Israelin retki 26.2.-5.3.2020

Petro Pynnönen (teksti ja kuvat, joissa ei kuvaajaa mainittu)

Edellistalven retken innoittamina lähdimme uudelle seikkailulle linturikkaisiin maisemiin. Tällä kertaa ajankohdaksi oli valikoitunut hieman myöhäisempi ajankohta, helmi-maaliskuun vaihde. Aika valikoitui sen perusteella, että tähän aikaan säät ja luonnon tila ovat jo keväisemmät, mutta lähes kaikki talvehtivat linnut ovat edelleen paikalla. Tämä toteutuikin hienosti, sillä vastaavaa kukkaloistoa ja lintujen laulua ei havaittu vielä helmikuun alun retkellä. Loppuretkestä havaittiin jo useita muuttolintulajeja. Edellisessä retkikertomuksessa https://www.vanha.tringa.fi/2019/03/tringa-pohjois-israelissa-5-11-2-2019/ kerrotaan yleisesti alueen linnustosta, tässä alla tämän retken päiväkirjakirjoitukset:

26.2.

Lähtö Helsinki-Vantaalta iltakoneella klo 19.50. Seitsemän hengen seurueemme saavuttua kentälle, saimme epämiellyttävän uutispläjäyksen päin kasvoja: meille kerrottiin että laukut eivät lähde tänään yhdellekään lennolle niiden käsittelijöiden ulosmarssin vuoksi! Vain käsimatkatavarat sai ottaa mukaan. Alkoi armoton pakkaaminen terminaalin lattialla, sillä käsimatkatavaroihin piti saada mahtumaan kaikki tarvittava. Lyhyiden mutta tiukkojen neuvotteluiden jälkeen saimme ottaa lisäksi jalustat käsimatkatavaroihin, joten osa sai kaiken tarvittavan sittenkin mukaansa. Selvisipä sekin, että teleskooppipampulta näyttävä staijikeppi on ihan ok käsimatkatavaroissa. Osa joutui lähtemään viikon retkelle pikku repun kanssa. Yksi meistä oli mennyt juuri hetkeä aikaisemmin sisään, joten hänellä ei ollut edes mahdollisuutta pakata tavaroitaan käsimatkatavaroihin. Mm. jalusta jäi häneltä Helsinkiin. No, matkaan sentään päästiin. Ehdin lähettää viestin israelilaiselle kaverilleni, josko häneltä saisi yhtä jalustaa lainaksi. Vastausta en ehtinyt odottaa kun astuimme koneeseen. Tel Avivin päässä yllätys oli suuri kun hihnalta tuli sittenkin osa matkalaukuista. Ulosmarssi oli kestänyt noin tunnin, juuri meidän lähdön ajan! Puolet porukasta jäi edelleen ilman tavaroitaan. Kentällä meni aikaa katoamisilmoitusten kanssa, ja hotellille nukkumaan päästiin tämän takia vasta pikkutunneilla.

27.2.

Viivästyneistä unista huolimatta kaikki olivat aamulla urheasti klo 6 aulassa valmiina puistokävelylle. Tällä kertaa olimme päättäneet, että ilman naamiokottaraista emme puistosta poistu. Alueen peruslajistoa, kuten priinioita, arabianbulbuleita ja isopurppuramedestäjiä näkyi heti. Ihanan keväinen sää helli väsyneitä jäseniämme ja lintujen katselu tuntui luksukselta. Hyvin näkyvä osa linnustoa Tel Avivin puistoissa ovat erilaiset c-kategorian lajit, kuten pihamaina, afrikanhanhi, munkkiaratti ja kauluskaija. Niiden kuuluvat äänet kaikuvat jatkuvasti. Naamiokottarainen piileskeli aikansa, mutta niitä löytyi lopulta viisi yksilöä pinnamiesten ja -naisen riemuksi.

Naamiokottarainen (Sturnus burmannicus) Hayarkon Park Kuva: Arto Keskinen, Bamba, Petro ja Yoavin jalusta Kuva: Jouko Olkio, ja
Apterola lownii -lude Maagan Michael 27.2.2020

Yhden jalustan jääminen Helsinki-Vantaalle harmitti, mutta pelastus tilanteeseen oli saapunut jo lentomatkan aikana. Yoav Perlman lupasi lainata jalustan ja oli tehnyt meitä varten lisäksi kuvaohjeet, mistä portista pitää mennä sisään, ja minkä pömpelin takana jalusta odottaa, kun hän ei itse pystynyt olemaan paikalla. Nerokasta! Erityisen tärkeä maininta oli pihalla odottava mastiffin näköinen koira, Bamba, joka kuulemma näyttää pahalta ja haukkuu ärisee pahaenteisesti, muttei pure. Ilman tätä ohjetta olisi ehkä jäänyt jalusta hakematta… Kiitos Yoav, toda! Vain toinen lintuharrastaja voi ymmärtää miten tärkeästä asiasta oli kyse. Iso hatunnosto!

Matka jatkui viimein kohti pohjoista. Ensimmäinen kohteemme oli Maagan Michaelin altaiden eteläpuolella oleva staijikallio, jonka rantakivikossa on aina kahlaajia. Hienossa säässä katselimme rannan aavikko- ym tyllejä ja MM altaiden linturunsautta. Meri oli hiljainen, mutta altaiden puolella oli vilinää: yö-, jalo-, silkki- ja rääkkähaikara löytyivät, pelikaaneja, pikkumerimetsoja, pronssi-iibiksiä, papyryskerttusia, paljon nauru-, kaitanokka-, armenian- ja etelänharmaalokkeja. Lopulta 4 tavallista pulmussirriä rannan kallioiden sirriporukassa ja kaksi kesäpukuista valkosiipitiiraa altailla taisivat olla paikan kiinnostavimmat havainnot. Rannalla vilisi omituisia, siivettömiä, Apterola lownii -luteita.

Kolmen maissa hyvästelimme Välimeren ja lähdimme kohti Arbelin tukikohtaamme seuraavaksi neljäksi yöksi. Matkalla pysähdys Kfar Barukin altailla. Portit olivat lukossa, mutta aidankin takaa reipas retkiryhmämme onnistui kaivamaan kaivatut valkopää-, ja marmorisorsat. Liitohaukka yleistyy kovaa vauhtia edelleen, niitä on ihan kaikkialla!  Illaksi tuttuun Shavit guest houseen, jonka kolmen ruokalajin illallinen oli viedä tajun. Huomenna suuntaamme koko päiväksi Hulaan kurki- ja petolinturetkelle. Kuvia ei juuri kertynyt tänään, mutta huomenna pannaan paremmaksi!

28.2.

Aamukävely ennen aamiaista hienoissa maisemissa Arbelin kylän reunoilla. Kaukana kanjonin yllä näkyi pikkukiitäjiä ja ensimmäinen sinirastas. Samoin näimme retken ensimmäiset kalliotamaanit (Procavia capensis) ja vuorigasellit (Gazella gazella) Arbel 28.2.2020

Aloitimme aamun kävelyllä Arbelin kylän reunamilla. Maisema täällä ylängöllä on luonnostaan avointa kivikkoista nummea, jossa kasvaa hieman piikkipensaita ja runsaasti ruohovartisia kasveja. Kaikkialla kuuluu harmaasirkun helisevä laulunsäe, mustapäätaskuja istuskelee näkyvillä paikoilla ja vuoripyitä kotkottelee eri suunnilla. Arbelin rotkon yllä vilahteli pikkukiitäjiä, kylän reunan puissa piileskeli harakkakäki ja syyriantikkakin nähtiin. Eurooppalaisia peippolintulajeja näkyi runsaasti; peippoja, järri- ja viherpeippoja, tiklejä, hemppoja ja keltahemppoja.

Agamon Hulassa on lintuturistilla helppoa. Vuokrasimme golfkärryt, joita varten koko järven ympäri on tehty noin viiden kilometrin lenkki. Matkanteko oli huomattavan leppoisaa, sillä siirtymät olisivat olleet turhan pitkiä kävellen. 28.2.2020

Herkullisen aamiaisen jälkeen ajoimme suoraan Hulaan lintupaljouden keskelle. Hulan vetonaula on valtava kurkimassa, jonka ympärille on rakentunut melkoinen infra; uusi hieno opastuskeskus, kurkisafareita vedettävillä piilokojuilla, kulkuvälinevuokraamo ja hienot katselupisteet ja asfaltoidut pyörätiet kosteikon ympäri. Vuokrasimme pari golfkärryä ja kiersimme rauhassa koko alueen ympäri. Kurkia näimme ehkä 30.000 yksilöä, osa oli selvästi jo lähtenyt kevätmuutolle. Kaksi keisarikotkaa, kiljukotkia, arohiirihaukkoja, liitohaukkoja, upeat 32 marmorisorsaa, pelikaaneja, paljon haikaroita, pikkumerimetsoja, satoja sorsia, vuorikirvisiä, sitruunavästäräkki jne jne, tosi paljon lintuja! Tyytyväisenä palailimme iltapäivän mittaan takaisin Arbeliin kaikessa rauhassa pysähdellen. Matkalla poimin tienposkesta Bagrada stolida -luteen, josta ei ilmeiseti ole ainoatakaan havaintoa Israelista. Eli Israelinpinna siis! Illalla jälleen kylläisinä nukkumaan sakaalien ulvoessa ulkona.

Tuttavallinen nutria (Myocastor coypus) Hulassa, aamukävelyn kynsihyyppä (Vanellus spinosus) ja paluumatkan Israelinpinna Bagrada stolida -lude. 28.2.2020

29.2.

Päivän teema oli karkauspäivänpinnat, tietenkin! Aamukävely jälleen Arbelin kylän ympäristössä tuotti vain samoja tuttuja lintuja. Aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti Golania. Matkalla pysähdyimme Jordan-joen suiston kohdalla. Papyrus- ja silkkikerttuset lauloivat kilpaa ruovikossa, harakkakäet käkättivät ja harjalintu puputti. Mustafrankoliinin raastava räikkä kuului kahdesta suunnasta, mutta itse lintua emme nähneet. Päivän ensimmäiset eliskättelyt kuitenkin nähtiin!

Kuussa käveli villisikoja! Maale Gamla 29.2.2020

Siirryimme ylemmäs ylängölle. Gamlan alapuolisella kanjonilla, Ma’ale Gamlan kohdalla, staijailimme kaikessa rauhassa hyvän tovin. Pian näimme lähirinnettä pitkin hiippailleen neljän villisian seurueen, ja heti perään vanha vuorikotka nousi kuin nousikin Gamlan kanjonin ylle kaartelemaan. Jälleen eliskättelyt läpsyivät! Samoin näkyi arohiirihaukkapariskunta ja retken ensimmäinen hanhikorppikotka. Niitä näkyi myöhemmin päivällä kuusi lisää Gamlan tienvarren haaskalla. Vähissä ovat. Kevät on sen verran edennyt että ensimmäinen punapäälepinkäinenkin nähtiin, samoin viisi käärmekotkaa. Ylängön vesialtaat Naturin lähellä todettiin nopeasti varsin tyhjiksi. Nummella sen sijaan näimme kolme valkoselkätaskua. Kaksi näistä oli naaraita ja vieläpä hyvin erinäköiset, opettavaiset yksilöt. Toinen oli tasaisen ruskeanharmaa, lähes arotaskumainen ja toinen mustakurkkuinen selvästi harmahtavampi. Lintuoppaan siipi-pyrstö-tuntomerkki erona lännensurutaskuun todettiin jälleen kerran paikkansa pitämättömäksi.

Harmaasirkku (Emberiza calandra) Ma’ale Gamla, tuhkakirvinen (Anthus rubescens japonicus) Kfar Ruppin Kuva: Petro Pynnönen/Mauri Hätönen ja hieno karkauspäivän ilta Kfar Ruppinilla 29.2.2020

Iltapäivällä päätimmekin vierailla Bet Sheanin laaksossa, lähinnä Kfar Ruppinin pelloilla. Kävelimme alfalfapelloilla iltaan saakka viiriäisiä, kirvisiä ja arosuohaukkoja ihastellen. Viimeksi mainittuja näkyi 2kv- ja ad koiraat. Tuhkakirvinen löytyi ihmeen helposti. Se oli itse asiassa ensimmäinen kirvinen, jonka tsekkasin langoilla istuvasta kirvisparvesta. Se vasemmanreunimmaisin. Paluumatkalla Arbeliin pimeässä tien ylitti lähietäisyydeltä kaksi shakaalia. Illalla tuli pieni sadekuuro, retken ensimmäinen. Huomisaamulla olisi tarkoitus nousta Hermon-vuorelle. Tämän rennon päivän lajisummaksi tuli 94, kaikki Israelin karkauspäivänpinnoja.

2kv koiras arosuohaukka Kfar Ruppin 29.2.2020 Kuva: Arto Keskinen

1.3.

Menomatkalla Hermonille Golanilla näytti vielä hyvältä. 1.3.2020

Retken neljäs päivä aloitettiin varhain ja lähdimme ajamaan kohti Hermonvuorta ja sen erikoisuuksia. Koko yön kestänyt sade lakkasi sopivasti juuri klo 5 kun lähdimme liikkeelle. Sään piti kirkastua päivällä, mutta mitä ylemmäs pääsimme, sitä ankeammalta sää alkoi näyttämään. Samoin lämpötila putosi sitä mukaa kuin vaihteet vaihtuivat pienemmiksi. Ensimmäisellä kävelyretkikohteellamme oli vielä siedettävä ilma ja viitisen lämpöastetta, mutta lopulta Hermonvuorelle päästyämme olimme sumun ja piiskaavan räntäsateen ympäröimänä ja lämpötila putosi yhteen asteeseen. Lisäksi tajusimme vasta ylhäällä, että tänään vuorelle ei kannata edes yrittää. Autojen jonon pää oli puolessa välissä Hermonintietä. Vaikka ei ollut edes viikonloppu, väkeä oli menossa laskettelemaan tolkuttomasti. Paikalla olisi kannattanut olla tuntia ennen avaamisaikaa. Perinteisellä nakkeli-tiaispaikalla ei pysynyt oikein pystyssä, kun tuuli piiskasi. Käännyimme takaisin ja keskityimme kallionakkelin ja balkanintiaisen etsintään vuoren tuulensuojan puolelta. Melko nopeasti löytyi 16 vuorisirkun parvi ja heti perään kolme säkättävää balkanintiaista. Alas kavutessamme alkoi ylempää kuulua nakkelimaista pulputusta ja viimein löytyi kuin löytyikin kiukkuisen oloinen kallionakkeli kiviltä hyppelemästä. Peukaloinen, rautiainen ja korppi liitettiin samoin retkilistalle ennen kuin sanoimme hyvästit ylängölle ja palasimme alas lämpimään Hulan laaksoon.

