainnon ja antaa päätöksensä, kun tutkinta on saatu valmiiksi.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen edestä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya2_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiaisen pyrstö. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya3_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen päältä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

Tringan retki Viikkiin 10.1.2016

–

Sunnuntaiaamuna klo 09.00 Kivinokkaan kerääntynyt joukkio herätti poliisipartion huomion. Tringan retkivastaava Jaana joutui selvittämään, ettei kyseessä ole Kölnin tapahtumien uusinta tai kansallismielisten katupartiointi Kivinokassa, vaan Tringan retki Viikkiin. 52 henkilöä, joista kolme oppaita, oli kerääntynyt paikalle.

Retken aluksi yritimme pohjantikkaa Kivinokasta, mutta aina hankala laji jäi tälläkin kertaa näkemättä. Peippo kuitenkin löytyi lähiruokinnalta. Kivinokasta kuitenkin suunnattiin lähes suoraan Fastholmaan, jossa ruokinnalla viiden minuutin odottelun jälkeen löytyi odotettu Tringan retkille uusi laji, suurharvinaisuus valkopäätiainen. Se olikin ilman muuta retken tärkein lajitavoite. Valkopäätiainen näyttäytyi erittäin hyvin lähimmässä pensaassa ja ääntelikin harvakseltaan. Eväitä syödessä sitä ehdittiin ihailla kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen päätettiin jatkaa matkaa. Pakkasta oli nelisentoista astetta, joten paikalleen ei pitkään viitsinyt jäädä.

Ryönälahden puolelta läheltä Fastholman lintutornia kuului kuin kuuluikin parvi viiksitimaleita, jotka suurin osa retkeläisistä onnistui kuulemaan. Jatkoimme matkaa kohti toista ruokintaa, kun joku äkkäsi varpuspöllön lennossa. Sitä aikamme etsittyämme ja paikalta jo poistuessa Jaana löysi valkoselkätikan, jota lähdettiin ihailemaan. Samalla varpuspöllö näyttäytyi uudelleen, tällä kertaa hyvin. Jonkin ajan päästä varpuspöllö ja valkoselkätikka olivat noin metrin päässä toisistaan samassa puussa, ja valkopäätiainen tuli varoittelemaan pöllöstä. Ihan hyvä lajitrio yhteen näkymään!

Lopuksi katsastettiin vielä Fastholman toinen ruokinta, jossa pikkutikkakoiras nakutteli talipötköä. Kello olikin tässä vaiheessa puoli kaksitoista, joten loppuretki meni jalkapatikkaa takaisin Fastholmaan.

Oppaina Jaana Sarvala, Jouni Rytkönen ja Otso Häärä

Otso Häärä

Tringa tiedottaa: Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

–

Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Lintuharrastaja Tomas Kansanaho joutui hieraisemaan silmiään kerran jos toisenkin, kun hän havaitsi linturetkellään Helsingin Fastholmassa 22.11. ilmielävän valkopäätiaisen. Valkopäätiainen on itäinen laji, joka on suurharvinaisuus koko Länsi-Euroopassa. Se on tavattu Suomessa noin 30 kertaa.

Lintu ruokailee päivät Fastholman eteläpuolisessa ruovikossa, ja käy vain silloin tällöin näkyvissä Fastholman rantapuissa.

”Paikalla on käynyt satoja lintuharrastajia, mutta vain pieni osa on onnistunut näkemään linnun”, kertoo Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringan uusi puheenjohtaja Jukka Hintikka. ”Mikäli sää muuttuu talvisemmaksi, lintu toivottavasti siirtyy jollekin ruokinnalle, jolloin sen tarkkailu helpottuu”, Hintikka toteaa.

Useimmat valkopäätiaishavainnot ovat loppusyksyisiä tai talvisia lintuja, jotka yrittävät jäädä talvehtimaan Suomeen. Myös Helsingin edellinen havainto talvelta 1976 koski talvehtivaa lintua. Tringan arkiston mukaan valkopäätiainen on havaittu koko Uudellamaalla ennen tätä syksyä vain neljä kertaa. Helsingin havainnon lisäksi tänä vuonna on ilmoitettu havainnot Espoosta ja Kirkkonummelta, joita BirdLife Suomen rariteettikomitea ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt tarkastaa.

Tringa muistuttaa, että nyt alkaa olla hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta. Ohjeita ja tietoa on tarjolla esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla.

Valkopäätiainen_Mika_Bruun_Tarsiger_Kuvaajan_nimi_mainittava

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen viihtyy ruovikossa. Kuva: Mika Bruun/Tarsiger.com

Viikki-Vanhankaupunginlahden linturalli ensi lauantaina

–

 

Viikki-Vanhankaupunginlahden ralli, eli Timalin ralli, käydään lauantaina 17. lokakuuta.
Ralliaika on 7:45-15:00. 
Kaikki liikkumisvälineet ovat sallittuja. 
Myös yhden hengen ryhmä on sallittu. Ralli on avoin, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. 

Purku samana iltana ravintola Herkku-Haarukassa (Hämeentie 150) alkaen 
kello 17:00.

Rallialue on Viikki-Vanhankaupunginlahden ympäristö. 
Alueena on siis Etu-ja Taka-Viikki, VKL, Herttoniemen Viikin puoleinen 
rinne mm. hyppyrit ja Majavatien päässä oleva avokallio, Kivinokka, 
Hermanninranta-Kyläsaari-Arabianranta, Annala, Pornaistenniemi.

Peruslajit: 25 kpl 
Kyhmyjoutsen, Valkoposkihanhi, Tavi, Sinisorsa, Tukkasotka, 
Kalalokki, Harmaalokki, Merilokki, Pulu, Käpytikka, 
Tilhi, Punarinta, Mustarastas, Räkättirastas, Hippiäinen, 
Sinitiainen, Talitiainen, Harakka, Naakka, Varis, 
Varpunen, Pikkuvarpunen, Vihervarpunen, Urpiainen, Punatulkku.

Edellisissä 15 Timalin rallissa on nähty yhteensä 147 lajia. Viime vuonna uusia olivat ruskosuohaukka ja pikkulepinkäinen. Toivottavasti palsasirri pysyy alueella ainakin ralliin asti. 
Nyt käytävä ralli on siis järjestyksessään 16. Timalin ralli.