Suojelukatsaus

Tringan suojelukatsaus 1/2022: Ämmässuo, Karhusaari, Kantvik, Kilpilahti

–

Vuosi on alkanut suojelupuolella varsin työteliäissä merkeissä. Linnuston kannalta merkittäviä kaavoitus- ja muita maankäyttöhankkeita on ollut alkuvuodesta lausuntokierroksella useita, ja näihin pureudutaan vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa.

1) Jätimme 7.1. muistutuksen Espoon Ämmässuon tuulivoimalan kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa tuulivoimalan linnustovaikutukset on huomioitu valmisteluvaihetta tarkemmin, ja muuttavien lintujen osalta törmäysriski on arvioitu riittävällä tarkkuudella eikä voimala todennäköisesti lisäisi merkittävästi muuttavien lajien kuolleisuutta. Sen sijaan Ämmässuon alueella liikkuvien lokkien törmäysriski on edelleen arvioitu liian alhaiseksi. Niin pitkään kuin jätteenkäsittely alueella jatkuu pääosin nykyisen kaltaisena ja lokkeja liikkuu suunnitellun voimalan ympäristössä säännöllisesti tuhansittain, ei hankkeen haitallisia linnustovaikutuksia ole mahdollista estää tai oleellisesti vähentää. Esitimme muistutuksessa ensisijaisesti hankkeesta luopumista ja toissijaisesti joko voimalan sijoituspaikan muuttamista tai hankkeen lykkäämistä siihen saakka, kunnes jätteenkäsittely on (suunnitellun mukaisesti) toteutettu niin, että lokkien määrä alueella vähenee oleellisesti. 

Muistutus on luettavissa täällä.

2) Tringa jätti yhdessä Helsyn kanssa 14.1. mielipiteen Helsingin Karhusaaren pohjoisosan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Karhusaaren pohjoisosaan suunnitellaan pientaloalueen täydennysrakentamista ja katuinfraa n. 600 uudelle asukkaalle. Täydennysrakentamisen mittakaavaa tulee supistaa, jotta saaren metsä- ja ranta-alueiden riittävä yhtenäisyys voidaan turvata. Kaavoitettava alue rajautuu lännessä Östersundomin Natura- ja MAALI-alueeseen. Suunnittelualueen länsiosa on kaavassa merkitty myöhemmin suunniteltavaksi mahdollisesti tehokkaamman rakentamisen alueeksi. Näkemyksemme mukaan kaikki rakentaminen tulee ohjata pois tältä myöhemmin suunniteltavalta alueelta, ja Östersundomin läheiset alueet osoittaa puskurialueiksi S-merkinnällä. 

Mielipiteen voi lukea täältä.

3) Kirkkonummen kunnan osayleiskaavahankkeet jatkuivat Kantvikin osayleiskaavan tultua valmisteluvaiheeseen. Jätimme osayleiskaavan valmisteluaineistosta lausunnon 28.1. Suunnittelu- ja vaikutusalueella sekä niiden läheisyydessä on useita arvokkaita lintualueita. Suunnittelualueen kaakkoisreunalla sijaitsevalle Hilan MAALI-alueelle on nähtävillä olleessa kaavassa osoitettu runsaasti pientalorakentamista, ja tätä rakentamista tulee linnustoarvojen ja kalliomännikköalueen yhtenäisyyden turvaamiseksi supistaa merkittävästi ja osoittaa kyseiset alueet suojelualueiksi tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi. Lännessä suunnittelualue taas rajautuu Pikkalanlahden FINIBA-alueeseen ja Siuntion–Kirkkonummen–Inkoon sisäsaariston MAALI-alueeseen. Sisäsaariston MAALI-alueeseen kuuluvat luodot tulee kaavassa osoittaa suojelualuemerkinnällä, ja näille tärkeille lintualueille kohdistuvia mahdollisia häiriövaikutuksia tulee hankkeen edetessä selvittää huolellisesti ja ohjata veneliikennettä poispäin ko. alueilta. Esitimme myös täsmentäviä kaavamääräyksiä Mattbyn peltojen alueelle ja edellytimme linnustoselvitysten teettämistä jo osayleiskaavavaiheessa. 

Koko lausunto on nähtävillä täällä.