Lämpötila oli alimmillaan +1C ja tuuli ja räntäkuurot riesasivat. Jouko ja Arto olivat sitkeitä ja sitkeys palkittiin: aurinko tuli esiin, samoin balkanintiaiset, vuorisirkut ja viimein kallionakkelikin! Majdal Shams, 1.3.2020
Balkanintiainen (Parus lugubris) ja vuorisirkkunaaras (Emberiza cia), Majdal Shams 1.3.2020. Kuvat: Arto Keskinen.

Kibbutz Danin kohdalla tien vieressä oli houkuttelevan näköisiä kala-altaita, joissa olikin paljon haikaroita ja sorsia, mutta mitään sen ihmeempää sieltä ei löytynyt.

Hulan järven tornista näkee lähinnä vain sivuille. 1.3.2020

Ajoimme perille Hulaan, jossa menimme suoraan Nature reserviin lämmittelemään. Paikka on kalpea aavistus siitä, millainen Hulan laakso olisi jos sitä ei olisi kuivattu 50-luvulla. Lisäksi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana järven papyruskasvustot ovat pääosin kuolleet pois. Liekö vesi liiaksi rehevöitynyttä vai mikä on muutoksen aiheuttanut? Lintuja näkyi vielä runsaasti. Järvellä kellui satamäärin nokikanoja ja kymmeniä pikku-uikkuja. Rantojen ruovikkovöissä vilisteli tiltaltteja, ruovikosta kuului välillä pussitiainen ja välillä papyrus- ja silkkikerttusen laulut. Ruokosirkkalintuja suristeli kaksikin ja nutriat kurluttivat ja vinkuivat eri puolilla. Kevät oli tosiaan tulossa. Pääskysiä lenteli sadoittain, seasta löytyi runsaasti räystäspääskyjä ja yksi törmäpääsky. Kattohaikaroita putosi taivaalta n. 700:n parvi yöpymään. Rankan päivän ilta oli mukavan rauhallinen.

Pihamaina (Acridotheris tristis) on kaunis, mutta huonomaineinen vieraslaji ja se on yleistynyt valtavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Hula Lake 1.3.2020

2.3.

Pohjoisen retkemme alkoi valumaan etelään. Kävimme aamulla laskeskelemassa Genesaretjärven pohjoispään lintuja. Mustakaulauikkuja näkyi 90, valkoposkitiiroja 80 ja vasta retken toinen mustapäälokki. Aamiaisen jälkeen vierailimme Arbelin jyrkänteellä kalliokirvinen ja sinirastas mielessämme. Sinirastaita näkyi heti useita, samoin löytyi kalliokirvispari pienen etsiskelyn jälkeen. Täytyy ihmetellä israelilaisten innokkuutta vierailla kansallispuistoissa. Näin arkipäivänäkin porukkaa riittää satamäärin vähäpätöisenkin oloisiin kohteisiin. Toki Arbel on hienoimmasta päästä Israelin luontonähtävyyksistä. Paikalla tapasimme samalla koneella kanssamme saapuneita suomalaisia. Eivätpä hekään olleet saaneet vielä matkatavaroitaan.

Arbelvuori ja kalliokirvinen (Anthus similis) kuuluvat yhteen. Kalliokirvinen ei ole harvinainen, mutta niitä on aina harvakseltaan ja sen pesimäbiotooppi on usein vaikeasti tavoitettavissa. Vuoren harjanteen reunamilla kisaili ilmeinen pariskunta näitä WP:n alueella hankalasti nähtäviä kirvisiä. 2.3.2020

Hyvästelimme Arbelin ja suuntasimme kohti Kfar Ruppinia ja sen Jordan valley birding centeriä. Linnuista ei tänäänkään ollut pulaa ja sääkin helli, joten mikäs oli ollessa! Matkalla pysähtelimme rennolla otteella, eikä ollut kiire mihinkään. Ensimmäisellä pysähdyksellä näkyi mm. 16 kilju-, 2 aro- ja 1 keisarikotkaa. Kfar Ruppinilla näkyi toistakymmentä kiljukotkaa lisää, muutama tamariskivarpunen, pari peltotulkkua ja paljon alueen muita peruslintuja. Illalla Birding centeriin yöksi. Iltakävelyllä kibbutzin reunoilla näkyi hieno saalisteleva tornipöllö, ja viitisen kyläpöllöstä vihelteli. Kiva ja rento retkipäivä. Huomiselle on jälleen kovemmat odotukset ja rankan tuntuinen ohjelma. Saapa nähdä kuinka käy! Retken lajimäärä nousi 165:een

Peltotulkkuja (Rhodospiza obsoleta) 2.3.2020 Kfar Ruppin

3.3.

Toiseksi viimeinen aamu 3.3. alkoi Kfar Ruppinin peltoaukeilla. Alfalfaniittyjä on kilometritolkulla, joten ei auttanut kuin lähteä ketjukomppaamaan ja toivomaan parasta. Päätargettina oli aasiankiuru, joita varmasti on vielä paikalla. Ja eihän siinä kauaa mennyt kun taivaalta alkoi kuulua hieman sitruunavästäräkkimäistä surahdusta, ja aasiankiuru lensi ylitsemme ja laskeutui peltoon. Maassa sitä ei näissä oloissa voinut nähdä ei sitten millään, mutta lentoon lähtiessä sen näki kohtuullisen läheltä ja taisipa siitä joku kuvankin napata. Pellolla tapasimme paikallisen ornin, Tuvia Kahnin. Oli mukava viimein paiskata kättä, sillä hän auttoi meitä jo edellisvuoden retken lintujen löytämisessä. Lähdimme ajamaan kohti Kuollutta merta. Matkalla kävimme palmumetsikössä Tuvian neuvomalla idänhopeanokkapaikalla, ja sieltä löytyikin pienen hakemisen jälkeen pariskunta. Hankalaksi osoittautunut laji näillä retkillä, mutta nyt viimein onnisti.

Kuolleen meren vuoristot ovat tänä vuonna vihertävät! Sateita on ollut niin paljon, että kaikkialla vihertää ja viljelmät kukoistavat. Muuttolinnuille se tietää helpompaa aavikon ylitystä, kun vettä ja ravintoa on saatavilla. Päivän yksi pääkohde oli Länsirannan puolelta ilmoitettu basalttitasku, mutta paikalle päästyämme siellä odotti vain hämmennys. Olihan siellä mustia taskuja, joilla oli musta kärkivyö pyrstössä, mutta jokin oli ’terribly wrong’. Olemukseltaan linnut olivat kuin nuoria kalottitaskuja, mutta pyrstössä oli usealla yksilöllä liikaa mustaa. Yhtään valkolakkista paikalla ei nähty, eikä yhtään nähty niin hyvin, että olisi saatu ikä määritettyä. Linnut olivat ainakin päälaelta kiiltävän mustia ja ne lauleskelivat ahkerasti. Valkoisia siipisulkien tyviä ei havaittu yhdelläkään. Alempana rinteessä näimme heti perään tavallisen nuoren kalottitaskun. Päätettiin jättää laji auki. Outo tapaus…! Pyydettiin paikallisia käymään tsekkaamassa paremmalla ajalla mistä on kyse.

Kalotti?tasku (Oenanthe leucopyga?) soidinlennossa. Paikalta oli ilmoitettu basalttitasku, mutta määrittämättä nämä meiltä jäi. Jotain mystistä näissä taskuissa oli, koska useammalla kuin yhdellä oli musta kärkivyö pyrstössä, eikä yhdelläkään ollut valkoista päälakea. Mezukei Dragot 3.3.2020 Kuva: Arto Keskinen

Aavikolta saimme listallemme lukuisia retkenpinnoja, joista parhaat olivat varmastikin kalliosirkku ja kyproksenkerttu. Jälkimmäisiä oli Wadi Mishmarissa ainakin 7. Muuttolinnuista näimme ensimmäisiä: mustakurkkukerttu, vaaleakultarinta, punapäälepinkäinen etc.

Illalla, auringon laskettua tapasimme Barak Granitin, joka oli tullut paikalle vetämään meille nuubiankehrääjä- ja aavikkopöllöretken. Ensimmäinen kehrääjä kuultiin jo ennen kibbutsia, ja sisällä niitä näkyi pari lisää. Samoin aavikkopöllö löytyi lähes heti kun pääsimme perille, ja saimme ihailla upeassa kuutamossa wadin sisällä aavikkopöllöpariskunnan huutelua ja kuhertelua kallioseinämällä. Olimme todella onnekkaita, sillä molemmat lajit löytyivät helposti ja kello oli vasta puoli kahdeksan! Illaksi ajoimme Ezuziin Egyptin rajalle. Matkalla päivän illallinen proosallisesti mäkkärissä. Perillä Ezuzissa Studio Tobianassa odotti kaksi meidän matkalaukuistamme, jotka Finnair oli toimittanut päivällä. Yksi vielä uupuu.

Syyriantikkapari (Dendrocopos syriacus) Kfar Ruppin Kuva: Arto Keskinen, keisarikotka (Aquila heliaca) Mezukei Dragot, kyproksenkerttunaaras (Sylvia melanothorax) ja pikkumehiläissyöjä (Merops orientalis) Wadi Mizhmar. 3.3.2020

4.3.

Aamu Nizzanassa 4.3.2020 Kuva: Mauri Hätönen

Muutama tunti unta palloon ja aavikolle! Olimme Nizzanan puoliaavikolla tutulla junavaunulla puolisen tuntia ennen auringonnousua. Oli kylmää, mutta aivan tyyntä, joten saatoimme seisoskella avoimesti vanhalla junaradanpohjalla ja kuunnella ja kiikaroida ympäristöä. Junanvaunu on hyvä tuulensuoja tarvittaessa.

Ensin kuului vain töyhtökiurujen viheltelyä, mutta pikku hiljaa alkoi tapahtumaan. Ensin Tuomas löysi idänkaulustrapin soidintelemasta, sitten kuului kaukaista susimaista ulvontaa. Pikku hiljaa kuoroon liittyi muita ääniä ja kun aurinko viimein nousi, se sai taskut ja muut linnut tupsahtamaan kuin tyhjästä esiin. Arotaskuja näkyi yhtäkkiä kymmenkunta, samoin pari aavikko- ja valkoselkätaskua. Yksinäinen susi jolkotteli suoraviivaisesti pohjoiseen, ja pian niitä näkyi pari lisää matkalla toiseen suuntaan. Arabiantimalit kantoivat pesärisuja, ja puskissa vilahteli jonkin verran kaukaisia Sylvioita. Kun lämpöväreily kävi liialliseksi, palasimme Ezuzin kylään retkelle. Matkalla tien vieressä näkyi hieno minervanpöllöpariskunta.

Ezuzissa, aivan majapaikkamme vieressä, on talvehtinut kashmirinuunilintu ja taigakirvinen, joita menimme tietysti etsiskelemään. Pusikossa kävellessämme taivaalta kuului jouhihietakyyhkyjen ääniä, jolloin kävelimme taas takaisin kylälle niitä varten tehdylle juomapaikalle. Tälläkin kertaa vettä on satanut niin paljon, ettei yksittäinen juomapaikka houkuta lintuja. Palasimme nopeasti takaisin koluamaan kaikessa rauhassa metsäistä notkelmaa ja tällä kertaa kashmirinuunilintu löytyikin äänestä. Taigakirvistä ei vain millään löytynyt, mutta juuri ennen poistumistamme löysimme yhdestä puusta päivehtivän persianpöllösen! Laji lienee varsin kova Nizzanassa, sillä ainakaan ebirdissä siitä ei ole sieltä päinkään yhtään havaintoa. Cafe Ezuzin herkullistakin herkullisemman klo 11 brunssin jälkeen suuntasimme kohti Negeviä. Tsekkasimme Nizzanan altaat kaiken varalta, ja olihan siellä vielä yksi ruovikkoinen pieni allas jäljellä. Mitään mainittavaa sieltä ei kuitenkaan löytynyt. Seuraava kohde oli syyrianhemppojen yöpymispaikka Telalimin lähellä, mutta merkitys sanalle yöpymispaikka selvisi oppaalle vasta paikan päällä. Ei sellaiseen paikkaan keskellä päivää kannata mennä, ihan vain vinkiksi jatkossa… No, me jatkoimmekin etelään Sde Boqeriin ja Ben Gurionin hautapaikalle, jossa kiersimme hieman peltoja täplähietakyyhkyn toivossa. Keli oli ihanan kesäinen: +27 ja pilvetön taivas. Kaksi lentävää täplähietakyyhkyä onnistuimme näkemään, samoin joitakin hanhi- ja pikkukorppikotkia. Retken lopetus tehtiin rennosti syyrianhemppopaikalla. Mutta vaikka nakotimme siellä pari tuntia aina auringon laskuun saakka, ei paikalle tullut muutamaa viherpeippoa enempää yöpyjiä. Syyrianhempoilla on kuulemma paha taipumus viettää viikko pari jossain paikassa, ja kadota taas.

Persianpöllönen (Otus brucei) 4.3.2020 Ezuz Kuva: Arto Keskinen

Pakkasimme paikalla tavarat matkakuntoon ja ajoimme suoraan Yoav Perlmanille palauttamaan hänen ekana päivänä Maurille lainaamansa jalustan. Yoav kertoili olevansa yhtä hämmentynyt niistä ”basalttitaskuista” kuin mekin ja näytti unkarilaisen kaverin niistä ottamia kuvia. Yoav ei ole kuulemma koskaan nähnyt sellaista pyrstöä kalottitaskulla. Kävimme Yoavin vinkistä syömässä läheisessä Bilu Grillissä, ja sitä voi todellakin suositella! Ulospäin siitä ei näy kuin hepreankielisiä tekstejä, mutta sisällä palvelu ja ruokalistat toimivat sujuvasti englanniksi. Yöksi kentälle, jossa viimeinenkin matkalaukku oli siirretty suoraan paluukoneeseen. Yölento meni normaalisti, ja kuudelta oltiin takaisin räntäisellä Helsinki-Vantaalla. Kiitos osallistujille, jotka teitte kokeneina matkailijoina tästä retkestä mukavan kokemuksen oppaallekin. Thank you Barak, Tuvia and Yoav for you kind help during the trip, and especially to Yoav for the ingenious instructions how to find the tripod!

