Suojelu

Tringa otti kantaa Viikinrannan–Lahdenväylän ja Östersundomin osayleiskaavasuunnitelmiin

–

Helsingin kaupunki on valmistelemassa nykyistä yleiskaavaa 2016 täydentäviä osayleiskaavoja, ja suunnittelualueiden joukossa on myös lintuarvoiltaan erittäin merkittäviä kohteita. Tringa jätti 28.2. yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa yhteismielipiteen Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja 7.3. mielipiteen Östersundomin vastaavasta suunnitelmasta.

Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan suunnittelualue rajoittuu Pornaistenniemen ja Säynäslahden kohdalla Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueeseen ja hieman laajempaan IBA-alueeseen. Korostimme asianmukaisen ja yhteisvaikutukset huomioivan Natura-arvioinnin tarvetta, velvoittavia kaavamääräyksiä ja luontoselvitysten päivittämistä tietyiltä osin alueen huomattavien luontoarvojen turvaamiseksi. Koko yhteismielipiteen voi lukea täältä.

KHO kumosi keväällä 2021 Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan, ja alueen suunnittelu jatkuu nyt osayleiskaavana. Pidämme nyt alkanutta kaavahanketta arvokkaana mahdollisuutena alueen suunnittelulle siten, että Östersundomin alueen merkittävät luontoarvot huomioidaan ja edellytämme tärkeiden lintualueiden suojelua asianmukaisilla kaavamääräyksillä. Alueen tärkeät ekologiset yhteydet tulee tunnistaa ja turvata ja metsämantereen yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys säilyttää mm. kehrääjän, metsäkanalintujen ja muun metsälinnuston olemassaolon turvaamiseksi. Koko mielipide on luettavissa täällä.

Tringa seuraa molempien osayleiskaavahankkeiden etenemistä.

Säynäslahden tervaleppäluhdan itäreunaa. Kuva: Hannu Sarvanne

Tringa ja Espyy lausuivat Finnoon keskuksen asemakaavaehdotuksesta

–

Viime keväänä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa puutteellisten kaavamääräysten takia kaatunut Finnoon keskuksen asemakaava on edennyt uudelleen ehdotusvaiheeseen. Tringa jätti asemakaavaehdotuksesta muistutuksen yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa.

KHO kumosi kaavan alun perin sen vuoksi, että Suomenojan lintualtaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa mainittuja lieventämistoimenpiteitä ei oltu kirjattu oikeudellisesti sitoviksi kaavamääräyksiksi. Kaavamääräysten osalta nyt esillä ollut kaava on askel oikeaan suuntaan, mutta hieman valikoiva ja riittämätön sellainen. Luontoarvojen turvaamiseksi lievennystoimenpiteet tulee viedä kaavamääräyksiin kattavasti kokonaisuudessaan. Kaavan keskeinen ongelma eli lintualtaan länsipuolen lähimpien korttelien rakentamisen intensiteetti ja laajuus sekä näistä aiheutuva suojavyöhykkeen kapeus ovat sen sijaan entisellään. 

Yhdistykset vaativat muistutuksessaan ensisijaisesti rakentamisen merkittävää supistamista suunnitellusta ja toissijaisesti kattavia lisäyksiä ja muutoksia esitettyihin kaavamääräyksiin mm. lintualtaan lähellä kulkevan luontopolun kulunohjauksen, naurulokkiyhdyskunnan huomioimisen ja sen olemassaolon turvaamisen, altaan vesitasapainon ja suojavyöhykkeiden puuston sekä pensaiden säilyttämisen osalta. 

Suomenojan lintuallas on paitsi eräs maamme arvokkaimmista, myös kansainvälisesti merkittävä lintukosteikko ja se täyttää lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon valittavan alueen kriteerit usean lajin osalta. Kaikki alueeseen kohdistuvat haitalliset vaikutukset on yhdistysten mukaan minimoitava, ja lisäksi alueen linnuston tilaa ja lieventämistoimenpiteiden tehokkuutta on seurattava säännöllisesti.

Ehdotusvaiheen jälkeen kaava etenee seuraavaksi hyväksyttäväksi. Tringa ja Espyy seuraavat kaavahankkeen etenemistä ja jatkavat työtä alueen luontoarvojen turvaamiseksi. 

Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Kuva: Matti Rekilä

Tringan suojelukatsaus 4/2021: kaavoitus– ja rakentamislaki, Masala ym.

–

Vielä ennen vuodenvaihdetta on aika luoda vuoden viimeinen suojelukatsaus Tringan suojeluasioihin.

1) Tringa osallistui Helsyn kanssa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetettyyn yhteiseen kannanottoon Karhunkaatajan alueen tarkistetusta asemakaavasta 15.11. Alue muodostaa osan myös metsälinnuille tärkeästä viheryhteydestä Viikin, Hallainvuoren ja Kivikon välillä, ja yhteydenotossa muistutimme näiden viheryhteyksien säilyttämisen ja parantamisen tarpeesta. Lautakunta teki kaavaehdotukseen muutoksia esittämämme mukaisesti ja hyväksyi kaavaehdotuksen. Koko yhteislausunto on luettavissa täällä.