4) Muissa maankäyttöhankkeissa jätimme 15.2. lausunnon Helen Oy:n Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön siirtohankkeen YVA-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen Helsingin seudun kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppujen, maaputkien ja tunneleiden välityksellä. Kritisoimme ohjelmaa siitä, että käytännössä vaihtoehtoja suunnitellulle reitille ei ole: kaikki putkilinjaukset kulkevat Natura- ja MAALI-alueiden halki Östersundomin, Mustavuoren ja/tai Salmenkallion kohdalta. Esitimme vaihtoehtoisen reitin huomioimista suunnittelussa, maanpäällisen rakentamisen ja puuttomana pidettävien avo-osuuksien välttämistä tärkeillä lintualueilla, kattavien ja perusteellisten vaikutusarvioiden ja linnustoselvitysten teettämistä sekä Natura-arvioinnin tekemistä LSL 65 §:n mukaisesti.  

Lausunnon voi lukea täältä.

Näiden kannanottojen ohella Tringa oli yhtenä allekirjoittajana mukana Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetyssä yhteydenotossa, jossa esitettiin Helsingin kansallisen kaupunkipuistohankkeen kiirehtimistä siten, että yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä edellytetään perustamisselvityksen valmistelusta tehtäväksi esitys vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Yhteydenoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä.

Kevättä odotellen, 

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Tringan suojelukatsaus 4/2021: kaavoitus– ja rakentamislaki, Masala ym.

–

Vielä ennen vuodenvaihdetta on aika luoda vuoden viimeinen suojelukatsaus Tringan suojeluasioihin.

1) Tringa osallistui Helsyn kanssa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetettyyn yhteiseen kannanottoon Karhunkaatajan alueen tarkistetusta asemakaavasta 15.11. Alue muodostaa osan myös metsälinnuille tärkeästä viheryhteydestä Viikin, Hallainvuoren ja Kivikon välillä, ja yhteydenotossa muistutimme näiden viheryhteyksien säilyttämisen ja parantamisen tarpeesta. Lautakunta teki kaavaehdotukseen muutoksia esittämämme mukaisesti ja hyväksyi kaavaehdotuksen. Koko yhteislausunto on luettavissa täällä.

2) Kansallisen ympäristölainsäädännön uudistus eteni loppuvuodesta kaavoitus- ja rakentamislakiehdotuksen myötä, ja myös Tringa jätti lakiluonnoksesta oman lausuntonsa 7.12. Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki on eräs tärkeimmistä ympäristölainsäädännön sektorilaeista luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta, ja sen merkitys myös Tringan suojelutyössä on hyvin suuri. Nähtävillä ollut lakiluonnos on monelta osin parannus voimassa olevaan säädökseen nähden. Esitimme lausunnossamme tarpeellisia muutoksia erityisesti eri kaavatasoja koskevan sääntelyn täsmentämiseksi ja luontoarvojen turvaamiseksi. Koko lausunto on luettavissa täällä.

3) Jätimme 31.12. muistutuksen Kirkkonummen Masalan osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa on otettu selkeitä askelia kestävämpään suuntaan, ja vielä valmisteluvaiheessa esillä ollut Keskusmetsää pirstova uusi tieyhteys on poistettu ja siihen liittyvää pientalorakentamista supistettu. Tringa huomautti näistä asioista vuonna 2018 jättämässään mielipiteessä. Nyt nostimme esille Vitträskin ja Espoonlahden tärkeiden lintualueiden huomioimisen tarpeen jo osayleiskaavavaiheessa kaavamerkintöjen ja -määräysten kautta. Lisäksi kritisoimme sitä, että varsinaisia linnustoselvityksiä ei ole alueelle tehty. Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisäksi viime suojelukatsauksesta jäi epähuomiossa pois maininta Helsingin kaupungille syyskuussa 2021 lähetetystä palautteesta koskien Tokoinrannan talviruokintaa. Pahoittelen unohdusta! Palaute jätettiin Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelman 2021–2030 nähtävillä oloon liittyen, ja palautteen voi lukea täältä. 

Tringa jätti vuonna 2021 kaikkiaan 11 lausuntoa, mielipidettä tai muistutusta. Näistä kaksi oli lainsäädännön uudistuksiin liittyviä lausuntoja, viisi yleis- tai asemakaavaan liittyviä kannanottoja, ja lopuissa otettiin kantaa YVA-selostukseen, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan, UAS-ilmatilavyöhykkeisin sekä arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Finnoon keskuksen asemakaavaa koskevan mielipiteen jätimme yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. Lisäksi teimme Helsingin alueella yhteistyötä Helsyn kanssa esimerkiksi erilaisten yhteydenottojen ja yhteiskannanottojen avulla. Suojelutoimikunta teki yhteistyötä myös Hangon ympäristöyhdistyksen kanssa Torskaren I ja Torskären II -ranta-asemakaavaa koskevassa asiassa. 