RETKEN LAJILISTA 27.2.-4.3.2020:

Laji                                                                          YHT (197 lajia)

pikku-uikku Tachybaptus ruficollis                   269

silkkiuikku Podiceps cristatus                                3

mustakaulauikku Podiceps nigricollis              125 etenkin Lake Kinneret (Genesaretinjärvi)

merimetso Phalacrocorax carbo                       616

pikkumerimetso Phalacrocorax pygmeus     265

pelikaani Pelecanus onocrotalus                      109

yöhaikara Nycticorax nycticorax                       40

rääkkähaikara Ardeola ralloides                        2

lehmähaikara  Bubulcus ibis                                240

silkkihaikara Egretta garzetta                                59

jalohaikara Egretta alba                                        173

harmaahaikara Ardea cinerea                            445

ruskohaikara Ardea purpurea                            6

mustahaikara Ciconia nigra                                 105

kattohaikara Ciconia ciconia                                1384      kevätmuuttoa

pronssi-iibis Plegadis falcinellus                        500

kapustahaikara Platalea leucorodia                 35

afrikanhanhi Alopochen aegyptiacus              7                           Tel Aviv

ristisorsa Tadorna tadorna                                  4                           Hula-järvi

haapana Anas penelope                                      547

harmaasorsa Anas strepera                                200

tavi Anas crecca                                                       330

sinisorsa Anas platyrhynchos                              638

jouhisorsa Anas acuta                                           47

heinätavi Anas querquedula                              1/                         Ashalim reservoir 3.3.

lapasorsa Anas clypeata                                       273

marmorisorsa Marmaronetta angustirostris     34 2ex Kfar Barukh 27.2., 32ex 28.2. Agamon Hula

punasotka Aythya ferina                                     222

ruskosotka Aythya nyroca                                   27

tukkasotka Aythya fuligula                                  111

valkopääsorsa Oxyura leucocephala                1         27.2. /1 Kfar Barukh

haarahaukka Milvus migrans                              1730

Pikkukorppikotka Neophron percnopterus      5      4.3. Ein Avdat area

hanhikorppikotka Gyps fulvus                           13

merikotka Haliaetus albicilla                               1         28.2. Agamon Hula

käärmekotka Circaetus  gallicus                        7

ruskosuohaukka Circus aeroginosus               80

sinisuohaukka Circus cyaneus                            3

arosuohaukka  Circus macrourus                      2              29.2. Kfar Ruppin

varpushaukka Accipiter nisus                            9

hiirihaukka       Buteo buteo                                26

arohiirihaukka  Buteo rufinus                          11

kiljukotka         Aquila clanga                            46  2.3. n. 30 ex Bet Shean Valley

keisarikotka     Aquila heliaca                              4

arokotka           Aquila nipalensis                        2

pikkukotka       Hieraetus pennatus                  3

vuorikotka       Hieraetus fasciatus                    1

kalasääski         Pandion haliaetus                      6

tuulihaukka     Falco tinnunculus                       136

ampuhaukka   Falco columbarius                      1    3.3. 1 ex Kfar Ruppin

muuttohaukka Falco peregrinus                       2

liitohaukka Elanus caeruleus                              29

vuoripyy Alectoris chukar                                    54

aavikkopyy Ammoperdix heyi                           5

mustafrankoliini Francolinus francolinus       2

viiriäinen Coturnix coturnix                               12

luhtakana Rallus aquaticus                                  1

liejukana Gallinula chloropus                             80

nokikana Fulica atra                                       2100

kurki Grus grus                                        30715  n. 30.000 ex 28.2. Agamon Hula

idänkaulustrappi Chlamydotis mcqueenie   3

pitkäjalka Himantopus himantopus                 37

avosetti Recurvirostra avosetta                        35

paksujalka Burhinus oedicnemus                     5

mustajalkatylli  Charadrius alexandrinus         3

tylli Charadrius hiaticula                                   60

aavikkotylli Charadrius leschenaultii                7

tundrakurmitsa Pluvialis squatarola                7

kynsihyyppä Vanellus spinosus                         230

pulmussirri Calidris alba                                        4             27.2. Tel Taninim

pikkusirri Calidris minuta                                      10

suosirri Calidris alpina                                            30

suokukko Philomachus pugnax                         30

taivaanvuohi Gallinago gallinago                       11

mustapyrstökuiri Limosa limosa                        2

punajalkaviklo Tringa totanus                            15

lampiviklo Tringa stagnatilis                                5

valkoviklo Tringa nebularia                                  3

metsäviklo Tringa ochropus                                12

liro Tringa glareola                                                  2

rantasipi Actitis hypoleucos                                7

karikukko Arenaria interpres                           10

naurulokki Larus ridibundus                               9500

kaitanokkalokki Larus genei                                115      15 ex Lake Kinneret

etelänharmaalokki Larus michahellis              3

armenianlokki Larus armenicus +sp                525

mustapäälokki Larus ichtyaetus                        2

valkoposkitiira Chlidonias hybrida                    95

valkosiipitiira Chlidonias leucopterus              2      27.2. 2 ex Maagan Michael

täplähietakyyhky Pterocles senegallus          2

jouhihietakyyhky Pterocles alchata                 25

pulu Cloumba livia                                               +

turkinkyyhky Streptopelia decaocto               +

palmukyyhky  Streptopelia senegallus           +

kauluskaija Psittacula krameri                          70

munkkiaratti Myiopsitta monachus                 15

harakkakäki Clamator glandarius                      8

tornipöllö Tyto alba                                                1

minervanpöllö Athene noctua                          2

aavikkopöllö Strix hadorami                               2                           3.3. Dead Sea

kyläpöllönen Otus scops                                      6

persianpöllönen Otus brucei                              1 4.3. 1 ex Ezuz

tervapääsky Apus apus + sp                               155

vaaleakiitäjä Apus pallidus                                  7

alppikiitäjä Apus melba                                        2

pikkukiitäjä Apus affinis                                    29

nuubiankehrääjä Caprimulgus nubicus          3                   3.3. Neot Hakikar

pikkumehiläissyöjä Merops orientalis            14

smyrnankalastaja Halcyon smyrnensis           44

kuningaskalastaja Alcedo atthis                        6

kirjokalastaja Ceryle rudis                                   65

harjalintu Upupa epops                                       23

syyriantikka Dendrocopos syriacus                  18

aavikkokiuru Ammomanes deserti                  11

töyhtökiuru Galerida cristata                             145

kangaskiuru Lullula arborea                                14

kiuru Alauda arvensis                                            7

aasiankiuru Alauda gulgula                                  1            3.3. 1 ex Kfar Ruppin

törmäpääsky Riparia riparia                                1

afrikankalliopääsky Ptyonoprogne fuligula   8

haarapääsky Hirundo rustica                              802

ruostepääsky Hirundo daurica                           23

räystäspääsky Delichon urbicum                      290

kalliokirvinen Anthus similis                                2                           2.3. Mt Arbel

niittykirvinen Anthus pratensis                         34

lapinkirvinen Anthus cervinus                           41

vuorikirvinen Anthus spinoletta                       12

tuhkakirvinen Anthus rubescens                     1                      29.2. Kfar Ruppin

virtavästäräkki Motacilla cinerea                      3

västäräkki Motacilla alba                                  617

sitruunavästäräkki Motacilla citreola               1                   28.2. Agamon Hula

arabianbulbuli Pygnonotus xanthopygos      25

peukaloinen Troglodytes troglodytes            3

rautiainen Prunella modularis                           1

punarinta Erithacus rubecula                          29

sinirinta Luscinia svecica                                    8

mustaleppälintu Phoenicurus ochruros         9

mustapäätasku Saxicola rubicola                      70

arotasku Oenanthe isabellina                            10

aavikkotasku Oenanthe deserti                        2

valkoselkätasku Oenanthe finchii                    5

kalottitasku Oenanthe leucopyga                    5

mustapyrstötasku Oenanthe leucura             10

sinirastas Monticola solitaria                              6

mustarastas Turdus merula                                51

laulurastasTurdus philomelos                            29

silkkikerttunen Cettia cetti                                  17

heinäkerttu Cisticola juncidis                              6

priinia Prinia gracilis                                             +

aavikkokerttu Scotocerca inquieta                  3

ruokosirkkalintu Locustella luscinioides         4

osmankäämikerttunen Acrocephalus melanopogon 1         1.3. Hula Lake

papyruskerttunen Acrocephalus stentoreus  14

rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus         2

vaaleakultarinta Hippolais pallida                     1

pensaskerttu Sylvia communis                          18

hernekerttu Sylvia curruca                                  15

samettipääkerttu Sylvia melanocephala       32

kyproksenkerttu Sylvia melanothorax           7           3.3. Wadi Mizhmar

mustakurkkukerttu Sylvia rueppelli                1            3.3. Wadi Mizhmar

mustapääkerttu Sylvia atricapilla                      19

tiltaltti Phylloscopus collybita                             138

kashmirinuunilintu Phylloscopus humei        1                           4.3. Ezuz

arabiantimali Turdoides squameiceps            10

balkanintiainen Parus lugubris                           3                   1.3. Majdal Shams

talitiainen Parus major                                          40

kallionakkeli Sitta neumayeri       1                   1.3. Majdal Shams

pussitiainen Remiz pendulius                             6

isopurppuramedestäjä Nectarinia ocea        33

punapäälepinkäinen Lanius senator               4

isolepinkäinen Lanius excubitor                        15

närhi Garrulus glandarius                                     37

naakka Corvus monedula                                    151

mustavaris Corvus frugilegus                              17

varis Corvus cornix                                                 10

korppi Corvus corax                                               2

arokorppi Corvus ruficollis                                   30

lyhytpyrstökorppi Corvus rhipidurus              20

pihamaina Acridotheres tristis                           +

naamiokottarainen Sturnus burmannicus    5                           27.2. Tel Aviv

kottarainen Sturnus vulgaris                              78

rotkorakkeli Onychognathus tristramii           32

varpunen Passer domesticus                          +

pajuvarpunen Passer hispaniolensis               50

tamariskivarpunen Passer moabiticus            4                       2.3. Kfar Ruppin

idänhopeanokka Lonchura malabarica           2                    3.3. n. Beit Harava

peippo Fringilla coelebs                                        402

järripeippo Fringilla montifringilla                     14

keltahemppo Serinus serinus                              49

viherpeippo Carduelis chloris                             176

tikli Carduelis carduelis                                         41

hemppo Carduelis cannabina                             27

peltotulkku Rhodospiza obsolata                     2                      2.3. Kfar Ruppin

kalliosirkku Emberiza striolatum                       1                    3.3. Ein Gedi Spa

vuorisirkku Emberiza cia                                    16                 1.3. Majdal Shams

pajusirkku Emberiza schoeniclus                      2            27.2. Maagan Michael, 28.2. Agamon Hula

harmaasirkku Emberiza calandra                      286

Söderskärin retki 21.9.2019 retkikertomus

Lähes täysi bussillinen retkeläisiä starttasi seitsemältä Kiasman pysäkiltä odotuksen tunnelmissa. Kalkkirannan aamunkoitteessa odotti Sibbe-niminen pieni laiva, jonne pakkautui bussikyytiläisten lisäksi muutama omalla autolla saapunut. Rannassa lenteli käpylintuja ja västäräkki. Harmaahaikara lensi ohi ja laiva irtautui laiturista Sipoon saaristoon. Sää oli ennusteiden mukainen – sateet jäivät mantereen päälle ja merelllä oli kohtuullisen tyyntä. Yöllä herahtaneet sateet olivat mahdollisesti pudottaneet jotain muuttavia lintuja saareen. Odotukset olivat korkealla. Koskaan ei silti voi tietää mitä loppujen lopuksi havaitaan.

Saapuminen Söderskärille. Kuva, Juha Lindy

Laiva seilasi pittoreskin kotisatamansa kautta – Pirttisaaren salmessa näimme tiaisia ja isokoskeloita. Lisäksi laivasta nähtiin mm. länteen lentäviä isohkoja haapanaparvia, pari silkkiuikkua, harmaasorsa, tukkakoskelo ja selkälokki. Lähestyimme Söderskärin suojeltua saariryhmää ja vaikeasti rantauduttavan Jussinkarin ja Lamppukarien ohituksen jälkeen tulimme Majakkasaaren laituriin. Osa vielä tarkkaili saapujia tervehtineitä luotokirvisiä, kun tuli tieto, että pojat, Juho ja Pyry olivat löytäneet metsiköstä sinipyrstön. Siirryimme siis pääkallopaikalle.

Sinipyrstö. Kuva Juho Tirkkonen.

Pääopas Teemu ryhmitti porukan metsän yläpuolelle kalliolle, josta oli hyvä näkyvyys tarkkailla lintua sellaisella etäisyydellä, ettei se häiriinny. Pian peloton, n-pukuinen lintu näyttäytyi katsojille. Viesti lintutiedotukseen lähti pian. Paikalla olevaa hippiäisparvea syynättiin taigauunilintujen varalta huolella. Peukaloiset pomppivat piilosta toiseen rätisten ja pikkusieppo pyrähteli hyönteisjahdissa pirteästi oksaa vaihtaen.

Peukaloinen. Kuva Teemu Sirkkala.

Pian sinipyrstö katosi jonnekin ja osa porukasta jäi paikalle vahtiin ja osa lähti riippusiltaa pitkin Luotsisaareen missä avattiin lintuaseman ovi ja tutustuttiin tähän entiseen luotsitupaan. Saarella on toiminut lintuasema vuosikymmenien ajan. Arktisten lintujen kevät- ja syysmuuttoa Söderskärillä on seurattu yhtäjaksoisesti noin 50 vuotta, mikä on kauemmin kuin missään muualla maailmassa. Luotsisaarella päästiin näkemään myös paikalliset kahlaajat ja lisää paikallisia pikkulintuja: hernekerttu, laulurastas, punarintoja sekä lisää hippiäisiä ja pajulintuja. Sinipyrstö ilmaantui tännekin ja sitä päästiin tarkkailemaan läheltä taas pitkän aikaa.