2) Kansallisen ympäristölainsäädännön uudistus eteni loppuvuodesta kaavoitus- ja rakentamislakiehdotuksen myötä, ja myös Tringa jätti lakiluonnoksesta oman lausuntonsa 7.12. Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki on eräs tärkeimmistä ympäristölainsäädännön sektorilaeista luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta, ja sen merkitys myös Tringan suojelutyössä on hyvin suuri. Nähtävillä ollut lakiluonnos on monelta osin parannus voimassa olevaan säädökseen nähden. Esitimme lausunnossamme tarpeellisia muutoksia erityisesti eri kaavatasoja koskevan sääntelyn täsmentämiseksi ja luontoarvojen turvaamiseksi. Koko lausunto on luettavissa täällä.

3) Jätimme 31.12. muistutuksen Kirkkonummen Masalan osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa on otettu selkeitä askelia kestävämpään suuntaan, ja vielä valmisteluvaiheessa esillä ollut Keskusmetsää pirstova uusi tieyhteys on poistettu ja siihen liittyvää pientalorakentamista supistettu. Tringa huomautti näistä asioista vuonna 2018 jättämässään mielipiteessä. Nyt nostimme esille Vitträskin ja Espoonlahden tärkeiden lintualueiden huomioimisen tarpeen jo osayleiskaavavaiheessa kaavamerkintöjen ja -määräysten kautta. Lisäksi kritisoimme sitä, että varsinaisia linnustoselvityksiä ei ole alueelle tehty. Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisäksi viime suojelukatsauksesta jäi epähuomiossa pois maininta Helsingin kaupungille syyskuussa 2021 lähetetystä palautteesta koskien Tokoinrannan talviruokintaa. Pahoittelen unohdusta! Palaute jätettiin Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelman 2021–2030 nähtävillä oloon liittyen, ja palautteen voi lukea täältä. 

Tringa jätti vuonna 2021 kaikkiaan 11 lausuntoa, mielipidettä tai muistutusta. Näistä kaksi oli lainsäädännön uudistuksiin liittyviä lausuntoja, viisi yleis- tai asemakaavaan liittyviä kannanottoja, ja lopuissa otettiin kantaa YVA-selostukseen, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan, UAS-ilmatilavyöhykkeisin sekä arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Finnoon keskuksen asemakaavaa koskevan mielipiteen jätimme yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. Lisäksi teimme Helsingin alueella yhteistyötä Helsyn kanssa esimerkiksi erilaisten yhteydenottojen ja yhteiskannanottojen avulla. Suojelutoimikunta teki yhteistyötä myös Hangon ympäristöyhdistyksen kanssa Torskaren I ja Torskären II -ranta-asemakaavaa koskevassa asiassa. 

Itseni ja suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset vuodesta 2021 kaikille, jotka ovat tavalla tai toisella edistäneet suojelutyötä vuoden aikana esimerkiksi kommentoimalla, ottamalla yhteyttä, nostamalla esille epäkohtia, osallistumalla laskentoihin ja kartoituksiin, tekemällä yhteistyötä ja välittämällä lintujen ja lintujen elinympäristöjen suojelusta. Jatketaan yhdessä myös ensi vuonna! 

Onnellista alkavaa vuotta 2022 kaikille toivottaen,

Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Tringan suojelukatsaus 3/2021: Suomenoja, Espoo–Salo, Nurmijärvi

–

Hiljaisemman kesän ja alkusyksyn jälkeen pyörät ovat jälleen pyörähtäneet kaavoitus- ja maankäyttöasioissa isommin käyntiin. Tällä kertaa katsauksessa Tringan syys-lokakuun vaihteen kannanotot.

1) Tringa jätti 3.10. mielipiteen Helsinki–Turku nopean junayhteyden täydennetystä YVA-selostuksesta ja erityisesti Espoo–Salo-välille suunnitellusta oikoradasta. Joukkoliikenteen ja junayhteyksien kehittäminen on tärkeää, mutta näkemyksemme mukaan oikoradan tarjoamat potentiaaliset hyödyt eivät ole suhteessa hankkeen merkittäviin negatiivisiin luontovaikutuksiin. Erityisen merkittäviä vaikutuksia kolmen suojelualueen halki kulkevalla oikoradalla olisi Nuuksion (ja edelleen koko Uudenmaan) metsopopulaatioon. Lisäksi arvioidut n. 340 hehtaarin metsähakkuut oikoradan ratapohjalla pirstoisivat elinympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, ja ajaisivat taantuvaa metsälinnustoa Uudellamaalla entistä ahtaammalle. 

Tämän vuoksi esitimme, että hanketta tulisi arvioida uudelleen ja ottaa olemassa olevan rantaratainfran kehittäminen täysimittaiseksi vaihtoehdoksi nollavaihtoehdon sijaan. 

Koko mielipide on luettavissa täällä.

2) Suomenojan kaavoitus etenee jälleen, kun Espoon kaupunki toi elo-syyskuun vaihteessa nähtäville Finnoon keskuksen asemakaavan. KHO:n keväisen päätöksen mukaisesti hoito- ja käyttösuunnitelman lievennystoimenpiteitä tullaan merkitsemään sitoviksi kaavamääräyksiksi, mutta muuten kaavan sisältö on täysin entistä vastaava. Tringa jätti asemakaavasta mielipiteen 8.10. yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. 

Kaavan keskeinen ongelma on lintualtaan länsipuolen suojavyöhykkeiden kapeus ja heti suojavyöhykkeen taakse suunnitellun massiivisen kerrostalorakentamisen mittakaava. Lintukosteikkoon kohdistuva paine on minimoitava ensisijaisesti rakentamista supistamalla, ja suojavyöhykkeitä on kehitettävä alueen arvokkaan linnuston elinolojen turvaamiseksi ja suojelemiseksi. Tringa ja Espyy seuraavat prosessia tiiviisti ja ovat aktiivisesti mukana suojelemassa Suomenojan lintuallasta ja alueen muuta luontoa. 

Koko mielipide löytyy täältä.

3) Tringa antoi lausunnon Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta 11.10. Osayleiskaavan tarkoituksena on kehittää Nurmijärven hallinnollista keskusta. Kaavaehdotuksessa ei oltu huomioitu Nurmijärven maakunnallisesti tärkeää lintualuetta eli keskustan eteläpuolista viljelymaaksi raivatusta ja lasketusta järvestä muodostunutta peltoaluetta, joka on erityisesti kahlaajille ja puolisukeltajasorsille tärkeä levähdys- ja kerääntymisalue. Korostimme sitä, että MAALI-alueen linnustoarvojen turvaamiseksi on syytä antaa täsmentäviä kaavamääräyksiä jo yleiskaavavaiheessa. 

Tämän ohella totesimme, että kaavakartan mittavia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-merkintä) tulee etenkin arvokkaiden metsäkohteiden osalta supistaa. Tämä on tärkeää siksi, että arvokkaat metsäkohteet (vanhaa metsää ja kasvillisuudeltaan muuten arvokkaita alueita sekä liito-oravahabitaatteja) saataisiin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen ja selkeämmän valvonnan piiriin. Esitimme kaavaan myös muita suojelumääräyksiä näille metsälinnuston ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille kohteille. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

KHO kumosi Östersundomin yleiskaavan, maakuntakaava pysyi voimassa

–

Lisää hienoja suojelu-uutisia! Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:2021:60 kumonnut Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan. Ratkaisussaan KHO katsoi, että Natura-alueelle kohdistuvat yhteisvaikutukset olisi tullut selvittää yleiskaavaa laadittaessa, sillä niiden riittävän laaja arviointi ei ollut enää yksityiskohtaisemmalla osayleiskaava- tai asemakaavatasolla mahdollista.

Alun perin vuonna 2018 Helsingin, Vantaan ja Sipoon valtuustojen hyväksymän yleiskaavan keskeinen ongelma oli siinä, että Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen välinen Salmenkallion alue oli jätetty selvitysalueeksi. Tämän selvitysalueen tarkempi maankäyttö oli suunniteltu ratkaistavaksi pienemmissä kaavoissa, mutta näin ei kuitenkaan pystytty poissulkemaan mahdollisia heikentäviä vaikutuksia linnustollisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen. Tästä syystä tuomioistuin asettui siis Tringan, SLL:n Uudenmaan piirin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen valituksen kannalle ja piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen kaavan kumoamisesta maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain vastaisena. 

Sen sijaan Östersundomin maakuntakaavaa koskenut valitus hylättiin ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava jäi siten alueen osalta voimaan. KHO totesi perusteluissaan, että hyväksytty kaavaratkaisu mahdollistaa Natura-alueen luontoarvojen turvaamisen ottaen huomioon, että suojeluratkaisut tulee tehdä yleiskaavatason suunnittelussa.

Östersundomin yleiskaavan kumoaminen on jo toinen merkittävä voitto linnustolle ja suojelutyölle lyhyen ajan sisään. Östersundomin alueeseen on kohdistunut voimakasta rakennuspainetta jo hyvän tovin, ja Tringa on antanut ensimmäiset kannanottonsa yleiskaavaprosessiin jo vuonna 2011. Jälleen suuret ja lämpimät kiitokset ja onnittelut kaikille asiaan myötävaikuttaneille, ja erityiset kiitokset ansiokkaasta suojelutyöstä entisille suojelusihteereille Aapo Salmelalle, Hanna-Maija Kehvolalle, Kalle Mellerille ja Aili Jukaraiselle.

Työ ei kuitenkaan Östersundomin osalta pääty tähän. Suunnittelussa ja rakentamisessa on jatkossa otettava Natura-alueeseen kohdistuvat yhteisvaikutukset huomioon selkeämmin ja vahvemmin kuin nyt kumotussa yleiskaavassa. Tringa on myös jatkossa osaltaan mukana työskentelemässä alueen linnuston hyväksi.

Yleiskaavaa koskeva vuosikirjapäätös on luettavissa täällä.

Maakuntakaavaa koskeva muu päätös taas löytyy täältä.

Kuva: Matti Rekilä

Tringan suojelukatsaus 2/2021: Traficom, Karkkila ym.

–

Mainioiden Finnoo-uutisten vanavedessä on aika vuoden toiselle suojelukatsaukselle. Tällä kertaa lyhyenä yhteenvetona Tringan suojeluasioita maalis-huhtikuussa 2021.

1)Tringa antoi 9.4. lausunnon Traficomin UAS-ilmatilavyöhykkeiden perustamista koskevasta määräysluonnoksesta. Määräysluonnoksen tarkoituksena oli perustaa kieltäviä, rajoittavia ja sallivia UAS-ilmatilavyöhykkeitä miehittämättömien ilma-alusten eli dronejen toiminnan selkeyttämiseksi.

Lausunnossaan Tringa esitti ilmailulain 11 a §:n nojalla miehittämättömän ilmailun rajoittamista linnuston suojelemiseksi siten, että tärkeille linnustonsuojelualueille perustettaisiin rajoittavia UAS-vyöhykkeitä. Tringan esityksen mukaan dronejen toimintaa rajoitettaisiin näillä vyöhykkeillä vuosittain ajallisesti lintujen pesimäaikana sekä syysmuuton levähdysaikana. Tämä rajoitus olisi linjassa myös luonnonsuojelulain 39 §:n tahallisen häirinnän kiellon kanssa.

Prosessi on kesken, ja vyöhykkeiden perustaminen tulisi Traficomin mukaan ajankohtaiseksi aikaisintaan keväällä 2022. Tringa jatkaa asian valmistelua yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

Lausunto on luettavissa täällä.

2)Tringa jätti 16.4. Karkkilan kaupungille mielipiteen Jokipuiston asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavoittaa Vihdintien ja Karjaanjoen väliselle ranta-alueelle pienkerrostaloja. Kohdealue sijaitsee Karjaanjokilaakson maakunnallisesti tärkeällä lintualueella. Jokilaakson alue on eräs viimeisiä koskikaran maakunnallisesti tärkeitä pesimäpaikkoja Uudellamaalla, ja viime vuosina alueelta on lisäksi tehty havaintoja mm. äärimmäisen uhanalaisesta kuningaskalastajasta, virtavästäräkistä ja useista tikkalajeista. Tringa huomautti, ettei hanketta varten oltu tehty riittäviä selvityksiä, ja kohdealueen herkkyyden ja luontoarvojen vuoksi Tringa edellytti mielipiteessään asianmukaisten linnusto- ja luontoselvitysten tekemistä.

Karkkilan kaupunki on kuulemisen jälkeen tilannut linnustoselvityksen, ja hanke odottaa tätä kirjoitettaessa kaupungin teknisen lautakunnan linjausta jatkosta.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Muissa suojeluasioissa Tringa on osallisena Helen Oy:n merivettä hyödyntävän lämpöpumppuhankkeen vastikään käynnistyneessä YVA-seurantaryhmässä. Hankkeen tarkoitus on rakentaa Salmisaareen lämpöpumppu(ja) ja liittyvät vedenottoputket/-tunnelit Helsingin edustalle. Linnuston kannalta hankkeella on hankkeen toteutuessa todennäköistä vaikutusta Espoon-Helsingin matalikkojen IBA-alueelle, ja myös hankkeen mahdolliset vaikutukset Vanhankaupunginlahden ja Laajalahden Natura-alueille on tarvittaessa arvioitava asianmukaisesti. Sidosryhmät kokoustivat YVA-luonnoksesta huhtikuun lopussa, seuraava kokous on syksyllä YVA-ohjelman valmistuessa.

Suojelutoimikunta on ollut myös yhteydessä Carunaan koskien mahdollisten lisäheijastimien asentamista sähkölinjoihin ja sähkölinjojen maakaapelointitilannetta tärkeillä lintualueilla.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

KHO kumosi Finnoon keskuksen asemakaavan

–

Hienoja suojelu-uutisia! Korkein hallinto-oikeus on Tringan valituksen johdosta tänään 4.5.2021 Finnoon keskuksen asemakaavasta antamallaan päätöksellä (KHO:2021:56) kumonnut sekä Espoon kaupunginvaltuuston että hallinto-oikeuden päätökset. Asemakaavan kumoutuminen on merkittävä työvoitto sekä Suomenojan alueen monimuotoisen ja arvokkaan linnuston että laajemmin linnustonsuojelutyön kannalta. Finnoon keskuksen asemakaavan tarkoitus oli mahdollistaa yhdyskuntarakennetta tiivistävän Finnoon keskuksen toteuttaminen. Alueelle oli tarkoitus tulla liki 3000 asukasta, ja lähin kaavoitettu asuinkerrostalokortteli sijoittui kaavassa n. 50 metrin etäisyydelle lintukosteikosta. 

KHO katsoi päätöksessään, ettei asemakaava kaavamääräyksineen täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n asettamia sisältövaatimuksia Suomenojan alueen linnustollisten arvojen vaalimisen suhteen. Tämän vuoksi Espoon kaupunginvaltuuston päätös oli kuntalain 135 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Keskeinen perustelu tälle oli se, ettei alueelle laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma ollut asemakaavan toteuttamista oikeudellisesti sitova asiakirja eikä erillisenä asiakirjana sellaisenaan osa asemakaavaa. Näin ollen KHO linjasi, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet olisi tullut kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin hoito- ja käyttösuunnitelman suositusten sijasta. Tältä osin KHO:n ratkaisu oli Tringan valituksen ja vastaselityksen mukainen. 

Finnoon keskuksen asemakaavaa on käsitelty pitkään. Tringa on laatinut nykymuotoisesta kaavaehdotuksesta ensimmäisen muistutuksen vuonna 2017, ja asemakaavan hyväksymisen (v. 2018) jälkeen Tringa on kulkenut hallintotuomioistuimet läpi Suomenojan linnuston puolesta kamppaillessaan. Valituksia, selityksiä ja vastaselityksiä on laadittu sekä hallinto-oikeuteen että korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Suuret ja lämpimät kiitokset ja onnittelut kaikille asiaan myötävaikuttaneille, ja erityiskiitokset ansiokkaasta työstä entisille suojelusihteereille Aapo Salmelalle sekä Hanna-Maija Kehvolalle. 

Koko päätös perusteluineen on luettavissa täällä.

Mustakurkku-uikku. Kuva: Micha Fager

Tringan suojelukatsaus 1/2021: Ämmässuo, Oittaa-Hepokorpi & Apoli 2020

–

Vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa esitellään lyhyesti Tringan suojeluasioita helmi-maaliskuussa 2021.

1) Tringa jätti 9.3. Espoon kaupungille mielipiteen Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen alueelle suunnitellun tuulivoimalan asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhden tuulivoimalan rakentaminen laitoksen koillispuolelle. Tuulivoiman lisääminen on kannatettavaa, mutta tällaisen hankkeen vaikutuksia sekä alueen linnustoon että muuttaviin lintuihin tulee arvioida tarkkaan suhteessa hankkeesta saatavaan hyötyyn. 

Tuulivoimahankkeisiin liittyy aina lintukuolleisuutta, kun linnuilla on vaarana törmätä tuulivoimalan lapoihin. Ämmässuon hankkeen keskeiset ongelmat koskevat alueella liikkuvien lokkien (harmaa-, meri-, selkä-, nauru-) ja varislintujen (varis, naakka, korppi) kohonnutta törmäysriskiä. Erityisesti lokeilla kaartelevina lintuina törmäysriski voi kohota merkittävästi keskimääräistä korkeammaksi. Tringa katsoo, että lokkien ja varislintujen törmäysriskin arvioinnin suhteen tarvitaan tarkempia selvityksiä. 

Törmäysriski on olemassa myös petolinnuilla. Tringa muistuttaa, että suuret petolinnut ovat herkkiä vähäisellekin lisäkuolleisuudelle niiden pitkän iän ja pienen jälkeläistuoton vuoksi. Myös petolintujen törmäysriskiä on syytä arvioida tarkemmin.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset lokkeja ja muuta alueen linnustoa koskevista tiedoista ja avusta Hannu Holmströmille, Petteri Hytöselle, Jörgen Palmgrenille, Tapio Soloselle, Jukka Tannerille ja Sami Tuomelalle sekä erityiskiitos Matti Koivulalle tietojen kokoamisesta. 

2) Espoon Hepokorven ja Oittaan alueelle ollaan suunnittelemassa suurta datakeskushanketta. Suojelutoimikunta toimitti Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ennen lautakunnan kokousta 3.3. viestin, jossa muistutettiin alueen linnustoarvoista ja vaadittiin harkitsemaan datakeskukselle vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tai vähintään selvittämään alueen luontoarvot huolella ja arvioimaan rakentamisen vaikutukset niihin. Lautakunta kuitenkin päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Tringa seuraa prosessia ja tulee ottamaan tarvittaessa kantaa laatimalla muistutuksen kaavaehdotuksesta. 

3) OKM:n ja YM:n asettaman työryhmän ehdotus Suomen uudeksi valtakunnalliseksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi (Apoli 2020) oli nähtävillä ja kommentoitavana maaliskuun puoliväliin saakka. Ohjelma ei ole oikeudellisesti velvoittava, vaan se toimii yleisenä arkkitehtuuria ja rakentamista ohjaavana ja viitoittavana välineenä. Suojelutoimikunta jätti ehdotuksesta lausunnon, jossa muistutettiin arkkitehtuuripoliittisten valintojen merkityksestä lintujen törmäysalttiuden kannalta ja korostettiin lintuystävällisten ratkaisujen, kuten heijastavien pintojen pystyraidoituksen ja ultraviolettimerkityn ikkunalasin huomioimisen tärkeyttä valtakunnallisen ohjelman tasolla.

Lausunto on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Juho Leppänen aloittaa Tringan suojelusihteerinä

–

Tringan uudeksi suojelusihteeriksi on valittu Juho Leppänen. Juho on intohimoinen luonnonsuojelija ja lintuharrastaja, jonka rakkaus lintuihin syttyi vuosituhannen alun Savonlinnassa matalalla kaarrellutta arosuohaukkakoirasta seuratessa. Viime vuosina Juhoon on voinut törmätä erityisesti Vanhankaupunginlahden ympäristössä, niin lintutorneissa, metsissä kuin Tringan talkooporukoissakin. 

Juho opiskelee paraikaa hallintotieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa pääaineenaan ympäristöoikeus. Aiemmalta koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri, jonka lisäksi hän on opiskellut biologiaa, ympäristötieteitä sekä filosofiaa. Juho on opettajana toimiessaan vetänyt alakoululaisille linturetkiä pääkaupunkiseudun kohteisiin ja osallistunut piha- ja pönttöbongauksiin. Hänellä on pitkä historia eri ympäristöjärjestöissä toimimisesta. Vastapainoksi Juho on myös aktiivinen kuoroharrastaja ja monipuolinen muusikko.

Edellinen suojelusihteeri Aapo Salmela jatkaa linnustonsuojelun parissa keskusjärjestö BirdLife Suomen suojelutehtävissä.

Suojelusihteeri Juho Leppänen Elfvikin lintutornissa.
Kuva: Eeva-Maija Kakko

Tringa etsii uutta suojelutyöntekijää

–

Haluatko toimia monimuotoisen luonnon edistämiseksi ja turvaamiseksi? Kiinnostaako vaikuttamistyö? Hae Tringan suojelusihteeriksi!

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry etsii uutta suojelutyöntekijää. Toimenkuvaan kuuluu Tringan toimialueen maankäytön suunnittelun ja muiden lintuihin vaikuttavien päätösten seuraamista ja niihin vaikuttamista mm. erilaisia kannanottoja valmistelemalla. Lisäksi tehtäviin kuuluu tiedottamista ja aktiivista yhteydenpitoa muihin sidosryhmiin. Tehtäväkuvaa on mahdollista muokata tarkemmin työntekijän vahvuuksien ja toiveiden perusteella.

Tarjoamme:

  • Harvinaisen mahdollisuuden tutustua käytännön linnustonsuojeluun ja ajankohtaisiin luonnonsuojelukysymyksiin aitiopaikalta
  • Mielekkään ja merkityksellisen työn, jossa on mahdollista päästä vaikuttamaan luonnonsuojeluun
  • Korona-tilanteen salliessa työpisteen BirdLife Suomen toimistolla mukavassa ja ammattitaitoisessa työyhteisössä

Odotamme hakijalta:

  • Kiinnostusta linnuston ja luonnonsuojelun kysymyksiin
  • Biologian, ympäristöalan tai muita soveltuvia opintoja
  • Viestintäosaamista, yhteistyötaitoja sekä kykyä työskennellä myös itsenäisesti

Eduksi katsotaan:

  • Kokemus yhdistystoiminnasta ja hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamisesta
  • Kaavoituksen perusperiaatteiden tuntemus
  • Lintuharrastustausta on plussaa, muttei välttämätön

Työ on osapäiväistä, ja työaika on itse valittavissa tehtävien kiireellisyys huomioiden. Kokonaistyöaika vuodessa vastaa vähintään 4 kk:n työntunteja. Maksamme aluksi tuntiluonteista korvausta nykyisen suojelusihteerin opastamana.

Lisätiedot: suojelusihteeri Aapo Salmela suojelusihteeri(ät)tringa.fi ja varapuheenjohtaja Aili Jukarainen aili.jukarainen(ät)gmail.com

Kiinnostuneita pyydetään lähettämään hakemuksensa 11.1.2021 mennessä sähköpostitse yllä mainittuun varapuheenjohtajan osoitteeseen.




Tringan linnustonsuojelukeräys jouluna 2020

–


Tue Tringan linnustonsuojelutyötä vuonna 2021!

Osallistu Tringan linnustonsuojelukeräykseen, jonka avulla suojellaan Tringan toimialueen lintuja ja lintupaikkoja. Keräyksen tuotolla rahoitetaan osa-aikaisen suojelusihteerimme työpanos ja taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla. Tringan työllä on merkitystä. Vuonna 2020 Tringa osallistui suojelutyöhön mm. seuraavin tavoin:

  • Puolustimme luontoa, lintuja ja viheralueita mm. Espoossa jättämällä muistutuksen Keski- ja Pohjois-Espoon yleiskaavasta, joka uhkaa alueen laajoja metsiä.
  • Vantaan uutta yleiskaavaa koskevassa lausunnosssamme pidimme linnustollisesti arvokkaan Petikon-Vestran alueen puolta ja korostimme tärkeää Länsisalmen viheryhteyttä.
  • Jatkoimme pitkäkestoista työtämme Östersundomin luonto- ja lintuarvojen puolesta itäisessä Helsingissä.
  • Otimme muiden luontojärjestöjen kanssa kantaa moniin Helsingin aluesuunnitelmiin ja puistometsien hoitoon, osallistuimme luonnon monimuotoisuuden turvaamisohjelman valmisteluun ja vaikutimme Vanhankaupunginlahden hoitotoimenpiteisiin.
  • Seurasimme ja reagoimme tarpeen mukaan moniin pienempiin hankkeisiin, kuten Kivikon helikopterikenttään.

Lue lisää Tringan suojelutoiminnasta täällä.

Suojelukeräyskirje on postitettu kaikille jäsenille. Käytä mieluiten omassa keräyskirjeessäsi näkyvää viitenumeroa. Keräykseen osallistuakseen ei tarvitse olla Tringan jäsen, osallistua voi myös tekemällä lahjoituksen tilille FI76 8000 1502 0958 06 viitenumerolla 131015000171878711. Muista merkitä viitenumero, sillä lahjoitusta ei pystytä kohdistamaan tähän keräykseen ilman viitenumeroa. Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta!

Rahankeräyslupa: BirdLife Suomen rahankeräyslupa RA/2017/607, voimassa 7.6.2017-6.6.2022.

Talitiainen (Parus major), Pähkinänakkeli (Sitta europea), Töyhtötiainen (Parus cristatus) ja sinitiainen (Parus caeruleus) ruokintalaudalla. © Jari Kostet 2004.

Tringa muistutti Espoon yleiskaavasta

–

Tringa on vedonnut Espooseen uuden yleiskaavan korjaamiseksi. Kaavassa on merkittäviä ongelmia erityisesti alueen metsäluonnon kannalta.

Espoon keski- ja pohjoisosiin laadittava uusi yleiskaava on massiivinen: se käsittää yli puolet koko Espoon pinta-alasta ja siinä suunnitellaan asuinrakentamista jopa 60 000 uudelle asukkaalle. Näin suuren kokonaisuuden kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen ja viheryhteyksien huomiointiin, koska kaava vaikuttaa niiden kohtaloon jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Valitettavasti kaavaehdotus ei tässä suhteessa ole kovin onnistunut, vaan korjattavaa riittää.

Kaavan keskeinen ongelma on laajalle alueelle hajautettu pientalovaltainen rakentaminen. Suunnitelmat laajoista pientaloalueista edustavat vanhettunutta ajattelua. Ne hävittäisivät toteutuessaan korvaamatonta metsäluontoa, uhkaisivat nykyisien suojelualueiden ja viheryhteyksien ekologista toimivuutta sekä vaikeuttaisivat toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämistä haitaten näin myös Espoon ilmastotyötä. Lisäksi rakentamista on monin paikoin suunniteltu aivan suojelualueiden tuntumaan. Erityisen ongelmallisia ovat mm. Nuuksion ja Matalajärven ympäristöön suunnitellut rakentamisvaraukset.

