Valkopäätiainen

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen rengastettiin.

–

Helsingin Viikistä marraskuun lopulla löytyneen valkopäätiaisen identiteetistä on käyty paljon keskustelua eri foorumeilla. Maastokuvista on tulkittu linnun omaavan piirteitä, joiden ei tunneta nykytietämyksen valossa sopivan puhtaan valkopäätiaisen muunteluun. Tämän vuoksi rariteettikomitea (RK) totesi linnun kunnollisen dokumentonnin ja tarkkojen mittatietojen ottamisen tarpeelliseksi. Pyydystämistä päätettiin lykätä helmikuulle, jotta kaikki halukkaat harrastajat ja kuvaajat ovat varmasti ehtineet kuvata/havaita linnun ilman rengasta.

Lintu pyydystettiin, rengastettiin ja vapautettiin hyväkuntoisena tänään torstaina 4.2.2016 aamulla. Rengastamisen yhteydessä siitä otettiin tarkat mittatiedot ja kunnolliset kuvat määrityksellisesti tärkeistä yksityiskohdista. Tämän ansiosta RK:lla on nyt paras mahdollinen dokumentaatio tästä yksilöstä tutkintansa tueksi. Esitutkintaa varten on jo nyt esimerkiksi mitattu ja tutkittu kaikki Tringissä (maailman toiseksi suurin lintunahkakokoelma) sijaitsevat valkopäätiaisen nahkat. RK tulee käsittelemään havainnon ja antaa päätöksensä, kun tutkinta on saatu valmiiksi.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen edestä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya2_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiaisen pyrstö. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya3_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen päältä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

Tringan retki Viikkiin 10.1.2016

–

Sunnuntaiaamuna klo 09.00 Kivinokkaan kerääntynyt joukkio herätti poliisipartion huomion. Tringan retkivastaava Jaana joutui selvittämään, ettei kyseessä ole Kölnin tapahtumien uusinta tai kansallismielisten katupartiointi Kivinokassa, vaan Tringan retki Viikkiin. 52 henkilöä, joista kolme oppaita, oli kerääntynyt paikalle.

Retken aluksi yritimme pohjantikkaa Kivinokasta, mutta aina hankala laji jäi tälläkin kertaa näkemättä. Peippo kuitenkin löytyi lähiruokinnalta. Kivinokasta kuitenkin suunnattiin lähes suoraan Fastholmaan, jossa ruokinnalla viiden minuutin odottelun jälkeen löytyi odotettu Tringan retkille uusi laji, suurharvinaisuus valkopäätiainen. Se olikin ilman muuta retken tärkein lajitavoite. Valkopäätiainen näyttäytyi erittäin hyvin lähimmässä pensaassa ja ääntelikin harvakseltaan. Eväitä syödessä sitä ehdittiin ihailla kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen päätettiin jatkaa matkaa. Pakkasta oli nelisentoista astetta, joten paikalleen ei pitkään viitsinyt jäädä.

Ryönälahden puolelta läheltä Fastholman lintutornia kuului kuin kuuluikin parvi viiksitimaleita, jotka suurin osa retkeläisistä onnistui kuulemaan. Jatkoimme matkaa kohti toista ruokintaa, kun joku äkkäsi varpuspöllön lennossa. Sitä aikamme etsittyämme ja paikalta jo poistuessa Jaana löysi valkoselkätikan, jota lähdettiin ihailemaan. Samalla varpuspöllö näyttäytyi uudelleen, tällä kertaa hyvin. Jonkin ajan päästä varpuspöllö ja valkoselkätikka olivat noin metrin päässä toisistaan samassa puussa, ja valkopäätiainen tuli varoittelemaan pöllöstä. Ihan hyvä lajitrio yhteen näkymään!

Lopuksi katsastettiin vielä Fastholman toinen ruokinta, jossa pikkutikkakoiras nakutteli talipötköä. Kello olikin tässä vaiheessa puoli kaksitoista, joten loppuretki meni jalkapatikkaa takaisin Fastholmaan.

Oppaina Jaana Sarvala, Jouni Rytkönen ja Otso Häärä

Otso Häärä

Tringa tiedottaa: Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

–

Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Lintuharrastaja Tomas Kansanaho joutui hieraisemaan silmiään kerran jos toisenkin, kun hän havaitsi linturetkellään Helsingin Fastholmassa 22.11. ilmielävän valkopäätiaisen. Valkopäätiainen on itäinen laji, joka on suurharvinaisuus koko Länsi-Euroopassa. Se on tavattu Suomessa noin 30 kertaa.

Lintu ruokailee päivät Fastholman eteläpuolisessa ruovikossa, ja käy vain silloin tällöin näkyvissä Fastholman rantapuissa.

”Paikalla on käynyt satoja lintuharrastajia, mutta vain pieni osa on onnistunut näkemään linnun”, kertoo Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringan uusi puheenjohtaja Jukka Hintikka. ”Mikäli sää muuttuu talvisemmaksi, lintu toivottavasti siirtyy jollekin ruokinnalle, jolloin sen tarkkailu helpottuu”, Hintikka toteaa.

Useimmat valkopäätiaishavainnot ovat loppusyksyisiä tai talvisia lintuja, jotka yrittävät jäädä talvehtimaan Suomeen. Myös Helsingin edellinen havainto talvelta 1976 koski talvehtivaa lintua. Tringan arkiston mukaan valkopäätiainen on havaittu koko Uudellamaalla ennen tätä syksyä vain neljä kertaa. Helsingin havainnon lisäksi tänä vuonna on ilmoitettu havainnot Espoosta ja Kirkkonummelta, joita BirdLife Suomen rariteettikomitea ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt tarkastaa.

Tringa muistuttaa, että nyt alkaa olla hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta. Ohjeita ja tietoa on tarjolla esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla.

Valkopäätiainen_Mika_Bruun_Tarsiger_Kuvaajan_nimi_mainittava

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen viihtyy ruovikossa. Kuva: Mika Bruun/Tarsiger.com