Sinipyrstö. Kuva, Teemu Sirkkala

Majakka avattiin, kun saarelle saapui majakkaretki ja moni kiipesikin tutustumaan kunnostettuun arvorakennukseen. Kerroksissa on esillä näyttelyitä saaren historiasta ja myös yksi Tove Janssonille omistettu kerros – hänhän asui kesät lähisaarella Pellingin saaristossa parikymmentä kilometriä tästä itään. Näkymät valotasanteelta olivat kirkkaalla säällä huikeat.

Näkymä majakasta. Kuva Juho Tirkkonen.

Saarella oltiin noin kuusi tuntia ja sinä aikana ehdittiin havaita vielä paljon lisää. Muun muassa 1kv riskilä, haahkoja, alleja ja 12 pilkkasiipeä. Sinipyrstö näyttäytyi vielä useamman kerran. Kaikki retkeläiset onnistuivat näkemään linnun. Tulipa yksi bongarivenekuntakin Helsingistä lintua katsomaan. Laivakyyti Kalkkirantaan sujui hyvän sään merkeissä ja bussissa Helsinkiin matkasi hyväntuulinen lintuharrastajajoukko.

Söderskärin retkellä. Kuva, Juha Lindy.

Kertomuksen teksti: Juha Lindy

Retkikertomus kotkaretkeltä Virolahdelle 15.10.2017

Tringan kotkaretki Virolahdelle ja Haminaan

Tringan perinteinen kotkaretki Kaakkois-Suomen muutontarkkailupaikoille retkeiltiin tänä vuonna sunnuntaina 15.10. Matkaan lähdettiin Helsingistä seitsemältä aamulla luottokuskimme Anteron vakaassa ohjauksessa. Lisää retkeläisiä ja toinen opas poimittiin kyytiin matkalta ja retkipinnojen listaaminen alkoi tuttuun tyyliin heti. Matkalla havaittiin mm. pari paikallista piekanaa ja tuulihaukka. Niin paikallisia kuin muuttaviakin hanhia havaittiin pitkin päivää käytännössä joka paikassa, suurin osa lajilleen määritetyistä hanhista oli ajankohdalle tyypillisesti tundra- ja valkoposkihanhia.

Perillä ensimmäisessä kohteessa, Virolahden Lakakalliolla, oltiin joskus yhdeksän jälkeen. Lämpötila oli tällä tuulisella tarkkailupaikalla tällä kertaa varsin siedettävä. Lintuja tuntui liikkuvan pienistä sadekuuroista huolimatta. Muutolla havaittiin mm. runsaasti piekanoja (ja mukavasti muutama hiirihaukkakin, jolloin lajien erottamista päästiin harjoittelemaan käytännössä vertailemalla), hanhia, joutsenia ja pari kuikkaa. Varpuslintujen osalta äänimaisema oli jo varsin syksyinen, kun ohi muutti mm. urpiaisia, punatulkkuja, pyrstötiaisia, rastaita ja tilhiä. Havaittiinpa paikalta hauskan lentonäytöksen esittänyt isolepinkäinenkin ja vaeltavia närhiä sekä palokärki. Niin, nähtiinhän paikalla odotetusti kotkiakin. Ensimmäinen merikotka löytyi miltei heti staijaamisen aloitettuamme, tosin valitettavan kaukaa. Päivän kohdelajia eli maakotkaa saatiinkin odotella liki kolme tuntia. Lopulta kaksi lintua taivaalta löytyikin, hävitäkseen miltei saman tien sumupilveen. Tilanne oli todella nopea ja vain muutama onnekas ehti linnut näkemään. Valitettavaa, mutta näitäkin tilanteita aina linturetkille osuu. Lisää maakotkia ei hyvästä yrityksestä huolimatta havaittu, muuttopäivä jäi ilmeisesti sadekuurojen takia odotettua vaisummaksi.

Lakakalliolta päätettiin jatkaa matkaa reilun kolmituntisen tapittamisen päätteeksi. Miltei heti bussin lähdettyä liikkeelle havaittiin ikkunasta ilahduttanut teeriparvi (pari lintua oli havaittu jo kalliollakin). Ennustamattomia sadekuuroja uhmaten jatkoimme alkuperäisen suunnitelman mukaan Kurkelan torniin. Tornissa havainnot jäivät kuitenkin pitkälle samaan lajistoon kuin Lakakalliollakin. Lisäksi todettiin kirveelle olevan töitä, näkyvyys tornista kun on puuston kasvun myötä huonontunut jo melkoisesti. Onneksi paikkakunnalla mökkeilevä retkeläinen vihjasi edessä olevasta peltoaukeasta, jolla oli kuulemma mukavasti hanhia ja joutsenia. Lyhyt siirtymä vahvisti asian, rajavyöhykkeellä (tarkkailu onnistui onneksi sallitulta alueelta) olevalla pienellä peltoaukealla laidunsi tulvalätäkössä lupaavan näköinen parvi. Bussista ulos kiirehtäneet retkeläiset pilasivat tosin läheisessä puussa ruokaa kytänneen merikotkan suunnitelmat. Parvesta löytyi tarkemmin tutkimalla tringalaisittain mukava määrä eli peräti seitsemän pikkujoutsenta (4’ 3’’). Lisäksi päästiin mukavasti vertailemaan tundrametsähanhen ja tundrahanhen tuntomerkkejä.

Pikkujoutsenia Kurkelan pellolla © Eetu Paljakka

Tundra- ja tundrametsähanhia © Eetu Paljakka

Sadekuurojen takia olimme reilusti edellä aikataulusta. Pohdimme hetken vakavasti lähtevämme Kouvolaan bongamaan valkoposkihanhia, mutta aikataulusyistä ideasta luovuttiin. Lopulta retken viimeiseksi kohteeksi valikoitui matkan varrella sijaitseva Haminan Lupinlahden lintutorni. Paikka oli monille retkeläisille uusi tuttavuus, mutta ihan mukavat ruovikothan sieltä paljastuivat. Paikalla oli myös mukavasti vesilintuja ja huonohkosta valosta huolimatta retkipinnalista piteni nopeasti mm. kahdeksan uivelon parvella, parilla allilla, kolmella silkkiuikulla ja nokikanoilla. Paikallista isolepinkäistä päästiin ihailemaan putken täydeltä ja muuttipa tornin yli vielä yksi piekanakin. Paluumatkalla pysähdyttiin vielä huoltoasemalle ja suoritettiin bussissa iltahuuto, joka paljasti päivän lajimääräksi 62. Tilastotiedoista kiinnostuneille kerrottakoon, että luku on lajilleen sama kuin vuoden 2016 vastaavalla retkellä. Kiitoksia vielä kaikille retkeläisille ja kuskillemme Anterolle!

Oppaina retkelle toimivat tekstin kirjoittanut Aapo Salmela ja Johannes Silvonen.

Retkikertomus Tringan Espanjan retkeltä syyskuussa 2017

Tringan retki Espanjaan 15.-22.9.2017

Teksti ja kuvat: Petro Pynnönen

Tringan syyskuinen retki suuntautui Madridin ympäristöön sekä Galiciaan. Galicia on Espanjan luoteiskulmaus Portugalin pohjoispuolella. Sieltä löytyy legendaarinen Estaca de Bares, joka on Espanjan pohjoiskärki. Merilintuparatiisi siis.

 

Perjantai 15.9. Kone laskeutui Madridiin klo 17.20. Ensimmäisen päivän suunnitelmana oli vain ajaa Robledo de Chavelaan (n.70km W Madridista) hotellille nukkumaan mutta kun matka ja auton vuokraus sujuivat kuin rasvattu, ehdimmekin pelipaikoille jo tänään. Hieman ennen auringonlaskua ehdimme tsekkaamaan yhden kohteen. Komea iberiankeisarikotkapariskunta esitteli itseään sekä puussa että ilmassa, muutama siniharakka, sekä isohaarahaukka ja munkkikorppikotka antoivat esimakua tulevasta. Yöksi Robledo de Chavelaan hieman erikoiseen hotelliin.

Lauantai 16.9. Aamu alkoi ennen aamiaista Robledo de Chavelan lähistöllä tien poskesta kun suunniteltu metsätie oli puomilla suljettu. Seutu on noin kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Siniharakoita piiskutteli siellä täällä, ja retken lajilista karttui paikallisilla peruslinnuilla. Vuori- ja pensassirkut, tulipäähippiäiset ja samettipääkertut mekastivat rinta rinnan tutuimpien lintujen, kuten keltasirkkujen, närhien, kangaskiurujen ja töyhtötiaisten kanssa. Aamupalan jälkeen nousimme autolla 1600 metriin vuorelle, jonka nimeä ei kartasta löytynyt. San Lorenzo de El Escorialista tie sinne nousi Castilla y Leónin läänin rajalle. Tai kai sitä voi tieksi kutsua. Nousu tuotti lähinnä kalpeat rystyset pelkääjän paikalla istujalle. Kuski eli allekirjoittanut ihmetteli ylhäällä kun kaikki muut autot siellä olivat maastureita… Maisema oli kuin Lapissa, porot vain puuttuivat. Pari pikkukäpylintua, peippoja, korppeja, rautiaisia, punarintoja. Kuulipa joku puukiipijänkin. Jos taivaalla ei olisi lennellyt hanhi- ja munkkikorppikotkia, olisi voinut kuvitella olevansa Suomessa. Viileä tuuli puhalsi, eikä mitään legendaarista näkynyt. Paikalla on helppo kuvitella näkevänsä alppirautiaisia myöhemmin syksyllä/talvella. Matka jatkui länteen kohti Avilaa ja jo paikan nimestäkin voi päätellä että lintuja voisi näkyä. Pysähdyimme sattumalta hieman staijailemaan tien varteen, ja osuimmekin oikeaan petoparatiisiin: eri ikäisiä iberiankeisarikotkia, munkki- ja hanhikorppikotkia, pikkukotkia ja isohaarahaukkoja suorastaan pörräsi ilmassa. Löysipä Timo seasta hienon nuoren vuorikotkankin, joka kisaili toisen kalenterivuoden iberiankeisarikotkan kanssa. Näkyi vielä toinenkin nuori vuorikotka, jolla oli oma iberiankeisarikotka kisailukumppaninaan. Muutama alppivaris yskiskeli viereisen talon raunioilla ja hymyt olivat herkässä. Myöhemmin etsiskelimme nuottien mukaista pikkutrappipaikkaa. Emme ehtineet oikeastaan lähellekään, kun aukea maisema näytti niin mukavalta, että päätimme pysähtyä vähän kiikaroimaan. Siltä seisomalta yhytimme mukavan 27:n pikkutrapin parven! Samalla aropläntillä steppaili tajuton 65:n paksujalan parvi ja viereisellä niityllä 150 kalliovarpusta. Illaksi iloisina hotelliin kylään jonka nimeä kukaan ei voi osata ulkoa: Manganeses da la Lampreana. Kylä näyttää niin karulta, että sieltä ei uskoisi hotellia löytyvän. Mutta niin vain piti ennakkotieto paikkansa ja päädyimme ehkä koko retken mukavimpaan ja siisteimpään hotellin, jota ylläpitää vieläpä mukavan oloinen pariskunta. Villafafila on viereinen kylä ja seuraavan päivän kohteemme.

Sunnuntai 17.9. Aamiainen pyydettiin klo 7.30, jotta ehtisimme hyvissä ajoin jo hämärissä pelipaikoille. Aamiainen oli espanjalaisittain yhtä höttöä eli peruscroissant-marmeladi-kahvityyppinen. Heti aamiaisen jälkeen alkoi tapahtumaan. Kävin aamulla kävelemässä ennen aamiaista pimeässä kylässä ja ehdin nähdä kolme minervanpöllöä, mutta Jarmo olikin tehnyt saman tempun ja meni ruoja näkemään tornipöllön! Pakattuamme auton lähtövalmiiksi hotellin pihassa, Jarmo päätti kokeilla soittaa tornipöllön ääntä puhelimesta, ja noin kymmenen sekunnin päästä pöllö tuli tikkana ja suoritti ylilennon niin että kaikki sen näkivät upeasti. Voiko päivän enää ihanammin alkaa! Sadan metrin päästä löytyi heti perään kolme uutta minervanpöllöä. Matkalla Villafafilan järville Ilkka pohdiskeli, että minkäköhänlainen äänimaisema tuolla aukealla arolla aamuhämärissä oli. No sehän selvisi kun pysähdyimme. Oli upean hiljaista. Kymmenen isotrapin parvi lähellä autoa lämmitti mukavasti neljän asteen lämpötilassa. Jotkut saivat jo päivän toisen eliksen ennen kuin aurinko oli edes noussut! Suuntasimme kohti Villafafilan ”järviä”. Järvissä oli vettä vain sen verran, että sorsat nippanappa pystyivät uimaan niistä yhdessä. Kahlaajia oli sen verran mukavasti, että päätimme kiertää vähän lähemmäs. Suojelualueen kiertäminen peltoteitä pitkin oli mukavan hidasta. Lintuja oli koko ajan sen verran, että pysähtelimme yhtenään. Pari nummikirvistä, runsaasti heinäkerttuja ja harmaasirkkuja. Yhden latohökötyksen katolta Jarmo spottasi keskellä päivää tornipöllön ja saman tien huomasimme sen olevan pahassa pulassa. Se oli tarttunut siivestään kiinni paksuun rautalankaan. ”Pelastuspartio Bernard ja Pynnönen” kävi kiipeämässä sen alas. Pöllöraukan siipi oli ehjän oloinen, mutta siipitaipeesta niin nirhautunut, ettei sitä edes yritetty laskea vapaaksi. Pienen pähkäilyn jälkeen pöllö kävi ensin paikallisessa maaseutubaarissa kysymässä tietä ja päätyi lopulta parin kilsan päässä olevan lintukosteikon suojeluväen käsiin hyvään turvaan. Siellä kaveri otti pöllön kokenein ottein haltuunsa ja näytti että tsut stut, tuosta kun vähän putsaa niin siipi paranee. Sen tulevaisuus näytti nyt todella paljon valoisammalta kuin tuntia aiemmin. Yesh! Kaikilla oli nyt hyvä mieli, vaikkakin ne järven kahlaajat jäivät nyt tsekkaamatta. Vaan meille selvisi tuolla paikan päällä, että tuolla “Villafafilan Finnoolla”, Centro de interpretación de la Naturaleza”, oli paikallisena palsasirri! Kiersimme molemmat altaat emmekä löytäneet kuin peruslintuja, vaikka lintu oli ollut aamulla paikalla. Olimme jo lähdössä pois, kun eräs paikallinen kaveri, Cristian Osorio, kertoi nähneensä sen ja lähti vielä näyttämään linnun meille. Siitähän se löytyi polun vierestä, paikasta josta olimme jo pari kertaa ohi kulkeneet. Hienoa, muchas gracias Cristian! Ennen pitkää ajoa rannikolle kävimme vielä Esla- joen rantoja kurkkimassa. Saimme retkenpinnoiksi muun muassa muuttohaukan, kuningaskalastajan ja vihertikan, sekä läheisestä tammimetsiköstä vielä rusorintakertun. Illaksi Atlannin rannalle O Groveen hotellille, jossa tapasimme ei niin yllättäen kolme hyvin tunnettua tringalaista. Huomenna alkaa viimein se kauan odotettu merilinturetki!

Maanantai 18.9. Sääsyyn takia veneretki alkoikin vasta kymmeneltä. Niinpä ehdimme käydä rauhassa aamiaisella, ja vieläpä pikku retkellä. Pikavilkaisu aamun vesisateessa ison laskuvesilahden pohjukkaan tuotti muutamia peruskahlaajia retkenpinnoiksi, samoin retken ainoat jalo- ja kapustahaikarat nähtiin. O Groven satamassa kapteeni Isidro toivotti meidät ja toisen suomalaisseurueen lämpimästi tervetulleiksi Chasula-tyyppiselle kalastusalukselle. Kymmenen suomalaista ja yksi espanjalainen orni samassa veneessä. O Groven edustalla on miljoonia simpukanviljelylauttoja ja matka niiden läpi tuntui kestävän ikuisuuden. Yllättävän pian näkökenttäämme osui ensimmäinen pikkuliitäjä ja heti kohta merikeiju, ja kohta noita pikkuruisia merikeijuja näkyikin tuon tuosta veneen keikkuessa aina vain ulommas merelle. Pikku-, baleaarien- ja keltanokkaliitäjiä näkyi muutama kutakin. Viimein saavuimme riittävän kauas ja miehistö laski houkutusmäskin eli kansainvälisesti “chumin” mereen. Eikä kestänyt kauaa, kun löyhkä alkoi houkutella paikalle lintuja. Vene keikkui ja katsominen ja kuvaaminen oli lievästi sanottuna haastavaa. Ihmiskolmijalkatekniikalla kädet jäi sen verran vapaaksi että kuviakin pystyi räpsimään ja kiikarilla katsomaan. Lopulta meno oli aika hilpeää, kun ympärillä pyöri yhtä aikaa 70 merikeijua, pari etelänkeijua ja paikallisia ilahduttaneet kaksi myrskylintua. Muutama tiiralokki ja yksittäiset noki- ja isoliitäjät aiheuttivat yksittäisiä tuuletuksia retkikunnassamme. Eikä päivää ilman pelastusoperaatiota! Tänään vuorossa oli jotain outoa niellyt myrskylintu, joka saatiin haavittua merestä ja joka vapautettiin saman tien ilman klönttiä kurkussa takaisin. Kotimatkalle lähdettiin lopulta hymyssä suin eivätkä matkan aikana nähdyt kolme merinisäkäslajia ainakaan vähentäneet poskilihasten jännitystä. Nämä olivat delfiini (Delphinus delphis), pullonokkadelfiini (Turpsius truncatus) ja pyöriäinen (Phocoena phocoena). Upean meriretken ja siellä nautitun simpukka-aterian jälkeen ajoimme suoraan Espanjan pohjoisnipukkaan Porto de Baresin kylään. Viereisellä Estaca de Baresin niemellä menee nyt seuraavat kolme aamua merelle staijatessa.

 

Tiistai 19.9.. Viimeinkin meristaijiin Estaca de Baresille. EB on siististi cool ja Iberian pohjoisin ja luoteisin kärki ja siksi loistava sijainniltaan. Heti aamuvarhaisella olimme aseman kupeessa seisomassa ja homman nimi oli heti alusta lähtien selvä: ei muuttoa tänään. Juuri ennen retkeämme pitkään jauhanut loistava läntinen virtaus oli heikennyt ja kauhuksemme kääntynyt idän puolelle. Heikko tuuli kävi etelän ja idän väliltä ja se on tunnetusti huonoin keli nähdä täällä muuttoa. Vaan eihän se joukkoamme lannistanut, kun ei sille mitään nyt voinut. Näkemistä Tringan alueen merilintumuuttoon tottuneelle riittää heikkonakin päivänä ihan kivasti. Muutamia keltanokkaliitäjiä vaelteli sinne tänne, pikkuliitäjiä muutti 150, baleaarienliitäjiä 40 ja nokiliitäjiä parikymmentä. Muutama tiiralokki, kymmenkunta pikkutiiraa, pari mustatiiraa ja yksi isovesipääsky, isokihuja nelisenkymmentä, n. 30 merikihua ja yksi leveäpyrstökihu. Paikalliset harrastajat eivät olleet tuulen suunnan takia viitsineet edes saapua paikalle. Eikä ihme, sillä olihan edellisen kymmenen päivän aikana mennyt mm. yli satatuhatta (100.000) pikkuliitäjää. Parhaana päivänä 9.9. niitä oli mennyt peräti 60.000, mikä on paikan ylivoimainen pikkuliitäjän päiväennätys. Staijipaikan vieressä näkyi nätisti kuusi ruskokerttua samettipääkerttujen ja mustapäätaskujen kanssa kimpassa. Päivällä kun muutossa on yleensä heikompi hetki, kävimme lounaspatongeilla ja läheisellä Ortigueiran lahdella kahlaajaretkellä vailla mullistavia havaintoja. Tai no, kyhmyjoutsen oli kaikille ylläri.

Keskiviikko 20.9.. Tänään lähes pelkästään meristaijailua Estacassa, vain pieni kahvi- ja majakkaretkitauko keskipäivällä keskeytti sen. Aamu valkeni kirkkaana ja tyynenä. Täydellinen lomailusää siis, mutta täällähän ollaankin katsomassa merilintuja. Vaikkei tuulta juuri ollutkaan, tuntui siltä että linnut lensivät tänään hitusen lähempää. Etenkin baleaarienliitäjiä näkyi nyt todella hienosti, ja niiden parvissa meni usein pikkuliitäjiä. Yhdessä pikkuliitäjäparvessa taas vastaavasti meni tavi ja yhden suulan kanssa länteen paineli pikkukuovi. Muutto ei ollut tänään määrällisesti kovin kehuttavaa, mutta laatuhan tunnetusti korvaa määrän. Linnut menevät täällä mukavassa myötävalossa, joten ne näkyvät hienosti ja ovat määritettävissä jo kaukaa. Kihuja havaittiin nyt kaikki neljä lajia, parhaana kolme vanhaa tunturikihua. Tiiroja, kihuja ja liitäjiä oli koko ajan näkyvissä. Iltastaijilla Pekka löysi myrskykeijun, joka oli useimmille elis. Näimme vielä toisen yksilön, ja muutaman määrittämättömän keijun. Huomiseksi on luvassa sadetta, joten saapa nähdä kuinka meristaijiin käy. Yrittää täytyy joka tapauksessa, sillä tätä herkkua pääsee kovin harvoin maistamaan! Huominen on samalla retken viimeinen kokonainen päivä.

Torstai 21.9. Viimeinen linturetkipäivä alkoi kostean sateiselta ja sumuiselta Baresin niemellä. Koska tuuli oli vihdoin 5m/s luoteesta, yritimme urheasti staijausta. Sade, kehno näkyvyys ja heikko muutto ei kauaa kuitenkaan innostanut seisoskelemaan, olihan edessä vielä pitkä ajo Madridiin yöksi. Niinpä päätimme lähteä jo aamusta matkaan. Matkalla olisi kuitenkin enemmän nähtävää täällä sateisella niemellä. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui eilen löytynyt amerikankurmitsa, joka majaili vain parinkymmenen kilometrin päässä reitiltämme. Paikka oli hieno ylänköniitty, mutta luoteistuuli piiskasi vaakasuoraan vettä ja näkyvyys oli 50m. Vastaan tuli nimeltä mainitsematon suomalainen bongariporukka, joka oli jo luovuttanut etsinnät kelin takia. Kurmitsan löytäminen tuntui tosiaan ihan mahdottomalta, vettä valui rinteessä ja niskasta sisään, lämpöä oli ehkä hikiset kymmenen astetta. Ilkka ja Jarmo kuitenkin jaksoivat yrittää, kunnes lopulta kuitenkin olimme kaikki autossa ja lähdössä pois. Juuri kun olimme ajamassa levikkeen kohdalta pois, tapahtui pieni ihme; sumu väistyi ja näkyvyys parani pariin kilometriin hetkessä! Taisipa aurinkokin näyttäytyä. Oli pakko vielä kerran vääntäytyä ulos kierrokselle nummelle. Mutta eikös mitä, sumu ja piiskaava sade tulivat saman tien takaisin. Jatkoimme silti epätoivoista etsintäämme. Viimein havaitsimme punatakkisen hahmon viittovan meille jotain. Lähemmäs päästyämme tunnistin miehen. Sehän oli Estacan legendaarisia staijareita, Ricardo Hevia, jolla oli amerikankurmitsa hallussa melko kesynä aivan lähellä! Hän oli linnun alkuperäinen löytäjä ja osasi etsiä oikeasta paikasta. Jo retken toinen amerikkalainen kahlaaja jonka paikallinen kaveri meille löytää! Gracias Ricardo! Kaikki näkivät lopulta linnun, joka piipersi kahden kapustarinnan kanssa nummella. Jotain kivoja kuviakin saatiin sateesta huolimatta ja kaikki olivat juhlatuulella. Hieno laji hienolla paikalla. Lisäksi havaittiin muutamia vuorikirvisiä niittykirvisten seasta. Kotimatkalla päätimme vielä koukata pienen arolintukeikan lähellä Zamoraa. Arokiuruja löytyikin 120:n linnun parvi, samoin kalliovarpusia löytyi viitisen sataa ja kolmensadan mustakottaraisen seasta yksi kottarainenkin. Illan viimeinen laji oli vihertikka, joka näyttäytyi viimein kaikille retkeläisille ja aiheutti lisää tuuletuksia. Koko retkellä havaittiin yhteensä 181 lajia. Kiitokset osallistujille kivasta matkaseurasta!

Osallistujat: Seppo Määttä, Jarmo Koistinen, Timo Reunala, Ilkka Sahi sekä Kim ja Ritva Swanljung.

Oppaana Petro Pynnönen

Jarmo Koistisen tarkempi retkikertomus ja hienot kuvat täällä:

http://kettu-koistinen.blogspot.fi/2017/09/gran-espana-12-isohaarahaukka-talla.html

Chasula-venefirman kotisivut: www.chasulaaves.wordpress.com

Retkikertomus Asikkalan Pulkkilanharjun retkeltä 23.9.2017

Tringan retki Asikkalan Pulkkilanharjulle 23.9.2017

Tutun firman bussi starttasi Kiasman turistipysäkiltä klo 7:00 kohti Asikkalaa. Mukana oli vajaa parikymmentä henkeä ja suuntasimme Mäntsälässä pidetyn nopean kaffepaussin siivitteleminä suoraan Pulkkilanharjun Vähäsalmeen. Vähäsalmi on toinen ”Harjun” päämuutontarkkailupaikoista. Toinen, Karisalmi, sijaitsee pohjoisempana, mutta kohteen silta oli nyt remontissa ja havainnointi ei onnistunut siellä.

Lisäinfoa Pulkkilanharjusta PHLY:n sivuilla: phly.fi/retkeilykohteet/asikkala/#pulkkilanharju

Pulkkilanharjun Vähäsalmen rannalla.

Muuttopäivä ei ollut erityisen vilkas, mutta 9:30-13:00 ylöskirjattiin muun muassa seuraavia havaintoja:

Sinitiainen 31m
Västäräkki 13m
Puukiipijä 1m
Hippiäinen 3m
Talitiainen 14m
Käpytikka 3m
Keskikokoinen tikka 1m
Palokärki 2m
Sepelhanhi 1m
Kuusitiainen 5m
Ampuhaukka 1/ m
Merikotka 1m

Paikallisena ihailtiin kuikkia ja maisemia. Kävimme myös pyörähtämässä Karisalmella, vaikkei sillalle päässytkään. Kiikareihin osui muuttava suohaukka, joka määritettiin lopulta sinisuoksi. Harjulta suunnattiin etsimään hanhia Vesijärven rantapelloille, jossa niitä oli havaittu eilen useita tuhansia. Ensin niitä ei meinannut löytyä, koska merikotkat olivat säikyttäneet linnut pois eiliseltä paikalta Hillilästä. Päätimme ottaa maisemareitin Kärkölään, jossa oli majaillut punakottarainen jo useamman päivän. Hanhia löytyi matkalta – tuhansia. Lahdenpohjassa pyöri isoja valkoposkihanhiparvia ja myös merikotka.

Kärkölän punakottaraispaikalla näkyi vain muutamia kottaraisia ja tähtiosan esittäjää ei oltu havaittu moneen tuntiin. Mukava maatalon isäntä antoi osan pihatiestään bussimme parkkipaikaksi ja juuri kun olimme lähtemäisillämme pois paikalta, pihaan saapui kottaraisia. Pienen hakemisen jälkeen ”pastori” (=slangisana punakottaraisesta) löytyi kuin löytyikin parvesta ja kaikki pääsivät näkemään sen. Kotiin oli mukava palata pinna plakkarissa, vaikka aikataulu hieman venähtikin.

Kärkölän punakottaraispaikalla nähtiin myös hanhimassoja.

 

Retken pinnalistalle kertyi mukavat 58 lajia:

1.  kanadanhanhi 30.  punatulkku
 varis  silkkiuikku
 naakka  tukkakoskelo
 sepelkyyhky  sepelhanhi
 harakka  varpushaukka
 mustarastas  nuolihaukka
 närhi  kuusitiainen
 kottarainen  ampuhaukka
 laulujoutsen  kurki
 valkoposkihanhi  sinisuohaukka
11.  västäräkki 40.  pikkuvarpunen
 kalalokki  viherpeippo
 kesykyyhky  merikotka
 räkättirastas  merimetso
 kuikka  haarapääsky
 vihervarpunen  keskikokoinen kahlaaja (kapustarinta?)
 talitiainen  harmaalokki
 sinitiainen  korppi
 selkälokki  naurulokki
 puukiipijä  kanahaukka
21.  hippiäinen 50.  hiirihaukka
 niittykirvinen  keltavästäräkki
 kulorastas  punakottarainen
 peippo  metsähanhi
 tuulihaukka  kivitasku
 käpylintulaji  punarinta
 käpytikka  isokoskelo
 palokärki  varpunen
 isokoskelo 58.  tiltaltti

 Teksti ja kuvat: Timo Metsänen

Tringan retki Israelin Eilatiin huhtikuussa 2017

Tringan retki Eilatissa 19.-27.4.2017

teksti ja kuvat: Petro Pynnönen

19.4. klo 20 lähtö Helsinki-Vantaalta kohti Tel Avivia.

20.4. Tel Avivissa 00.30 ajallaan. Matkalla autolle parkkitalossa lensi sarvipöllö. Auto alle ja hotellille. Tai siis hostellille, Hostel Abraham. Ihan perus huone, hiljainen ja sopivan viileää. Vähän ennen kolmea pääsi nukkumaan, tosin uni ei tullut lainkaan. Talitiainen aloitti laulelun klo 5.59. Pikku kävelyllä ennen aamupalaa 6.45. Mukava lämpötila, ja eteläeurooppalainen tunnelma. Sepelsieppo näkyi kerrostalojen välissä (jäi lopulta retken ainoaksi). Aamupalan jälkeen pääsimme matkaan noin klo 7.30. Tie pohjoiseen ei löytynyt ihan suoraan, sekoilimme hyvän tovin Tel Avivissa, kunnes oli pakko yrittää MapsMe -sovelluksella. Joka sit alkoi lopulta toimimaan oikein hyvin! Vettä ostettiin reissuun 90l (ja sitä kului retkellä tasan sen verran). Hazoor-puistossa etsimme naamiokottaraista aika pitkään tuloksetta. Kaikenlaisia peruslajeja ja paikallisia villiintyneitä lajeja, kuten munkkiaratteja, kauluskaijoja ja pihamainoja. Siitä parikymmentä kilsaa Arsuf -nimiseen mestaan, jossa oli ollut mongoliankirvinen. Eipä näkynyt sitäkään. Lopulta pääsimme puolilta päivin Maagan Michaelin altaille, jossa meidän piti tosin olla jo aamulla. Altailla oli runsaasti peruskosteikkolajeja, ja yllättäen siellä oli pikkumerimetsoja, niitä näkyi viitisenkymmentä. Eipä ollut vielä viisitoista vuotta sitten. Altailla kuitenkin yllättävän vaisua, ja lähdimme sieltä jo parin tunnin pyörimisen jälkeen kohti etelää. Ajoimme Gal-oniin, jossa oli puolitoista vuotta pyörinyt liitokotka. No eipä pyörinyt just nyt, sen sijaan parikymmentä käärmekotkaa saalisteli, ja muutenkin kivasti petoja ja apuksia. Nähtiin mm. 2kv mehiläishaukka. Illaksi ajoimme vielä kibbutz Zeelimiin yöksi. Satavarma tornipöllökään ei ollut paikalla. Totesin illalla että tänään lähinnä sekoiltiin autolla paikasta toiseen eikä nähty oikein mitään. Jengi oli samaa mieltä ;) Kymmenen jälkeen nukkumaan.

21.4. Yö meni nopeasti ja mukavasti, joitain tosin valvotti metelöivä nuorisoporukka. Lähdimme klo 4.30 kohti Nizzanaa. Nizzanassa olimme ennen auringonnousua Ezuzin kylän jälkeen tutulla palmulla. Heti kun sinne pääsimme, armeijan hummeri tuli ja nuoret neitokaiset tulivat sanomaan meille ettemme saa olla siellä. Emme oikein suostuneet heti lähtemään sieltä, ja he kävivät kovasti neuvotteluja siitä jonkun isomman kanssa, mutta lopulta saimme olla siinä kymmenen minuuttia. Emme nähneet kuin yhden kaukaisen aavikkojuoksijan ja meidän piti lähteä. Yritimme uudesta kohdasta Ezuzin kylän reunalta, muttei siitä nähnyt oikein mitään. Muutama kruunuhietakyyhky tuli juomaan maatalon pihaan. Pihassa kuhisi vuoripyitä. Toinen vanha hyvä mesta Nizzanan suoralla toimi paremmin, siitä löytyi 4 trappia ja kolme aavikkojuoksijaa. Paikalla on nykyään junanvaunu tarkkailukoppina. Todettiin se yleiseksi roskikseksi. Nizzanan altailla monenlaista pikkukivaa, kuten ruskosotka, sittis ja muutama hietakyyhky ja pieni parvi täplähietakyyhkyjä. Ajoimme Sde Boqeriin, jossa kaffetauko ja siitä viereiselle kanjonille. Hanhi- ja pikkukorppikotkia, arokotka, pikkukotka ja parhaana keltapäähaukka. Puistossa tuntui olevan jonkin verran mustapää- ja hernekerttuja, mutta leppälintua kummempaa sieltä ei löytynyt. Ajoimme suoraan Mizpe Ramonin lähelle wadiin, jossa piti olla rotkopunavarpusia. No olihan siellä lopulta kolme, joista yksi hieno koiras. Wadin kuumuudessa vastaan tuli pari nuorta miestä uimahousut yllään ja kyselivät, missä se järvi on? Toisella oli pyyhekin mukana. Sanoimme että oletteko aivan varmoja että täällä on järvi ja he olivat satavarmoja. OK… Wadissa kivasti aavikkopyitä ja -kerttuja, arabiantimaleita ja hieno hupputaskupariskunta. Itse asiassa aavikolla oli satanut kevään aikana niin paljon, että pieniä lätäköitä oli edelleen joka paikassa, eikä tuo uimapaikkakaan olisi ollut täysi mahdottomuus. Pikku pysähdys iltapäivän kuumuudessa Hameishar Plainsilla ja se oli nopeasti todettu epätoivoiseksi touhuksi. Ajoimme siitä suoraan yläkautta Eilatiin, jossa olimme vähän viiden jälkeen. Oven avaaminen oli järkytys, sillä lämpötila oli about neljäkymmentä ja pohjoistuuli tuntui suorastaan kuumalta. Menimme illalla tietysti North Beachille. Se olikin fiksu temppu, siellä oli mukavasti tiiroja ja lokkeja. Viimeinkin valkosiipitiiroja, 75:n parvi tuli mereltä ja istahti lopulta beachille. Touko löysi kaukaa poijuilta mustaselkäisen tiiran ja paikalle sattunut Noam Weiss tunnisti sen hetken pohtimisen jälkeen ohjasnokitiiraksi! Illallisen menimme syömään lähimpään kebabpaikkaan mutta se oli virhe, hirveän kuumaa ja varsin pahanmakuinen annos falafeleja. Pitakebab oli kuulemma hyvää. Kymmenen maissa nukkumaan.

Hupputaskunaaras Neqorotissa

22.4. Aamukuudelta tavattiin aulassa ja hurautettiin North Beachille. Vieno etelätuuli, silti hyvin hiljaista, ei oikein tapahtunut mitään, joten jatkoimme saman tien IBRC:n pihaan. Sielläkin hyvin hiljaista, puskat aivan tyhjiä. Anitas Lakella sentään pikkuhuitti. Kasin jälkeen aamiaiselle, joka olikin tavallisen mainio Kosher-aamiainen uppokeitetyillä munilla ja salaateilla. Nousu vuorille, jossa ei tosiaankaan näkynyt yhtään petolintua. Jatkoimme Sei’fim Plainsille, jossa olisi voinut olla kiuruja, mutta saldoksi tuli pari surutaskua ja aavikkotulkku. Hieno paikka kuitenkin. Päätimme ajaa suoraan k20:n altaille. Keli oli kova, +40C ja etelätuulta, joka tuntui kuumalta. Sisääntulon luona staijailimme aikamme, ja retkenpinnoja ropisi. Hiffasin vastarannalla punaisen kahlaajan, joka vetäisi esiin valtavan pitkän nokan. Tundrakurppelo! Tai ainakin kurppelo, sillä nämä kesäpukuiset ovat vähän vaikeita. Pakko se oli uskoa, kun omin silmin näki. Soitin Barak Granitille, joka kuulosti varsin yllättyneeltä… Me taas yllätyimme, kun Barak kertoi sen olevan Israelin toinen havainto, edellinen oli ollu -84 Tel Avivin lähistöllä! Eli Eilatin alueelle uusi laji, huh! En ollut oikein kartalla, ajattelin sellaista harvinaista puolisäännöllistä harvinaisuutta… No, pian alkoi bongareita valumaan, ja Itain saavuttua selvisi sekin, että Sachar Salev oli kuvannut linnun jo aiemmin, mutta oli luullut sitä punakuiriksi. Hauskaa oli olla mukana tällaisessa bongaustilanteessa, eipä ole tullut aiemmin nähtyä. Muutamia bongareita valui paikalle ja lintu oli koko ajan kaukana vastarannalla, joten me päätimme jatkaa matkaa. Siinä sivussa näkyi pari vihermehiläissyöjää ja isokirvinen. Päätimme yrittää nähdä altaiden pohjosiosassa olleen kaspiantyllin, mutta sekään ei ollut mennyt aivan putkeen, sillä lintu oli aavikkotylli. Juhlamielellä painelimme vielä North Beachille, jossa odotukset etelätuulen vuoksi korkealla. Tiiroja näkyikin kivasti, noin kahdeksan arabiantiiraa, ohjasnokitiira, sata pikkutiiraa, kuusisataa kalatiiraa ja hieno 160:n valkosiipitiiran parvi. Auringon laskettua piti lähteä hotellille, mutta huomasimme renkaan puhjenneen. Pienen ihmettelyn, soittelun ja kiroilun jälkeen lähdimme Toukon kanssa hakemaan takseja lähimmältä hotellilta. Kuskit olivat ihmeissään, mutta suostuivat sentään ajamaan paikalle. Toinen kuski sanoi, että hänellä on kompressori ja että hän voisi auttaa. Jos renkaassa on vain pieni reikä, se kestää ajaa korjaamolle. Hän kertoi lisäksi tien sinne. Toinen taksi lähti hotellille, ja me pumppasimme renkaan täyteen, jonka jälkeen ajoin sen huoltsikalle. Huoltsikan kaveri paikkasi sen viidessä minuutissa ja laskutti siitä 40 shekeliä eli noin 12 euroa! Kylläpä tuli hyvä mieli! Illaksi mentiin läheiseen kosher-pizzeriaan. Pizzassa oli juustoa, joten siinä ei siten voinut olla lihaa. Hyvää oli!

Kurppelo on pienempi kuin mustapyrstökuiri.

23.4. Aamulla tuuli oli jo kääntynyt pohjoiseen, silti North Beachillä oli kivasti lintuja. Ohjasnokitiira löytyi kaukaa tiiraparvesta, arabiantiiroja oli nyt jo kymmenen, nokiliitäjiä ja lepyjä näkyi pari. Aamiaisen jälkeen ajoimme vuorille petostaijiin. Muuttoa vain nimeksi, sentään pari sirovarpushaukkaa. Amerikkalainen vapaaehtoisstaijari Ted vinkkasi meille kalliosirkkupaikan, eli sen alemman staijipaikan. Siinä niitä lopulta lauleli parikin yksilöä. Kiva nähdä laji Eilatissa! Ajoimme sieltä taas k20 altaille, jossa kurppelo edelleen paikalla, ja nyt vähän paremmin näkyvissä. Lisäksi näkyi rantakurvi. Päätimme ajaa vaihteeksi Yotvataan. Siellä viljelykset aika kuivia, mutta eteläisellä pyöreällä pellolla oli vihreää ja heinät juuri niitetty. Lisäksi keskellä oli vettä, joka houkutti lintuja. Siellä olikin pientä kuhinaa, lapinkirvisiä ja keltavästäräkkejä. Muutama peltotulkku ja -sirkku, ruokokerttusia, naamiokyyhkyjä, pari lyhytvarvaskiurua. Paikalla oli pari brittiornia, jotka olivat juuri nähneet kivikkosatakielen muutaman sadan metrin päässä. No mehän mentiin paikalle. Pienen sekoilun jälkeen Touko löysi linnun lopulta ja ilo oli ylimmillään. On se hieno lintu! Iltasella yritimme nähdä kirjosiipikiurua dyyneiltä. Jordanian rajavartiat pysähtyivät ja kuvasivat meitä, mut toisaalta vilkuttivat iloisesti. Kiuru näkyi tosi kaukana dyynillä ja oikeastaan vain Touko näki sen. Jouko löysi hämmästyttävästi kolme idänkaulustrappia. Jälkikäteen selvisi, että ne ovat peräisin Jordanialaisesta istutuskampanjasta. Näillä ei renkaita näkynyt, tosin kaukanahan ne olivat. Päivällisen jälkeen oli suunniteltu menevämme lampun kanssa yöretkelle, mutta koska oli holokaustin muistopäivä, Yotvatan kahvila oli kiinni. Teimme pikapäätöksen ajaa Eilatiin syömään ja unohtaa pöllöilyt. Tiesin yhden italialaisen ravintolan, ja ajoimme suoraan sen pihaan. Onneksi, sillä sekin meni hetikohta kiinni ja kaikki muutkin Eilatin ravintolat olivat illalla kiinni muistopäivän takia. Britit kertoivat, että he eivät saaneet illalla ruokaa lainkaan koska oli pyhäpäivä. Hieno lintupäivä, jonka muistaa pitkään!

Kuulimme Yotvatassa kilsan päässä majailevasta Iraniasta, joten olihan se bongattava!

24.4. Aamulla lähtö puoli kuudelta Eilatin ylängölle. Britit olivat perhanat eilen nähneet siellä kaikki kiinnostavat kolme kiurulajia. He olivat olleet siellä aamukuudelta. No, nyt oltiin mekin ja kiurujahan alkoi kylmässä pohjoistuulessa löytymään. Ensin vain vilahduksina, sitten oikein hienostikin. Kirjosiipikiuruja, pikkuaavikkokiuruja ja loppumetreillä vielä pariskunta sarvikiurujakin. Onnistuneen komppauksen jälkeen paluu aamiaiselle. Matkalla huomasimme, että mehiläishaukkoja muuttaa kivasti, joten kiirehdimme aamiaispöytään. Laskeutuessamme huomasin aivan tien vieressä kun kettu ajoi takaa isoa ruskeaa ”koiraa”. Paniikkijarrutus, sillä sehän oli tietysti susi! Ryntäsimme ulos katsomaan. Susi lönkytteli jonkin aikaa tietä ylöspäin, kunnes jatkoi aavikkoista rinnettä ylöspäin ja piiloon. Ei niin pikaisen aamiaisen jälkeen takaisin vuorille, jossa nuori ranskalaistyttö oli laskemassa kivaa muuttoa. Paras rynnistys oli jo ohi, kun saavuimme paikalle, mutta silti näimme viitisen sataa sirovarpushaukkaa, pari arokotkaa ja muita petoja. Tuntui koko ajan, että olimme aina väärässä paikassa. Tuuli oli kova, vähän luoteen puolelta ja se painoi linnut alas melkein Eilatiin. Taas ajoimme k20 altaille, jossa kurppelo ja kurvi olivat edelleen paikalla. Altaiden jälkeen teimme kävelyn Holland Parkissa, jossa oli hyvin vähän muuttolintuja. Hotellin kautta syömään hotellin viereiseen Steak Houseen, joka oli retken paras ruokapaikka toistaiseksi. North Beachillä lepy, muutama arabiantiira ja nokiliitäjä. Iltahämärissä olimme k19 altaalla pitsihietakyyhkyjä odottamassa ja pariskunta tulikin aivan viereen juomaan. Hämärissä altaan päällä lensi vielä hauska lepattava sudenkorentolaji Brachythemis impartita. Sen jälkeen ajoimme vielä Yotvataan lampun kanssa etsimään pöllöjä tai kehrääjiä, mutta kylmä yö ei suosinut kehrääjiä, eikä pöllöäkään näkynyt. Vain pari kettua, pari kahlaajapääskyä, kynsihyyppiä ja kattohaikaroita. Huomenna on viimeinen kokonainen päivä Eilatissa.

25.4. Aamulla kuudelta taas duuniin, eli North Beachille. Heti perään menimme komppaamaan rajanylityspaikan pohjoispuolisen palmumetsän, koska siellä on kuulemma idänmehiläishaukka paikallisena. Metsikkö todettiin nopeasti hiljaiseksi ja siirryimme rengastusasemalle. Siellä rengastus tapahtuu nykyään aseman sisällä, ja aseman seinässä on luukku, joka avataan rengastuksen ajaksi ja jengi pääsee seuraamaan rengastusta vierestä. Samoin sinne on tehty uusi piilokoju, jota saa vuokrata 100NIS per nuppi. Reijo ja Kalle halusivat jäädä piiloon, joten aamiaisen jälkeen heitin heidät sinne ja me muut menimme vuorille, Low Mountainille. Siellä menikin petoja ja kiitäjiä tosi kivasti. Mehiläishaukkoja pääosa, sirovarpushaukkoja varapääosa, mutta mukana meni kaikenlaista kivaa, 16 eri lajia. Kymmenkunta arokotkaa, pikkukiljukotka, pikkukorppikotka, pikkukotkia, käärmekotkia, hiiri-, varpus-, niittysuo-, ruskosuo-, haara-, tuuli- ja sokereina pohjalla kaksi välimerenhaukkaa ja hieno idänmehiläishaukka! Lisäksi näkyi ilmeinen Pernisristeymä. Touko plokkasi pikkukiitäjän apusmassasta ja kalliopääskyjäkin näkyi kolme. Palasimme hotellille rengastusaseman kaupan kautta. Iltapäivällä käytiin nopeasti kurkkaamassa Egyptin rajalla, ja palattiin hotellille, jossa otettiin peräti puolen tunnin päivätirsat, retken ainoat. Mentiin viideksi North Beachille, jossa hiljaista lintumielessä. Paikasta on tullut levoton roskasakin telttakylä, jossa ei meinaa enää löytää paikkaa, josta nähdä merelle, saati että rannalla uskaltaisi levähtää mitään lintuja. Ei ihme, ettei riuttahaikaroita ole paikalla, onneksi tänään nähtiin yksi ohilentävä. NB:llä samat pari mukavaa brittiheppua, toisen nimi oli Paul Stancliff BTO:sta ja hän kertoi tehneensä töitä yhdessä Aleksi Lehikoisen kanssa. Lähetti terveisiä Aksulle. Illalla syömään samaan loistavaan Steak Houseen, jossa nyt koko porukalla ”viimeinen ehtoollinen”.

Mehiläishaukkojen seassa meni tällainen risteymähtävä yksilö

26.4. Lähtö klo 6.00 kohti pohjoista. Varsin kivuttomasti matkaan, tarkoituksena ajaa Kuolleen meren kautta Tel Aviviin. Aamu alkoi heikosti kun Hai Barin parkkipaikka oli lukittu, eikä mustaruostepyrstöä päässyt nyt oikein edes yrittämään. Yotvatan Cafe ei vielä seitsemältä ollut auki, joten jatkoimme aamiaiselle kauemmas. K101 baarissa aamupatongit naamaan ja etiäpäin. Hatsevan Field schoolin kasvihuonealueen läpi sekoiltuamme olimme viimein oikealla paikalla etsimässä arabiankerttua. 100 metriä käveltyämme ja nauhaa soiteltuamme yhdestä akaasiasta kuului sama laulu ja siinähän se! Vähän sekoilua lajinmäärityksen kanssa, kuten asiaan kuuluu. Hetken päästä Touko huusi että pöllö lentää, ja jostain akaasiasta oli tosiaan lähtenyt aavikkohuuhkaja lentoon! Se istahti kivelle josta sen kaikki näkivät, eikä riemulla ollut rajoja! Hyvä paikko yöretken hylsystä. Puskiin oli selvästi tullut muuttolintuja ja löysimmekin kirjo- ja lehtokertut, satakieliä, leppälintuja ja jonkin kerttusen. Matka jatkui kohti Kuollutta merta. Seuraavaksi pysähdyimme siinä juuri ennen Zohar junctionia olevalla kosteikolla tien oikealla puolella. Mukavasti lintuja, kuten 8 ruskosotkaa, mustapyrstökuiri, papyruskerttusia, smyrnankalastaja etc. Ei kuitenkaan retkenpinnoja. Seuraavalla kosteikolla tien vasemmalla puolella löytyi eteläpäästä tamariskivarpusia kuten pitikin. Samoin pari ruostepyrstöä. Päätimme jättää aikapulan takia Kuolleen meren, lyhytpyrstökorpin ja En Gedin väliin ja jatkaa suoraan länteen Zohar junctionista. Se olikin fiksu veto, sillä kun olimme juuri nousemassa ylös tasaiselle aavikolle, Touko pyysi pysäyttämään auton. Lähellä tietä lensi pari petoa, haarahaukkoja. Mä en niitä nähnyt vaan katsoin kauemmaksi jossa kaarteli iso kotka. Se paljastui munkkikorppikotkaksi ja se tuli lopulta suoraan päältä! Lisäksi paikalla lensi kaksi lyhytpyrstökorppia, neljä tavallista korppia ja nuolihaukka. Jatkoimme suoraan Mt Amasalle, joka on tunnettu kalliokirvispaikka. Aikamme sitä soiteltuamme, alkoi alapuolelta kuulua sen laulua ja Leena plokkasi sen sieltä lennossa. Munkkimme jatkui vaan! Muita lajeja mm. pikkupensaskerttu, rusotaskuja ja aavikkokerttuja. Sen jälkeen ajoimme Mäkkäriin syömään, ja jatkoimme matkaa vielä kerran Gal-oniin yrittämään liitokotkaa. Staijailimme ensin kylän vieressä, mutta koska siinä oli vain samoja tuttuja lintuja, vaihdoimme paikan vähän idemmäksi kukkulalle. Alue oli aidattu, ja siellä oli sonnilauma, muttei se meitä hidastanut. Kukkulalla oli sinirastas ja Jorma ja Reijo näkivät sininärhen. Käärmekotkia oli ihan tolkuttomasti, ja epäilemättä käärmeitäkin. Yhden ruskean päälle meinasin astuakin. Emoshakaali jolkotteli pellolla nisät roikkuen. Aivan viimeisillä valoilla etsiskelimme vielä sininärheä tieltä käsin. Punapäälepinkäisiä ja samettipääkerttuja oli paljon, ja retken viimeiseksi lajiksi Touko plokkasi vielä liitohaukan! Hurja päätös hienolle retkelle. Pakkailimme auringon laskettua tavarat kasaan tien penkassa ja vaihdoimme matkavaatteet ylle. Ajelimme suoraan kentälle, jossa bensiksellä oli hyvä tankata tankki täyteen ja palauttaa auto. Olimme tunnin liian aikaisin kentällä, sillä baggage drop aukesi vasta kolme tuntia ennen koneen lähtöä. Hyvin köykäiset kuulustelut ja pääsimme helposti koneeseen. Vain Touko joutui hieman aikaa selittelemään Malesian leimoja passissaan. Yhteensä näimme retkellä 208 lajia, joka oli hieman vähemmän kuin odotin. Kävimmehän kuitenkin ekana päivänä Maagan Michaelissa. Muuttavat pikkulinnut loistivat retken aikana poissaolollaan. Vasta viimeinen päivä oli selvästi pudotuskelipäivä, hieman pilvistä ja melko tyyntä.

Hietakyyhkykoiras

27.4. Yöllä 1.20 koneeseen ja kuudelta Helsinki-Vantaalla.

Retkellä mukana olivat: Jorma Knaapi, Leena Laitinen, Touko Torppa, Jouko Olkio, Reijo Mäihäniemi ja Kalle Sulkava. Oppaana Petro Pynnönen.

Lisää kuvia retkeltä löytyy Kalle Sulkavan blogista.

Retkellä havaitut lajit:

Pikku-uikku Little Grebe yleinen altailla 67 ex

Nokiliitäjä Sooty Shearwater North Beach 12 ex

Pikkumerimetso Pygmy Cormorant Maagan Michael 50 ex

Pelikaani White Pelican Gal-on, muuttoparvi 28 ex

Yöhaikara Night Heron tavallinen 153 ex

Kyyryhaikara Striated Heron North Beach 21.4. 2 ex

Rääkkähaikara Squacco Heron kosteikoilla, NB 31 ex

Lehmähaikara Cattle Egret pohjoisempana tavallinen 50 ex

Riuttahaikara Western Reef Egret North Beach 25.4. 1 ex

Silkkihaikara Little Egret päivittäin muutama 39 ex

Harmaahaikara Grey Heron vähissä 7 ex

Ruskohaikara Purple Heron harvalukuinen, a16m NB 19 ex

Mustahaikara Black Stork 90m 25.4. 101 ex

Kattohaikara White Stork vähissä 394 ex

Pronssi-iibis Glossy Ibis kosteikoilla 87 ex

Kapustahaikara Spoonbill vähissä 9 ex

Flamingo Greater Flamingo k20 ja IBRC 280 ex

Afrikanhanhi Egyptian Goose Tel Aviv, k19 12 ex

Ristisorsa Shelduck k20 5ex

Tavi Common Teal IBRC, Zohar 8 ex

Sinisorsa Mallard tavallinen pohjoisosissa 111 ex

Jouhisorsa Pintail k20, Zohar 31 ex

Heinätavi Garganey vähissä 16 ex

Lapasorsa Shoveler kosteikoilla 40 ex

Ruskosotka Ferrugineous Duck Nizzana, Zohar 9 ex

Mehiläishaukka Honey Buzzard muutolla 1162 ex

Idänmehiläishaukka Crested Honey Buzzard Eilat Mountains 1 ex

Haarahaukka Black Kite harvalukuinen 105 ex

Pikkukorppikotka Egyptian Vulture Ein Avdat, Eilat Mountain 7 ex

Hanhikorppikotka Griffon Vulture Ein Avdat 8 ex

Munkkikorppikotka Black Vulture n. Zohar juntion 1 ex

Käärmekotka Short-toed Eagle etenkin Gal-on 90 ex

Ruskosuohaukka Marsh Harrier siellä täällä 28 ex

Sinisuohaukka Hen Harrier Sei’fim Plain 1 ex

Niittysuohaukka Montagu’s Harrier harvakseltaan 11 ex

Liitohaukka Black-shouldered Kite Gal-on 1 ex

Varpushaukka Sparrowhawk muutolla 16 ex

Sirovarpushaukka Levant’s Sparrowhawk muutolla 616 ex

Hiirihaukka Steppe Buzzard vähissä 115 ex

Pikkukiljukotka Lesser Spotted Eagle Gal-on, Eilat 2 ex

Arokotka Steppe Eagle Ein Avdat, Eilat 13 ex

Pikkukotka Booted Eagle vähissä 13 ex

Kalasääski Osprey Eilat 2 ex

Pikkutuulihaukka Lesser Kestrel Gal-on 5 ex

Tuulihaukka Kestrel siellä täällä 30 ex

Nuolihaukka Eurasian Hobby Nizzana, Zohar 3 ex

Välimerenhaukka Eleanora’s Falcon Eilat 2 ex

Keltapäähaukka Lanner Negevish 2 ex

Arabihaukka Barbary Falcon North Beach 1 ex

Vuoripyy Chukar Nizzana, Gal-on 56 ex

Aavikkopyy Sand Partridge vähissä 16 ex

Luhtakana Water Rail IBRC 1 ex

Pikkuhuitti Little Crake IBRC 1 ex

Liejukana Moorhen kosteikoilla 81 ex

Nokikana Coot kosteikoilla 35 ex

Idänkaulustrappi Houbara Nizzana, (Yotvata) 4 (+3) ex

Pitkäjalka Black-winged Stilt tavallinen 190 ex

Paksujalka Stone Curlew Zeelim, Gal-on 7 ex

Aavikkojuoksija Cream-coloured Cursor Nizzana 4 ex

Pääskykahlaaja Pratincole k20, Yotvata 7 ex

Aropääskykahlaaja Black-winged Pratincole k20, k19 3 ex

Pikkutylli Little Ringed Plover IBRC, k20 3 ex

Mustajalkatylli Kentish Plover k20, ihan kateissa 1 ex

Tylli Ringed Plover k20, IBRC 30 ex

Aavikkotylli Greater Sand Plover k20 1 ex

Tundrakurmitsa Grey Plover k20 6 ex

Kynsihyyppä Spur-winged Plover tavallinen +

Pikkusirri Little Stint Eilat, Nizzana 110 ex

Lapinsirri Temminck’s Stint Eilat, Nizzana 28 ex

Kuovisirri Curlew Sandpiper Eilat 12 ex

Suosirri Dunlin Eilat 10 ex

Jänkäsirriäinen Broad-billed Sandpiper k20 6 ex

Suokukko Ruff Eilat, Nizzana 115 ex

Tundrakurppelo Long-billed Dowitcher 22.-24.4. k20 1 ex

Mustapyrstökuiri Black-tailed Godwit k20, Zohar 3 ex

Mustaviklo Spotted Redshank k20 3 ex

Punajalkaviklo Common Redshank Nizzana 1 ex

Lampiviklo Marsh Sandpiper Nizzana, Eilat 20 ex

Valkoviklo Greenshank Nizzana, Eilat 20 ex

Metsäviklo Green Sandpiper Nizzana 1 ex

Liro Wood Sandpiper Nizzana, Eilat 80 ex

Rantasipi Common Sandpiper Nizzana, Eilat 38 ex

Rantakurvi Terek Sandpiper 23.-24.4. k20 1 ex

Karikukko Ruddy Turnstone Eilat 4 ex

Vesipääsky Red-necked Phalarope North Beach 25.4. 1 ex

Leveäpyrstökihu Pomarine Skua North Beach 3 ex

Merikihu Arctic Skua North Beach 17 ex

Valkosilmälokki White-eyed Gull North Beach 48 ex

Naurulokki Black-headed Gull vähissä 9 ex

Kaitanokkalokki Slender-billed Gull Eilat 550 ex

Selkälokki Lesser Black-backed Gull Eilat, fus, int ja heu 40 ex

Aroharmaalokki Caspian Gull Eilat 1 ex

Etelänharmaalokki Yellow-legged Gull Maagan Michael 5 ex

Armenianlokki Armenian Gull Eilat 8 ex

Räyskä Caspian Tern Eilat 5 ex

Riuttatiira Sandwich Tern North Beach 8 ex

Kalatiira Common Tern Eilat 660 ex

Arabiantiira White-cheeked Tern North Beach 10-22 ex

Ohjasnokitiira Bridled Tern 21.-23.4. North Beach 1 ex

Pikkutiira Little Tern Eilat, Maagan Michael 192 ex

Valkoposkitiira Whiskered Tern Eilat, Maagan Michael 5 ex

Valkosiipitiira White-Winged Tern North Beach 235 ex

Kruunuhietakyyhky Crowned Sandgrouse Ezuz 4 ex

Täplähietakyyhky Spotted Sandgrouse Nizzana 6 ex

Hietakyyhky Black-bellied Sandgrouse Nizzana, Sde Boqer 8 ex

Pitsihietakyyhky Liechtenstain’s Sandgrouse k19 2 ex

Kalliokyyhky/ pulu Rock Dove / Pigeon yleinen kaikkialla +

Turkinkyyhky Collared Dove yleinen kaikkialla +

Turturikyyhky Turtle Dove harvakseltaan 73 ex

Palmukyyhky Laughing Dove yleinen kaikkialla +

Naamiokyyhky Namaqua Dove Sde Boqer, Yotvata 5 ex

Kauluskaija Ring-necked Parakeet taajamissa 68 ex

Munkkiaratti Monk Parakeet Tel Aviv 40 ex

Aavikkohuuhkaja Pharao Eagle Owl Hatseva 1 ex

Sarvipöllö Long-eared Owl Tel Aviv airport 1 ex

Tervapääsky Common Swift yleinen 1100+ ex

Vaaleakiitäjä Pallid Swift etenkin Eilat 49 ex

Pikkukiitäjä Little Swift Maagan Michael, Eilat 2 ex

Alppikiitäjä Alpine Swift Gal-on, Eilat 303 ex

Smyrnankalastaja Smyrna Kingfisher kosteikoilla pohjoisosissa 6 ex

Kuningaskalastaja Kingfisher yksittäisiä 7 ex

Kirjokalastaja Pied Kingfisher etenkin Maagan Michael 39 ex

Pikkumehiläissyöjä Little Green Bee-eater Neqorot, Arava 8 ex

Vihermehiläissyöjä Green Bee-eater Yotvata, k20 3 ex

Mehiläissyöjä Bee-eater harvakseltaan 41 ex

Sininärhi Roller Gal-on 1 ex

Harjalintu Hoopoe harvakseltaan 32 ex

Pikkuaavikkokiuru Bar-tailed Desert Lark Eilat ylänkö 10 ex

Aavikkokiuru Desert Lark harvakseltaan aavikolla 20 ex

Kirjosiipikiuru Hoopoe Lark Yotvata, Eilat ylänkö 3 ex

Lyhytvarvaskiuru Short-toed Lark Yotvata, k20 10 ex

Töyhtökiuru Crested Lark yleinen 50+ ex

Sarvikiuru Temminck’s Horned Lark Eilat ylänkö 2 ex

Törmäpääsky Sand Martin yleinen 230+ ex

Afrikankalliopääsky Pale Rock Martin Sde Boqer – Eilat 10 ex

Kalliopääsky Crag Martin Eilat vuoret 3 ex

Haarapääsky Barn Swallow runsas 510+ ex

Ruostepääsky Red-rumped Swallow harvalukuinen 41+ ex

Räystäspääsky House Martin harvalukuinen 85+ ex

Isokirvinen Richard’s Pipit k20 1 ex

Kalliokirvinen Long-billed Pipit Mt Amasa 1 ex

Metsäkirvinen Tree Pipit vähissä 6 ex

Lapinkirvinen Red-throated Pipit yllättävän runsas vielä 67 ex

Keltavästäräkki Yellow Wagtail vähissä 125 ex

Sitruunavästäräkki Citrine Wagtail Nizzana 1 ex

Västäräkki White Wagtail vähissä 12 ex

Arabianbulbuli Yellow-vented Bulbul yleinen +

Ruostepyrstö Rufous Bush Robin harvalukuinen 6 ex

Satakieli Trush Nightingale Hatseva 2 ex

Kivikkosatakieli White-throated Robin Yotvata 23.4. 1 ex

Leppälintu Common Redstart harvalukuinen 4 ex

Mustapyrstötasku Blackstart harvalukuinen aavikoilla 27 ex

Pensastasku Whinchat Gal-on 2 ex

Kivitasku Wheatear vähissä 3 ex

Rusotasku Black-eared Wheatear Nizzana, Mt Amasa 3 ex

Surutasku Mourning Wheatear aavikoilla 14 ex

Hupputasku Hooded Wheatear aavikoilla 9 ex

Kalottitasku White-crowned Wheatear vähissä 8 ex

Sinirastas Blue Rock Trush Gal-on 2 ex

Mustarastas Blackbird pohjoisosissa 5 ex

Silkkikerttunen Cetti’s Warbler Maagan Michael 2 ex

Priinia Graceful Warbler yleinen kaikkialla +

Aavikkokerttu Scrub Warbler aavikot, Mt Amasa 9 ex

Ruokokerttunen Sedge Warbler Nizzana, Eilat 3 ex

Rytikerttunen Reed Warbler tavallinen ruovikoissa 21 ex

Papyruskerttunen Glamorous Reed Warbler Maagan Michael, Zohar 6 ex

Rastaskerttunen Great Reed Warbler Maagan Michael 1 ex

Vaaleakultarinta Olivaceous Warbler vähissä 6 ex

Pikkupensaskerttu Spectacled Warbler Mt Amasa 1 ex

Samettipääkerttu Sardinian Warbler pohjoisosissa yleinen 22 ex

Arabiankerttu Arabian Warbler Hatseva 1 ex

Kirjokerttu Barred Warbler Hatseva 1 ex

Hernekerttu Lesser Whitethroat vähissä 37 ex

Pensaskerttu Common Whitethroat Eilat 1 ex

Lehtokerttu Garden Warbler Hatseva 1 ex

Mustapääkerttu Blackcap vähissä 42 ex

Balkaninuunilintu Eastern Bonelli’s Warbler vähissä 3 ex

Pajulintu Willow Warbler vähissä 9 ex

Harmaasieppo Spotted Flycatcher vähissä 3 ex

Sepelsieppo Collared Flycatcher Tel Aviv puisto 1 ex

Arabiantimali Arabian Babbler aavikoilla harvakseltaan 14 ex

Talitiainen Great Tit pohjoisosissa 14 ex

Isopurppuramedestäjä Palestine Sunbird harvakseltaan 17 ex

Pikkulepinkäinen Red-backed Shrike Wadi Neqorot, Yotvata 2 ex

Etelänisolepinkäinen Southern Great Shrike harvakseltaan 11 ex

Punapäälepinkäinen Woodchat Shrike pohjoisosissa 10 ex

Valko-otsalepinkäinen Masked Shrike harvakseltaan 11 ex

Närhi Jay pohjoisosissa 6 ex

Naakka Jackdaw pohjoisosissa 150 ex

Intianvaris House Crow Eilat 100 ex

Varis Hooded Crow pohjoisosissa 202 ex

Arokorppi Brown-necked Raven aavikoilla 26 ex

Korppi Raven Zohar-Mt Amasa 10 ex

Lyhytpyrstökorppi Fan-tailed Raven Zohar 2 ex

Rotkorakkeli Tristram’s Crackle etelässä 30 ex

Pihamaina Common Mynah pohjoisosissa 162 ex

Varpunen House Sparrow yleinen kaikkialla +

Pensasvarpunen Spanish Sparrow Yotvata 30 ex

Tamariskivarpunen Dead Sea Sparrow Zohar 2 ex

Viherpeippo Greenfinch pohjoisessa 14 ex

Tikli Goldfinch pohjoisessa 12 ex

Hemppo Linnet Gal-on 1 ex

Peltotulkku Desert Finch Yotvata 10 ex

Aavikkotulkku Trumpeter Finch Eilat 7 ex

Rotkopunavarpunen Sinai Rosefinch Wadi Neqorot 3 ex

Kalliosirkku Striolated Bunting Eilat 6 ex

Peltosirkku Ortolan Bunting Yotvata, Eilat 6 ex

Harmaasirkku Corn Bunting Gal-on 1 ex

Yht. 208 lajia

 

Retki Porkkalaan ja Suomenojalle 18.4.15

Tringan retki Porkkalaan ja Suomenojalle lähti klo 07 hyvässä poutasäässä ja heikossa tuulessa. Täysi bussi, oppaina Jouni Rytkönen ja allekirjoittanut, suuntasi ensimmäisenä Porkkalan kärkeen Pampskatanille. Matkalla teeri pulisi ja pari rautiaista lauleskeli. Muutto ei ollut järin hektistä, mutta paikallisten allien ja haahkojen mekastus toi kevään tuntua. Kymmeniä västäräkkejä ja satoja peippoja tuli kuitenkin mereltä suoraan kärjen yli, olipa joukossa yksi kivitaskukin. Petomuutto käynnistyi ampuhaukalla ja myöhemmin useampikin muuttava tuulihaukka nähtiin retkellä. Kärjestä nähtiin myös sinisuohaukka ja sääksi muutolla, lisäksi kymmenkunta varpushaukkaa. Paikallisia merikotkia pyöri kärjen päällä ja kauempana. Vesilinnustosta muutolla oli jonkin verran kuikkia (10), pari kaakkuria oli paikallisena. Kolme pilkkasiipeä ja 10 mustalintua ohittivat kärjen. Kevään tuntua toivat myös yhdeksän kalatiiraa. Paikallisena kelluskeli parisenkymmentä tukkakoskeloa. Kahlaajista meriharakoita ja jokunen kuovi oli muutolla.

Noin klo 11 aikaan palasimme takaisin busseille. Rautiainen lauleskeli lähikuusessa. Suuntasimme maatilapuodille, jossa puolet porukasta jäi sisälle kahvittelemaan. Koska kahvia oli termarissa, menin yhdessä noin 10 retkeläisen kanssa staijaamaan lähipellolle. Pian taivaalta löytyneen ruskosuohaukan jälkeen huomasin jo hieman poispäin liitävän maakotkan, joka jatkoi etenemistään lännen suuntaan. Seuraava kohde oli Saltfjärdenin lintutorni, jonne ihme kyllä päästiin parkkipaikalle asti bussilla, ja vielä poiskin. Saltin tornista näkyi paikallisena linnustona mm. lapasorsia, pari punajalkavikloa, pari metsävikloa ja taivaanvuohia. Taivaalla paineli piekana ja jonkin verran muita petoja.

Viimeisenä kohteena oli Suomenojan lintuallas, jossa nähtiin kaikki mitä haettiinkin: kaksi mustakurkku-uikkua, neljä harmasorsaa, kymmenkunta liejukanaa, kolme heinätavia, jouhisorsapari, lapasorsia ja perusvesiäisiä. Kanahaukka pyörähti altaan päällä ja taas yksi tuulihaukka paineli yli. Osallistujia 40+oppaat+Antero, lajeja havaittiin 87.

Otso Häärä