Rakentamisen osuus on kaavaehdotuksessa huomattavasti esitettyjä suojelualueita suurempi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaavaehdotus on siis tappiollinen. Tringa esittää siksi luonnonsuojelualueiden tuntuvaa lisäämistä. Alueella sijaitsee runsaasti Espoon kaupungin omistamia arvokkaita metsäalueita, joiden nykyinen käyttö rajoittuu lähinnä virkistyskäyttöön – nämä sopisivat hyvin suojelualueiksi. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi näin suojeltaisiin myös viheryhteyksiä sekä taattaisiin myös uusille asukkaille riittävät virkistysmahdollisuudet.

Tringan koko muistutus on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Tringa ja BirdLife Suomi: Uudenmaan uusi maakuntakaava ei turvaa alueen luontoarvoja

–

Tringa ja BirdLife Suomi ovat jättäneet muistutuksen Uusimaa 2050-kaavan (tutummin maakuntakaavan) ehdotuksesta. Järjestöjen mielestä kaavaehdotus ei nykymuodossaan turvaa Uudenmaan luontoarvojen ja viheryhteyksien säilymistä, koska se on liian yleispiirteinen ja uusia suojelualueita on osoitettu aivan liian vähän. Järjestöt muistuttavat, että viheryhteyksiä ja suojelualueita on tärkeää tarkastella juuri maakunnallisella tasolla luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Tringa on ottanut kantaa uusien suojelualueiden puolesta jo aiemmin uuttaa kaavaa valmistellessa (katso uutiset keväältä ja viime vuodelta), mutta valitettavasti näitä kannanottoja ei kaavan valmistelutyössä ole juuri huomioitu.

Lue koko kannanotto kotisivuilta.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Valkoposkihanhilaskennat 2019

–

Tringan ja Hakin alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 7.9.2019. Alla seuraa lyhyt yhteenveto alueen syksyisistä valkoposkihanhista ja paikkakohtaiset tulokset. Valtakunnalliset tulokset löytyvät täältä: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/

Laskennan tarkkuus oli hyvä, jopa erinomainen. Tärkeimmät yöpymispaikat eli Laajalahti ja Vanhankaupunginlahti laskettiin tarkkaan, Kirkkonummen hanhista saatiin hyvä kokonaisarvio, Hakin alueen pellot tarkastettiin tarkkaan ja Sipoon kohteetkin tuli tarkistettua vuosien tauon jälkeen hyvin tuloksin. Osa Vantaan pelloista jäi tarkistamatta, samoin esimerkiksi Leppävaaran urheilupuisto.

Kirkkonummen, Sipoon ja Hakin alueen hanhia lie turvallista käsitellä erillisinä kokonaisuuksina. Näitten osalta kokonaisluvut ovat seuraavat: Kirkkonummi 2454 (maksimi), Sipoo 1658 ja Hakki 1210. Vantaan, Espoon ja Helsingin osalta havainnot koskevat todennäköisesti lähinnä Viikissä ja Laajalahdella yöpyneitä hanhia, lisäksi Kajuuttaluodoilta ilmoitettiin neljä yöpyvää – olisiko tämä perinteinen yöpymispaikka vähitellen väistymässä hanhien käytöstä? Syyskuun alussa laskettiin Haltialan pelloilta parhaimmillaan jopa 6000 hanhea, mutta laskenta-aikaan siellä oli selvästi hiljaisempaa. Viikin hanhista iso osa jäi Viikkiin, loput jatkoivat ilmeisesti Haltialaan ja Vantaalle, jonne suuntasi myös osa Laajalahden hanhista. Osa Laajalahden hanhista jatkoi ruokailemaan länteen, esimerkiksi Matalajärven eteläpuolisella pellolla näkyi a1200. Vuosaaren kasalta havaittiin päivän aikana vain kaksi parvea, joista isompi a800 suuntasi länteen Talosaaren suunnalta – nämä linnut lienevät Vantaa kautta kiertäneitä Viikin yöpyjiä.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 16503. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta-aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut ja on siis enemmänkin valistunut arvio kuin tarkka arvo. Edellisen vuoden tulokseen (13790) verrattuna kasvua on siis runsaasti, mutta ero selittyy suurimmaksi osaksi Sipoon kohteiden hanhilla. Ilman näitä hanhia kanta kasvoi vain lievästi – samaan tapaan kuin koko maassa.

Tringan alueen laskentoja koordinoi Aapo Salmela ja Hakin alueen laskentoja Jan Södersved. Kiitokset myös kaikille mukana olleille vapaaehtoisille korvaamattomasta työpanoksesta!

Valkoposkihanhilaskennat 7.9.2019 (paikalliset + ylilentävät yms.)