Itseni ja suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset vuodesta 2021 kaikille, jotka ovat tavalla tai toisella edistäneet suojelutyötä vuoden aikana esimerkiksi kommentoimalla, ottamalla yhteyttä, nostamalla esille epäkohtia, osallistumalla laskentoihin ja kartoituksiin, tekemällä yhteistyötä ja välittämällä lintujen ja lintujen elinympäristöjen suojelusta. Jatketaan yhdessä myös ensi vuonna! 

Onnellista alkavaa vuotta 2022 kaikille toivottaen,

Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Tringan suojelukatsaus 3/2021: Suomenoja, Espoo–Salo, Nurmijärvi

–

Hiljaisemman kesän ja alkusyksyn jälkeen pyörät ovat jälleen pyörähtäneet kaavoitus- ja maankäyttöasioissa isommin käyntiin. Tällä kertaa katsauksessa Tringan syys-lokakuun vaihteen kannanotot.

1) Tringa jätti 3.10. mielipiteen Helsinki–Turku nopean junayhteyden täydennetystä YVA-selostuksesta ja erityisesti Espoo–Salo-välille suunnitellusta oikoradasta. Joukkoliikenteen ja junayhteyksien kehittäminen on tärkeää, mutta näkemyksemme mukaan oikoradan tarjoamat potentiaaliset hyödyt eivät ole suhteessa hankkeen merkittäviin negatiivisiin luontovaikutuksiin. Erityisen merkittäviä vaikutuksia kolmen suojelualueen halki kulkevalla oikoradalla olisi Nuuksion (ja edelleen koko Uudenmaan) metsopopulaatioon. Lisäksi arvioidut n. 340 hehtaarin metsähakkuut oikoradan ratapohjalla pirstoisivat elinympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, ja ajaisivat taantuvaa metsälinnustoa Uudellamaalla entistä ahtaammalle. 

Tämän vuoksi esitimme, että hanketta tulisi arvioida uudelleen ja ottaa olemassa olevan rantaratainfran kehittäminen täysimittaiseksi vaihtoehdoksi nollavaihtoehdon sijaan. 

Koko mielipide on luettavissa täällä.

2) Suomenojan kaavoitus etenee jälleen, kun Espoon kaupunki toi elo-syyskuun vaihteessa nähtäville Finnoon keskuksen asemakaavan. KHO:n keväisen päätöksen mukaisesti hoito- ja käyttösuunnitelman lievennystoimenpiteitä tullaan merkitsemään sitoviksi kaavamääräyksiksi, mutta muuten kaavan sisältö on täysin entistä vastaava. Tringa jätti asemakaavasta mielipiteen 8.10. yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. 

Kaavan keskeinen ongelma on lintualtaan länsipuolen suojavyöhykkeiden kapeus ja heti suojavyöhykkeen taakse suunnitellun massiivisen kerrostalorakentamisen mittakaava. Lintukosteikkoon kohdistuva paine on minimoitava ensisijaisesti rakentamista supistamalla, ja suojavyöhykkeitä on kehitettävä alueen arvokkaan linnuston elinolojen turvaamiseksi ja suojelemiseksi. Tringa ja Espyy seuraavat prosessia tiiviisti ja ovat aktiivisesti mukana suojelemassa Suomenojan lintuallasta ja alueen muuta luontoa. 

Koko mielipide löytyy täältä.

3) Tringa antoi lausunnon Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta 11.10. Osayleiskaavan tarkoituksena on kehittää Nurmijärven hallinnollista keskusta. Kaavaehdotuksessa ei oltu huomioitu Nurmijärven maakunnallisesti tärkeää lintualuetta eli keskustan eteläpuolista viljelymaaksi raivatusta ja lasketusta järvestä muodostunutta peltoaluetta, joka on erityisesti kahlaajille ja puolisukeltajasorsille tärkeä levähdys- ja kerääntymisalue. Korostimme sitä, että MAALI-alueen linnustoarvojen turvaamiseksi on syytä antaa täsmentäviä kaavamääräyksiä jo yleiskaavavaiheessa. 

Tämän ohella totesimme, että kaavakartan mittavia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-merkintä) tulee etenkin arvokkaiden metsäkohteiden osalta supistaa. Tämä on tärkeää siksi, että arvokkaat metsäkohteet (vanhaa metsää ja kasvillisuudeltaan muuten arvokkaita alueita sekä liito-oravahabitaatteja) saataisiin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen ja selkeämmän valvonnan piiriin. Esitimme kaavaan myös muita suojelumääräyksiä näille metsälinnuston ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille kohteille. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri