Vanhankaupunginlahti

Tringa otti kantaa Viikinrannan–Lahdenväylän ja Östersundomin osayleiskaavasuunnitelmiin

–

Helsingin kaupunki on valmistelemassa nykyistä yleiskaavaa 2016 täydentäviä osayleiskaavoja, ja suunnittelualueiden joukossa on myös lintuarvoiltaan erittäin merkittäviä kohteita. Tringa jätti 28.2. yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa yhteismielipiteen Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja 7.3. mielipiteen Östersundomin vastaavasta suunnitelmasta.

Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan suunnittelualue rajoittuu Pornaistenniemen ja Säynäslahden kohdalla Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueeseen ja hieman laajempaan IBA-alueeseen. Korostimme asianmukaisen ja yhteisvaikutukset huomioivan Natura-arvioinnin tarvetta, velvoittavia kaavamääräyksiä ja luontoselvitysten päivittämistä tietyiltä osin alueen huomattavien luontoarvojen turvaamiseksi. Koko yhteismielipiteen voi lukea täältä.

KHO kumosi keväällä 2021 Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan, ja alueen suunnittelu jatkuu nyt osayleiskaavana. Pidämme nyt alkanutta kaavahanketta arvokkaana mahdollisuutena alueen suunnittelulle siten, että Östersundomin alueen merkittävät luontoarvot huomioidaan ja edellytämme tärkeiden lintualueiden suojelua asianmukaisilla kaavamääräyksillä. Alueen tärkeät ekologiset yhteydet tulee tunnistaa ja turvata ja metsämantereen yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys säilyttää mm. kehrääjän, metsäkanalintujen ja muun metsälinnuston olemassaolon turvaamiseksi. Koko mielipide on luettavissa täällä.

Tringa seuraa molempien osayleiskaavahankkeiden etenemistä.

Säynäslahden tervaleppäluhdan itäreunaa. Kuva: Hannu Sarvanne

Tringan talkoissa ennallistettiin Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä

–
Ruovikon niittoa Hakalan lintutornin edustalla © Aleksi Mikola

Vanhankaupunginlahden linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, jonka torjumiseksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet rantaniittyjä talkoovoimin kesästä 2013 lähtien. Rantaniittyjä pidetään avoimena paitsi alueella laiduntavan karjan, myös ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin tilaaman koneellisen niiton avulla. Alueelta löytyy kuitenkin kohtia, joilla niittokoneet eivät pääse kulkemaan, ja näitä pyritään Tringan talkoissa paikkaamaan käsivoimin. Talkoissa on myös kitketty haitallisia vieraskasveja ja avattu näkymiä lintutornien ja katselulavojen edustalta.

Kesän 2021 talkoot järjestettiin elokuun toisena viikonloppuna. Ensimmäisenä talkoopäivänä (la 14.8.) paikalle saapui 21 talkoolaista ja työt etenivät mainiosti. Sääennuste näytti viikonlopulle sateista ja tuulista säätä, mutta aamun jälkeen sadekuurot väistyivät ja iltapäivällä saatiin nauttia aurinkoisesta kelistä. Lähes koko Hakalan lintutornin edusta saatiin niitettyä jo lauantaina – ja hyvä niin, sillä sunnuntaina rantaniitylle ei olisi enää ollutkaan asiaa ilman pitkävartisia saappaita tai kahluuhousuja, korkealle nousseen meriveden vuoksi. Työt aloitettiin lauantaina myös Purolahden katselulavan edustan niityltä, josta kitkettiin ja kannettiin päivän aikana pois parikymmentä jätesäkillistä jättipalsamia.

Sunnuntaina (15.8.) töitä jatkettiin 11 talkoolaisen voimin Purolahden lavan edustalla. Vieraskasvien kitkennän lisäksi niityltä karsittiin pajua ja muuta vesakkoa. Talkoiden päätteeksi koossa oli yli 50 jätesäkillistä vieraskasveja ja pajut sekä muu vesakko oli raivattu matalaksi laajalta alueelta Purolahden lavan edustalta. Useamman peräkkäisen vuoden talkoilu Purolahden niityllä alkaa tuottaa näkyvää tulosta: maisema katselulavalta on pysynyt avoimena. Myös haitallisten vieraskasvien, kuten jättipalsamin ja kurtturuusun, leviäminen on saatu pysäytettyä Purolahden katselulavan edustalla. Rantaniittyjen ennallistamisen vaikutus näkyy myös alueen pesimälinnustossa: esimerkiksi hoitoniityllä pesivien kahlaajien parimäärät ovat yli kolminkertaistuneet vuosien 2013 – 2020 välillä (ks. tarkemmin Vanhankaupunginlahden linnustonseurannan 2020 loppuraportti).

Entä havainnot? Talkootöiden ohessa ehdittiin toki katselemaan lintujakin: Lauantaiaamun sadekuurot pudottivat lahdelle muutolta kahlaajia, mm. tyllejä, liroja sekä kapustarintoja, jotka kuitenkin jatkoivat pian matkaa sateiden tauottua. Useampi jalohaikara kalasteli lahdella harmaahaikaroiden seurassa. Hiljalleen käynnistyvästä petolintumuutosta kertoivat lahdella lauantaina pyörineet ruskosuohaukkanuorukaiset sekä pitkin viikonloppua kohti länttä suunnanneet yksittäiset varpushaukat.

Suuret kiitokset kaikille viikonlopun aikana talkoisiin osallistuneille vapaaehtoisille, erityisesti talkoiden työvastaava Taavi Sulanderille sekä varusteiden kuljetukset mahdollistaneelle Pauli Janhoselle! Kiitokset talkoiden tukemisesta Helsingin kaupungille sekä Husqvarnalle. Seuraavat talkoot järjestetään kesällä 2022!


Ensimmäisen talkoopäivän kokoontuminen ja viikatteiden teroitusta © Soile Suhonen
Ruovikon niittoa Hakalan edustalla © Soile Suhonen
Näkymä Hakalan lintutornista ennen talkoita © Taavi Sulander
Näkymä Hakalan lintutornista ensimmäisen talkoopäivän jälkeen © Taavi Sulander
Jättipalsamin kitkemistä Purolahden niityllä © Johannes Silvonen
Vesakon raivausta Purolahden niityllä. Maisema katselulavalta koetilan suuntaan on saatu pidettyä avoimena © Aleksi Mikola
Myös vieraskasvi kanadanpiiskua kitkettiin niityltä © Johannes Silvonen
Jättipalsamia Purolahden niityllä © Aleksi Mikola
Jättipalsamit jätesäkeissä – talkoiden aikana niityltä kannettiin pois 50 säkillistä palsamia ja muita vieraskasveja © Aleksi Mikola
Jalohaikarakin näyttäytyi talkoolaisille © Johannes Silvonen

Elokuussa talkoillaan

–

Tringan tapahtumakalenteriin on lisätty kahdet talkoot, joista ensimmäinen järjestetään Hangon lintuasemalla elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-8.8. ja seuraava 14.-15.8. Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Molempiin talkoisiin haetaan vapaaehtoisia talkoolaisia, osallistua voi myös ilman aikaisempaa talkookokemusta! Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet alla olevista linkeistä:

Hangon lintuaseman kesätalkoot 6.-8.8.2021
Tringan niittotalkoot Vanhankaupunginlahdella 14.-15.8.2021

Hangon lintuaseman pihan niittoa © Aleksi Lehikoinen
Lintuasemarakennuksen kunnostusta © Johannes Silvonen
Talkooporukkaa Vanhankaupunginlahdella © Dolf Assmann
Ruokojen niittoa Vanhankaupunginlahdella © Eero Haapanen

Vanhankaupunginlahden talkoissa ennallistettiin rantaniittyjä

–

Tringa järjesti ennallistamistalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahden IBA-alueella elokuussa. Vanhankaupunginlahden linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, ja sen vuoksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet aluetta vuosittain talkoovoimin kesästä 2013 lähtien. Tänä vuonna Ely-keskuksen ja kaupungin lahdelle tilaamat koneniitot toteutuivat tavanomaista myöhemmin, joten talkoot päästiin pitämään vasta elokuun kolmantena viikonloppuna.

Talkoiden suurin urakka oli Hakalanniemen rantaniityn niittäminen. Niittokoneet olivat joutuneet jättämään Hakalan tornin edustan rantaniityn kokonaan väliin, joten alueella riitti niitettävää koko viikonlopuksi. Töitä tehtiin myös Purolahden lavan edustalla, jossa kitkettiin vesakkoa sekä jättipalsamia. Talkooviikonlopun jälkeen töitä jatkettiin pienemällä porukalla vielä Purolahden tornin ympäristössä pajuja sekä muuta vesakkoa karsien ja näkymiä avaten. Tänäkään vuonna talkoissa ei tarvinnut palella, sillä lämpömittari nousi talkooviikonlopun molempina päivinä lähelle hellelukemia, erityisesti sunnuntai oli lämmin päivä.

Talkoopäivien mukavimpia lintuhavaintoja lienevät ensimmäisenä talkoopäivänä Hakalan edustalla ruovikon editse lentänyt ja parille talkoolaiselle näyttäytynyt kuningaskalastaja sekä pari jalohaikaraa. Myös muuttavia kahlaajia sekä petolintuja havaittiin, ja lahdella pesineet merikotkat päivystivät paikalla.

Talkoissa oli mukana lauantaina 14 ja sunnuntaina 7 vapaaehtoista. Sitkeimmät talkoolaiset jatkoivat töitä varsinaisen talkooviikonlopun jälkeen vielä muutamana arkipäivänä. Suuret kiitokset kaikille talkoolaisille, töitä koordinoinneelle Taavi Sulanderille, logistiikka-avusta Pauli Janhoselle sekä Helsingin kaupungille ja Husqvarnalle talkoiden tukemisesta!

Talkoiden työnjohtaja Taavi Sulander niittämässä ruokoja © Eero Haapanen
Timo Mäkinen niittämässä ruovikkoa sähkökäyttöisellä raivaussahalla © Dolf Assmann
Talkooporukkaa tauolla Hakalan tornin edustalla
© Dolf Assmann
Vieraslaji jättipalsamia kasvaa monin paikoin Viikin niitynreunoilla © Soile Suhonen
Myös perinteiselle viikatteelle löytyy edelleen käyttöä talkoissa © Johannes Silvonen
Talkooaktiivit T. Sulander ja M. Ellermaa Purolahden niityllä © Johannes Silvonen

Vanhankaupunginlahden v. 2019 linnustonseurantalaskennan loppuraportti

–

Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston tilaa seurataan vuosittain Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen ja Natura-2000 – alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti toteutettavilla linnustolaskennoilla.

Seurantalaskentojen tulokset ohjaavat alueen hoitotoimia lintujen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2019 seurantalaskentojen loppuraportti on yhteenveto juuri päättyneestä pesimäkaudesta. Raportti tarjoaa tietoa mm. lajien parimääristä v. 2013 – 2019 sekä pesinnän onnistumisesta, erityisesti vesilinnuilla. Tämän vuoden hyviä uutisia ovat esim. keltavästäräkin ja punajalkaviklon parimäärän kasvu, nokikanojen hyvin onnistunut pesintä sekä merimetson asettuminen uudeksi pesimälajiksi lahdelle.

Lue raportti täältä:

Vanhankaupunginlahden 2019 linnustonseurantalaskentojen loppuraportti (c) Hannu SarvanneLataa

Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä ennallistettiin Tringan talkoissa

–

Tringa järjesti ennallistamistalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahden IBA-alueella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vanhankaupungin linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, jonka vuoksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet aluetta talkoovoimin vuosittain kesästä 2013 lähtien.

Tällä kertaa työt keskittyivät pääosin Hakalanniemen edustan rantaniityille sekä Purolahden lintulavan niitylle. Hakalanniemen rantaniityltä niitettiin pois järviruokoa, niittotyöt ulottuivat lauantaina myös Hakalanniemen ja Lammassaaren väliselle hoitoniitylle. Uudenmaan Ely-keskuksen lahdelle heinäkuussa tilaaman koneellisen niiton jäljiltä valtaosa niityistä oli jo valmiiksi niitetty, joten talkoissa keskityttiin niittämään pienempiä saarekkeita paikoissa, mihin koneet eivät olleet päässeet. Hakalanniemen rantavyöhykkeeltä raivattiin vesakkoa ja näkyvyyttä Hakalan lintutornista parannettiin. Purolahdella talkoolaiset raivasivat vuoden vanhaa vesakkoa Purolahden katselulavan edustan niityiltä. Niityiltä poistettiin myös haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia.

Talkootöiden ohessa aikaa jäi myös lintuhavainnoille: Lahdella nähtiin lauantaina kaksi ja sunnuntaina kolme jalohaikaraa. Muuttomatkalla lahdella levähtävistä kahlaajista talkoolaisille kävivät näyttäytymässä ainakin liro, valko- musta- ja metsäviklo, pikkutylli, suokukko ja töyhtöhyyppä. Välillä yksittäisiä liroja ja metsävikloja laskeutui juuri niitetylle rantaniitylle aivan talkoolaisten viereen. Alueella jo pidempään viihtyneet kaksi nuorta mustapyrstökuiriakin havaittiin.

Talkoisiin osallistui lauantaina 18 ja sunnuntaina 11 vapaaehtoista. Sitkeimmät talkoolaiset jatkoivat töitä vielä seuraavan viikon alkupuolella. Suuret kiitokset vapaaehtoisille talkoolaisille, töiden koordinoinnista vastanneelle Taavi Sulanderille sekä Helsingin kaupungille ja Husqvarnalle talkoiden tukemisesta!

Ruovikon niittoa Hakalan edustalla
Näkymä Hakalan lintutornista koneniiton sekä talkoiden jälkeen
Vesakon raivausta Purolahden lintulavan edustalla
Jättipalsamia kitkettiin ja kuljetettiin pois niityltä jätesäkkikaupalla
Talkoolaisista sitkeimmät jatkoivat töitä vielä viikonlopun jälkeen © Harri Hanikka
Talkoiden työvastaava Taavi Sulander juomatauolla © Harri Hanikka

Mediatiedote: Tringa vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon

–

Mediatiedote 13.10.2018, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon.

Viikin–Vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan ja alueelle on palkattava koordinaattori turvaamaan alueen linnusto- ja luontoarvot.

”Vanhankaupunginlahti on Helsingin sydämessä sijaitseva kansainvälisesti arvokas lintuvesi, joka on erittäin tärkeä sekä linnustolle että tuhansille ulkoileville helsinkiläisille”, kertoo Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka. Alue on osa kansainvälistä Natura 2000 -suojelualueverkostoa.

Vanhankaupunginlahden hoito on tärkeää, sillä monia kotimaisia kosteikoilla esiintyviä vesilintu- ja kahlaajalajeja on luokiteltu tällä vuosikymmenellä uhanalaisiksi.

”Yksi tärkeimmistä syistä vesilintujen kantojen taantumiseen on lintuvesien huonontunut tila”, kertoo Tringa ry:n suojelusihteeri Kalle Meller. ”Pelkkä suojelualueiden olemassaolo ei riitä auttamaan uhanalaisten sorsalintujen ahdinkoa. Elinympäristöjä pitää hoitaa, jotta esimerkiksi punasotkan, tukkasotkan ja heinätavin väheneminen saadaan pysäytettyä”, Meller toteaa.

Monet lintuvedet ovat kasvaneet umpeen, jolloin vesilinnuille tärkeät lampareet ja avoimet rantaniityt ovat kadonneet. Vanhankaupunginlahdella pidetään avoimena kahta rantaniittyaluetta, mutta suuri osa lahden avoimesta alueesta on päässyt kasvamaan umpeen. Alueella tarvitaan enemmän niittoa, laidunnusta, pensaikon raivausta ja ruoppauksia, jotta kosteikkolinnusto saadaan palautettua muutaman vuosikymmenen takaiselle hyvälle tasolle.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alueelle on laadittu kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Osa suunnitelluista hoitotoimenpiteistä on saatu toteutettua Helsingin kaupungin, Tringa ry:n ja muiden toimijoiden yhteistyöllä, mutta osa toimenpiteistä on jäänyt toteuttamatta.

”Hoitotoimenpiteet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Hyväksytty hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan. Tämä edellyttää, että alueelle palkataan koordinaattori, jonka työn tavoitteena on alueen linnusto- ja luontoarvojen turvaaminen”, puheenjohtaja Hintikka linjaa.

Tringa ry järjesti Helsingissä lauantaina 13.10. linnustonsuojeluseminaarin, jossa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä Vanhankaupunginlahden nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Puhujina seminaarissa olivat Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jorma Pessa (Pohjois-Pohjanmaan ELY), Margus Ellermaa (Tringa) sekä maisema-arkkitehti Mervi Nicklén (Helsinki). Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä oli kommentoimassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kuvattiin Tringan suojeluseminaarin yhteydessä. © Kalle Meller

Vanhankaupunginlahdesta lintuparatiisi? – Tringan linnustonsuojeluseminaari 13.10.

–

Tringa järjestää Helsingissä Tieteiden talolla lauantaina 13.10.2018 suojeluseminaarin, jossa paneudutaan lintualueiden suojeluun, elinympäristöjen hoitoon ja lintuharrastukseen Vanhankaupunginlahden kautta.

Helsingin Vanhankaupunginlahti on yksi Suomen parhaista lintualueista ja monille tringalaisille tuttu retkipaikka. Kansainvälisesti arvokas lintualue (IBA) houkuttelee kävijöitä sekä läheltä että kaukaa monipuolisen lintulajistonsa ansiosta. Alueen linnustoarvot perustuvat sekä Vanhankaupunginlahden laajoihin rantaniittyihin, ruovikoihin ja vesialueisiin että lahtea ympäröivän alueen monipuolisuuteen. Vanhankaupunginlahden linnustoarvot ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, miten aluetta hoidetaan ja käytetään. Lisäksi asuntorakentaminen ja muu tiivistyvä maankäyttö uhkaavat Vanhankaupunginlahden linnustolle tärkeitä Viikin peltoja, rantametsiä ja muita aluetta ympäröiviä aiemmin rakentamattomia alueita. Kasvavan kaupungin keskellä olevan arvokkaan lintualueen säilyttämisessä riittää siis haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii aktiivisia toimia niin viranomaisilta kuin tringalaisiltakin.

Tringan linnustonsuojeluseminaarissa kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä Vanhankaupunginlahden nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi alueen kaavoittamisesta ja hoidosta vastaavat tahot pääsevät kertomaan näkemyksensä Vanhankaupunginlahdelle ja sen ympäristöön suunnitelluista toimista. Lopuksi keskustellaan siitä, kuinka linnustonsuojelu, kasvavan kaupungin tarpeet ja alati lisääntyvä virkistyskäyttö saadaan parhaiten yhteensovitettua. Puhujina seminaarissa ovat esimerkiksi Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jorma Pessa (Pohjois-Pohjanmaan ELY) ja Margus Ellermaa (Tringa), jotka kertovat kosteikkolinnuston tilasta sekä kosteikkojen hyvästä hoidosta Suomessa ja muualla maailmassa. Helsingin kaupungilta Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä on kommentoimassa muun muassa apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Linnustonsuojeluseminaarin koko ohjelma ja ennakkoilmoittautuminen löytyvät täältä. Tervetuloa mukaan!

Linnustonsuojeluseminaari Tringan tapahtumakalenterissa.

Tringan talkoissa ennallistettiin Vanhankaupunginlahden niittyjä

–

Tringa järjesti ennallistamistalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahden IBA-alueella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vanhankaupunginlahden linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, jonka vuoksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet aluetta talkoovoimin kesästä 2013 lähtien.

Talkootöitä tehtiin samanaikaisesti kahdessa kohteessa: Hakalanniemellä ja Purolahdella. Hakalanniemen edustan rantaniityiltä niitettiin pois järviruokoa. Ely-keskuksen lahdelle tilaama niittokone oli niittänyt valtaosan Hakalanniemen rantaniityistä, joten talkoolaisille jäi niitettäväksi pienempiä järviruokosaarekkeita vesirajasta, mihin koneella ei päässyt. Hakalanniemen rantavyöhykkeeltä raivattiin myös vesakkoa. Lisäksi Hakalan lintutornin sekä katselulavan edustalta karsittiin puustoa näkyvyyden parantamiseksi.

Purolahdella talkoolaiset raivasivat vuoden vanhaa vesakkoa Purolahden katselulavan edustan niityiltä. Niityiltä poistettiin myös haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia. Talkootöiden ohessa ehdittiin tekemään lintuhavaintojakin: lahdella havaittiin mm. jalohaikara, muuttomatkalla levähtäviä kahlaajia kuten liroja ja töyhtöhyyppiä sekä petolinnuista mm. kalasääski, nuolihaukka, varpus- ja kanahaukka. Jo käynnissä olevasta lintujen syysmuutosta kertoivat aamulla taivaalta kuuluneet metsäkirvisen ja keltavästäräkin äänet.

Talkoisiin osallistui lauantaina yhteensä 15 ja sunnuntaina 18 vapaaehtoista. Kiitokset kaikille mukana olleille talkoolaisille! Talkootuesta kiitokset BirdLife Suomelle ja työvälineavusta seuraaville: Koneliike Olenius, Husqvarna, Gardena sekä Helsingin kaupunki.

 

Kuvat:
1. Vanhankaupunginlahden hoitoniitty Purolahden edustalla koneniiton jälkeen © Johannes Silvonen
2. Hakalan tornin näkyvyyden avaamista tornin ja lintulavan välillä © Janne Koskinen
3. ja 4. Vesakon raivausta Purolahden niityllä toisena talkoopäivänä © Johannes Silvonen
5. Näkymä Hakalan lintutornista sunnuntaina talkoiden jälkeen © Taavi Sulander

Mediatiedote: Tringa ennallistaa Vanhankaupunginlahden arvokkaita rantaniittyjä linnuille

–

MEDIATIEDOTE 30.7.2018, julkaisuvapaa

Tringa ennallistaa Vanhankaupunginlahden arvokkaita rantaniittyjä linnuille

Tringan vapaaehtoiset kokoontuvat jo kuudetta kertaa talkootyöhön Vanhankaupunginlahdella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Esimerkiksi uhanalaisen punajalkaviklon ja haapanan määrät alueella ovat kasvaneet ennallistamistyön ansiosta.

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry järjestää hoitotalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahdella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.8.

“Tringa ennallistaa talkoissa linnustollisesti arvokkaita Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä. Ennallistaminen parantaa kosteikkolintujen elinympäristöä ja vähentää haitallisia tulokaslajeja”, Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kertoo.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alue on yksi maamme tunnetuimmista ja pääkaupunkiseudun suosituin linturetkikohde. Alue kuuluu kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) joukkoon.

Ennallistamistyö perustuu Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan.

“Tringa on hoitanut talkoovoimin alueen luontoa vuodesta 2013. Talkoiden seurauksena uhanalaisten lajien, kuten punajalkaviklon ja haapanan määrät alueella ovat kasvaneet”, Hintikka sanoo.

Tringalaisten tekemä talkootyö on esimerkki vapaaehtoistyöstä yhteisen ympäristömme hyväksi.

Talkoita seuraa myöhemmin syksyllä Tringan järjestämä linnustonsuojeluseminaari, jossa käsitellään Vanhankaupunginlahden nykytilaa ja tulevaisuutta. Seminaari pidetään 13.10. ja se on suunnattu kaikille Vanhankaupunginlahden alueesta ja linnustosta kiinnostuneille.

 

Lisätietoja ja haastattelut: Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi, 044 566 5593

Linkki tapahtumaan

Linkki pressikuvaan punajalkaviklosta (kuvaaja: Margus Ellermaa)

Kevään lintutorniopastukset alkavat

–

Tringan kevään lintutorniopastukset Helsingin Vanhankaupunginlahdella käynnistyvät ensi sunnuntaina 8. huhtikuuta. Tringan torniopas päivystää Purolahden tornissa kaukoputken kanssa sunnuntaisin klo 12-14 toukokuun loppuun asti. Torniopas kertoo alueen linnuista, opastaa niiden tunnistamisessa ja näyttää kaukoputkellaan tornista näkyviä lintuja. Oppaalta voi kysyä linnuista ja lintuharrastuksesta. Torniopastuksiin on vapaa pääsy, ja ne järjestetään säävarauksella – sadesäällä torniopastus ei päivystä.

Tänä keväänä torniopastuksia järjestetään Purolahden lisäksi myös Vihdin Vanjärven lintutornissa! Vanjärven opastukset ovat 14.4. ja 12.5. (klo 7.30-11.30).

Kaikki Tringan torniopastukset löytyvät aikatauluineen tapahtumakalenterista: Tringan lintutorniopastukset

Tiedustelut: toimisto(ät)tringa.fi


Kuva © Jaana Sarvala

Tringan yhteishavainnointipäivä Herttoniemessä

–

Tringan yhteishavainnointipäivää vietettiin sunnuntaina 1.10. Helsingin Vanhankaupunginlahdella, Majavatien kalliolla, pääosin harmaan pilvisessä syyssäässä. Ensimmäiset lintuharrastajat olivat saapuneet paikalle jo auringonnousun aikoihin, mutta aamun parin ensimmäisen tunnin ajan muutto oli vielä melko vaisua.

Kello kymmeneen mennessä paikalle oli kokoontunut jo toistakymmentä lintuharrastajaa ja myös lintujen muutto oli vilkastunut. Kaakonpuoleinen tuuli oli saanut arktiset vesilinnut liikkeelle ja päivän komeimmasta muutosta vastasivat arktiset hanhet. Suurin osa hanhiparvista muutti korkealla ja niitä meni sekä kaukaa Viikin pohjoispuolella että etelästä meren puolelta. Osa parvista muutti komeasti suoraan havaintokallioiden yli, mutta huonoista valo-olosuhteista johtuen tarkempi lajimääritys jäi monen parven osalta auki. Valtaosa lajilleen määritetyistä linnuista osoittautui tundrahanhiksi. Tarkemmat muuttosummat löytyvät jutun lopussa.

Hanhien lisäksi liikkeellä oli myös haapanoita ja muita sorsia, pikkulintuparviakin liikkui, etenkin vihervarpusia. Pilvisestä ja hieman harmaasta säästä huolimatta väkeä oli liikkeellä mukavasti, parhaimmillaan paikalla oli samanaikaisesti lähes 30 lintuharrastajaa. Yhteensä tapahtumapaikalla vieraili kello kymmenen ja kahden välillä lähemmäs 50 linnuista kiinnostunutta.

 

Muuttavien lintujen lisäksi kalliolta ehdittiin laskea myös Vanhankaupunginlahdella lepäileviä lintuja, joista mainittakoon 2200 paikallista valkoposkihanhea, 605 töyhtöhyyppää sekä 25 suokukkoa. Puolen päivän maissa lahden yltä löytyi suopöllö. Lintu saapui lounaasta melko korkealla, sai peräänsä pari varista ja parven rastaita ja joutui pudottautumaan niitylle jonnekin Pornaistenniemen suunnalle. Linnun etäisyyden ja melko nopean havaintotilanteen takia kaikki paikallaolijat eivät ehtineet suopöllöä näkemään.

Päivän toisesta pöllöhavainnosta pääsivät sen sijaan nauttimaan kaikki paikalla olijat: Noin tunti suopöllöhavainnon jälkeen lahden yltä löytyi havainnointipaikkaa kohti lentävä petolintu. Lintu lähestyi lännestä melko korkealla suoraan kohti haukkamaisin siiveniskuin, ja kun se saatiin kaukoputken kuvaan, kävi ilmi ettei kyseessä ollutkaan haukka vaan hiiripöllö. Lintu jatkoi lentoaan ja laskeutui lähimpään kelopuuhun, vain parinkymmenen metrin päähän lähimmistä staijareista. Hiiripöllö viihtyi paikalla vajaan tunnin verran, jonka jälkeen se jatkoi matkaansa Herttoniemen suuntaan.


Hiiripöllö laskeutui kelon latvaan paikallaolijoiden yllätykseksi.

Tringan yhteishavainnointi jatkui iltapäivälle kello kahteen saakka, mutta jo yhden jälkeen iltapäivällä alkoi tuntua siltä, että kiivain hanhimuutto olisi tältä päivältä ohi. Muutto jäi kuitenkin jatkumaan rauhallisena viimeisten staijareiden poistuessa paikalta puoli kolmen jälkeen.

Kiitos Markku Mikkola-Roosille sekä muille Tringan yhteishavainnointiin osallistuneille lintuharrastajille!

 

Päivän muuttosummia Majavatien kallioilta (klo 7.30-14.30):

laulujoutsen     12 m
metsähanhi   158 m     (joista tundrametsähanhi 3a 56m)
tundrahanhi      2195 m
harmaahanhilaji 1274 m     (lajilleen määrittämättömät anser-hanhet)
sepelhanhi      2 m
hanhilaji 1985 m     (hanhet yhteensä 5655m)
haapana   230 m
jouhisorsa    70 m
alli    30 m
kuikka      4 m
kaakkuri      1 m     (kuikkaparvessa)
vihervarpunen   480 m

 

Kaikki päivän havainnot löytyvät lintuhavaintopalvelu Tiirasta: www.tiira.fi

Teksti ja kuvat: Johannes Silvonen

Kuukausikokouksessa 5.10. Eero Haapasen esitelmä Viikin uuttukyyhkyistä

–

Tringan lokakuun kuukausikokous järjestetään Tieteiden talolla torstaina 5.10. klo 18 alkaen. Tällä kertaa kuulemme Viikin lintumiehen Eero Haapasen kuvaesitysluennon uuttukyyhkyjen pesinnästä, jota hän on seurannut pöntötysalueellaan Vanhankaupunginlahdella 1990-luvulta saakka. Ohjelmassa on asiaa myös telkästä, lehtopöllöstä ja muista alueen pönttölinnuista.

Tringan kuukausikokouksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Uuttukyyhkyjen muuttoparvi. © Lauri Mäenpää

Lokakuun kuukausikokous

Ruovikkoa niitetään taas Vanhankaupunginlahdella

–

VKL_niitto3_Taavi_Sulander

Helsingin Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä kunnostetaan taas. ELY-keskuksen tilaamat niittokoneet vierailivat Purolahden ruovikoituneilla niityillä viime viikolla, mutta vedenkorkeudesta johtuen osa ruovikosta joudutaan niittämään käsivoimin viikatteilla. Tringa on järjestänyt alueella niittotalkoot jo usean vuoden ajan. Ruovikon poistolla pyritään hidastamaan rantojen umpeenkasvua, mutta niiton avulla parannetaan myös näkymiä Purolahden ja Hakalanniemen lintutorneista.

Tringan tämän vuoden talkoot käynnistyivät maanantaina ja töitä jatkettiin eilen. Niitettävää riittää vielä, joten jos haluat osallistua talkoisiin, ilmoittaudu mukaan! Talkoot jatkuvat huomenna torstaina klo 9.00. Mukaan tarvitset pitkävartiset saappaat ja reipasta mieltä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sähköpostitse Taavi Sulanderille: tsu1058 (at) gmail.com

 

VKL_niitto1_Taavi_Sulander
Niittokuvat © Taavi Sulander

VKL_Egralb_Johannes_Silvonen
Ruovikon poiston välittömän vaikutuksen lintutilanteeseen voi käydä toteamassa Purolahden tai Hakalanniemen lintutornista. Jalohaikara Purolahdella © Johannes Silvonen.

Tringan torniopastukset jatkuvat

–

Tringan torniopastukset jatkuvat ensi sunnuntaina Helsingin Viikissä Purolahden lintutornissa. Torniopas päivystää paikalla kaukoputken kanssa klo 12-14. Torniopastuksia järjestetään Purolahdella joka sunnuntai syyskuun loppuun asti. Sadesäällä torniopastuksia ei järjestetä.

Elokuun loppu on jo hyvää aikaa lähteä linturetkelle, kun kahlaajien, petolintujen, keltavästäräkkien ja metsäkirvisten muutto on parhaillaan käynnissä. Vanhankaupunginlahdella on tällä viikolla saatu ihailla myös itäisten arojen harvinaisuuksia, kun lahdella on havaittu sekä arosuohaukka että aropääskykahlaaja.

Tervetuloa sunnuntaina Purolahden lintutornille!

Egralb2_Teemu_Sirkkala
Myös jalohaikara on havaittu elokuussa Purolahden tornista. Kuva © Teemu Sirkkala

Tiedoksi: Linnustolaskija touhuaa jälleen Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen puolella

–

Kuluvana keväänä ja kesänä  tehdään jälleen Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston seurantalaskentoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Laskennat alkavat lähipäivinä ja jatkuvat heinäkuun puoleenväliin, jona aikana laskija joutuu liikkumaan joitain kertoja luonnonsuojelualueella, näkyvimmin hoitoniityillä tehtävissä kartoituslaskennoissa. Laskija ilmoittaa hoitoniityillä liikkumisesta laskenta-aamuina torneihin kiinnittämilläni lapuilla.

Vanhankaupunginlahden linnuston muutoksia on seurattu samoin menetelmin v. 1986 alkaen. Seurantalaskennat ovat antaneet arvokasta tietoa linnuston hyväksi tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden, kuten hoitoniittyjen raivauksen vaikutuksesta lintulajistoon.

Seurantalaskentoihin sisältyy:

– Lahden kiertävä, tiettyjen tarkkailupisteiden kautta kulkeva kiertolaskenta (vesilinnut. lokkilinnut, kahlaajat; 5 kertaa).

– Hoitoniittyjen kartoituslaskennat (5 kertaa).

– Vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa).

– Yölaulajalaskennat (3 kertaa).

– Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien seuranta koko pesimäkauden aikana.

 

Iltaretki Vanhankaupunginlahdelle 18.4.2016

–

Tringan iltaretki Vanhankaupunginlahdelle käynnistyi tuulisessa säässä. Paikalle oli saapunut 26 osallistujaa + oppaat. Retkellä käytiin Pornaistenniemellä ja Lammassaaressa. Aloituspaikassa Pornaistenniemellä kuultiin kaksi pikkutikkaa. Paikalla oleskelevia paria pikku-uikkua myös yritettiin nähdä, mutta uikut piilottelivat visusti ruovikossa. Lammassaaren pitkoksilta havaittiin kolme viiksitimalia. Lammassaaren torni oli mukavasti tuulen suojassa, joten siellä vietimme hieman pidemmän aikaa. Parisenkymmentä paikallista metsähanhea ja yksi kuovi viihtyivät lietteellä. Kaksi kanahaukkaa pyörähti tornin ohitse. Varisparvessa oli myös kolme mustavarista, suhteellisen myöhäisiä näin lämpimänä keväänä. Muutama kurki myös muutti pohjoiseen. Lahdelle oli myös saapunut kaksi kalatiiraa saalistelemaan. Havainto on suhteellisen aikainen näin huhtikuun puoliväliin. Aikaisia tulijoita edusti myös luhtahuitti, joka tosin kuului vain pari kertaa tornille. Paluumatkalla pitkoksilla nähtiin vielä kaksi ruskosuohaukkaa ja 3-4 luhtakanaa oli äänessä Pornaistenniemellä.

Oppaina Anna-Maija Myllynen ja allekirjoittanut.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen rengastettiin.

–

Helsingin Viikistä marraskuun lopulla löytyneen valkopäätiaisen identiteetistä on käyty paljon keskustelua eri foorumeilla. Maastokuvista on tulkittu linnun omaavan piirteitä, joiden ei tunneta nykytietämyksen valossa sopivan puhtaan valkopäätiaisen muunteluun. Tämän vuoksi rariteettikomitea (RK) totesi linnun kunnollisen dokumentonnin ja tarkkojen mittatietojen ottamisen tarpeelliseksi. Pyydystämistä päätettiin lykätä helmikuulle, jotta kaikki halukkaat harrastajat ja kuvaajat ovat varmasti ehtineet kuvata/havaita linnun ilman rengasta.

Lintu pyydystettiin, rengastettiin ja vapautettiin hyväkuntoisena tänään torstaina 4.2.2016 aamulla. Rengastamisen yhteydessä siitä otettiin tarkat mittatiedot ja kunnolliset kuvat määrityksellisesti tärkeistä yksityiskohdista. Tämän ansiosta RK:lla on nyt paras mahdollinen dokumentaatio tästä yksilöstä tutkintansa tueksi. Esitutkintaa varten on jo nyt esimerkiksi mitattu ja tutkittu kaikki Tringissä (maailman toiseksi suurin lintunahkakokoelma) sijaitsevat valkopäätiaisen nahkat. RK tulee käsittelemään havainnon ja antaa päätöksensä, kun tutkinta on saatu valmiiksi.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen edestä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya2_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiaisen pyrstö. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya3_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen päältä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

Tringa tiedottaa: Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

–

Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Lintuharrastaja Tomas Kansanaho joutui hieraisemaan silmiään kerran jos toisenkin, kun hän havaitsi linturetkellään Helsingin Fastholmassa 22.11. ilmielävän valkopäätiaisen. Valkopäätiainen on itäinen laji, joka on suurharvinaisuus koko Länsi-Euroopassa. Se on tavattu Suomessa noin 30 kertaa.

Lintu ruokailee päivät Fastholman eteläpuolisessa ruovikossa, ja käy vain silloin tällöin näkyvissä Fastholman rantapuissa.

”Paikalla on käynyt satoja lintuharrastajia, mutta vain pieni osa on onnistunut näkemään linnun”, kertoo Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringan uusi puheenjohtaja Jukka Hintikka. ”Mikäli sää muuttuu talvisemmaksi, lintu toivottavasti siirtyy jollekin ruokinnalle, jolloin sen tarkkailu helpottuu”, Hintikka toteaa.

Useimmat valkopäätiaishavainnot ovat loppusyksyisiä tai talvisia lintuja, jotka yrittävät jäädä talvehtimaan Suomeen. Myös Helsingin edellinen havainto talvelta 1976 koski talvehtivaa lintua. Tringan arkiston mukaan valkopäätiainen on havaittu koko Uudellamaalla ennen tätä syksyä vain neljä kertaa. Helsingin havainnon lisäksi tänä vuonna on ilmoitettu havainnot Espoosta ja Kirkkonummelta, joita BirdLife Suomen rariteettikomitea ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt tarkastaa.

Tringa muistuttaa, että nyt alkaa olla hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta. Ohjeita ja tietoa on tarjolla esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla.

Valkopäätiainen_Mika_Bruun_Tarsiger_Kuvaajan_nimi_mainittava

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen viihtyy ruovikossa. Kuva: Mika Bruun/Tarsiger.com

Timali-rallin voitto irtosi 74 lajilla ja kahdella ässällä

–

Lauantaina pidetyssä Helsingin Vanhankaupunginlahden Timali-rallissa oli mukana 19 joukkuetta, jotka havaitsivat yhteensä 89 lajia. Kaksi kärkijoukkuetta havaitsi 74 lajia, joten voitto ratkaistiin ässien lukumäärällä (ts. lajeilla, joita mikään muu joukkue ei havainnut). Mainittakoon, että voittajat kulkivat koko rallin ajan jalan ja kakkosetkin polkupyörällä.

Suurkiitokset rallia jo 16:nnetta kertaa organisoineille Ode ja Biti Ojalalle!

1. Jukka Hintikka, Heikki Eriksson, Janne Koskinen, Pirita Latja 74 (2 ässää)
2. Johannes Silvonen, Heikki Karimaa, Margus Ellermaa 74 (0 ässää)
3. Petri Lankila 73
3. Otso Häärä 73
5. Ilpo Huolman, Erkki Virolainen, Markku Mikkola-Roos 68
6. Kimmo Heiskanen, Kaj Hällsten 67
7. Andreas Uppstu, Tuula Granroth, Touko Torppa, Rauni Varkia 66
7. Mikko Kataja, Johanna Klementtinen-Kataja, Jari Markkula, Henry Tennberg 66
7. Juha ja Arto Ahvenainen 66
7. Petri Saarinen 66
11. Sami Kiema, Henriika Haapakoski 65
12. Johannes Ijäs, Kaj Hilditch 63
12. Eino ja Anu Hiekkanen 63
12. Ilkka Reittilä, Jukka Brunell, Ilpo Hall 63
15. Ode ja Biti Ojala, Arska Mettinen 62
16. Jorma Vickholm, Hille Vihertie 61
17. Mikko ja Helena Alestalo 59
18. Raimo Metsomäki, Heini Haverinen 57
19. Kim Söderling, Hilkka Lampen 55

5 ässää: silkkiuikku, jänkäkurppa, liejukana, uuttukyyhky ja pohjantikka.

Uusia lajeja ei tullut yhtään, palsasirri oli ehtinyt poistua (tai sitä ei löydetty). Tikkoja löytyi kuusi lajia, valkoselkiä 3-4exx: 2 koirasta 2 naarasta. Pohjantikka yksi ja harmaapäätikka yksi.

Petoja nähtiin vain neljä lajia: kana-, varpus-, hiirihaukka ja piekana.

Muita hyviä olivat kuikka a2 m, punasotka 1k, tukkakoskelo 1n p, luhtakana Pornaistenniemi, liejukana Saunalahti, suokukko 1, jänkäkurppa 1 Kivinokka, varpuspöllö 2–3 exx Kivinokassa, haarapääsky 1–2 exx, timali 20–40 exx, pähkinähakki 1, nokkavarpunen 1–2 exx.

Kokonaislajimäärä oli 89 (2014 96 ja 2013 91).