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

 Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 36

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 5277

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio (Ritva Swanljung): 0

 Matalajärvi (Mikko Karkia): 227 + 1200

 Oittaan leirintäalue + ranta (Marko Kirjavainen): 401

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 2

 Vermo

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot (Leena Hintsanen): 0

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

 Tähtitorninmäki (Hanna Mensonen): 0

 Hietaniemi (Petri Puromies): 0

 Iso-Huopalahti (Jaakko Ekman): 0 + 2

 Husön kartanon pellot (Heikki Salonen): 0

 Kaisaniemi (Seppo Kuusela): 0

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Hannu Linkola): 0 + 97

 Keravanjoki (Markku Varhimo): 0

 Kivikko

 Kivinokka (Risto Attila): 0

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo (Risto Attila): 0

 Lauttasaari

 Lapinlahti (Petri Puromies): 0

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä (Ilkka Lyytikäinen, Leena Hintsanen, Esko T. Voutilainen): 0 + 9

 Malmin lentokentän viereiset pellot (Leena Hintsanen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Esko T. Voutilainen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Minna Helasti): 6

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki + Paloheinä Golf (Johannes Silvonen): 765

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet (Risto Attila): 0

 Pukinmäen rantapuisto (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Puotilan nurmet ja uimaranta (Hannu Varkki): 1

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristö (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet (Markku Varhimo): 0

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet (Petri Puromies): 0

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä (Jaakko Ekman): 7

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila (Ilkka Lyytikäinen): 0

 Tullisaari (Risto Attila): 0

 Tuomarinkylän pellot (Johannes Silvonen, Esko T. Voutilainen): 740

 Tuorinniemen uimaranta (Risto Attila): 0

 Töölönlahti (Seppo Kuusela, Marko Kirjavainen): 0

 Vartiokylänlahti (Hannu Varkki): 0

 Viikki (Hannu Sarvanne): 4565

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi (Ari Viljanen): 4

 Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 870

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot (Heikki Salonen): 0

 Kirkkonummi:

 Järson pellot

 Mattbyn pellot (Eetu Paljakka, Antero Paljakka): 0

 Sarfvikin golf-kenttä (Lasse Kurvinen): 0

 Torsvikin seudun pellot (Lasse Kurvinen): 0

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby (Eetu Paljakka, Antero Paljakka, Magnus     Nordman): 2454

 Sipoo:

 Box, pellot (Aapo Salmela): 1630

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby (Aapo Salmela): 0

 Massbyn pellot (Aapo Salmela): 28

 Nevas (Aapo Salmela): 0

 Sipoonlahden rantaniityt (Aapo Salmela): 0

 Sipoonranta (Aapo Salmela): 0

 Siuntio: (Hakki: Erkko Einiö, Petri Hasunen, Petri Lehto, Reima Stigell, Jan Södersved ja Leo Wallinmaa)

 Hamburgsåkrarna

 Lempans

 Malmi

 Munks, Bäcks

 Myrans: 800

 Nordanviksslätten: 230

 Pikkalanlahti uimaranta

 Pikkala tekonurmikenttä

 Pikkala Björknäs

 Pikkala Sandfjärden

 Störsviken + golfkenttä

 Sunnanvik: 180 + 220

 Svartbäck + Skeppas

 Tjusträsk

 Vejans

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Markku Varhimo): 0

 Hakunilan Kormuniitty (Heikki Salonen): 0

 Hanabölen pellot (Raili Paavola): 0 + 180

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 350

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki (Heikki Salonen): 0

 Peräjänkulman pellot (Kim Söderling): 70

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 0

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot (Heikki Salonen): 85

Tringa jatkaa kamppailua Uudenmaan arvokkaiden lintupaikkojen puolesta

–

Tringa on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valitukset Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta ja Finnoon (Suomenojan) keskuksen asemakaavasta. Kaavojen kumoamista haetaan oikeusteitse, koska nykyiset kaavat eivät turvaa alueiden linnusto- ja luontoarvoja. Tringa on seurannut molempien alueiden kaavoitusta jo pitkään ja pitänyt johdonmukaisesti esillä niiden merkitystä Uudenmaan linnustolle.

Suomenojan alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA eli Important Bird Area), jonka harrastajat tuntevat mm. mustakurkku-uikun, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan pesimäpaikkana. Kohde on myös valokuvaajien suosiossa, koska lintuja pääsee katselemaan ja kuvamaan läheltä. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa asemaakaavassa osoitetaan alueelle runsasta rakentamista. Lisääntyvän asukasmäärän myötä myös alueen virkistyskäyttö tulee kasvamaan huomattavasti.

Tringa vaatii valituksessaan uuden asemakaavan kumoamista. Uusi kaava on ongelmallinen alueen linnustoarvojen kannalta, koska se ei velvoita noudattamaan alueelle laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja siinä esitettyjä lieventämistoimia, joiden tarkoituksena on linnustoarvojen turvaaminen. Lisäksi kaava ei huomioi alueen eteläosan (Finnoonsataman kaava-alue) rakentamisen vaikutuksia linnustoon riittävällä tarkkuudella.

Lisätietoa Suomenojasta: https://www.vanha.tringa.fi/suomenoja/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/Valitus-Finnoo-asemakaava-Tringa.pdf

Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä ja Länsi-Sipoossa (pieni osa alueesta kuuluu Vantaalle). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta, Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat alueet ovat osittain Natura 2000- ohjelman alueita, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä- ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten pöllöille ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli Uudenmaan viheryhteysverkostossa.

Östersundom-toimikunnan hyväksymä uusi yleiskaava uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä ekologisia yhteyksiä. Se on myös maakuntakaavan vastainen. Kaavan ongelmia ovat erityisesti Salmenkallion alueelle osoitettu selvitysalue, Sipoonkorven eteläosan nakertaminen rakentamalla ja kahden Natura-alueen välisen ekologisen yhteyden heikentäminen.

Lisätietoja Östersundomista: https://www.vanha.tringa.fi/mustavuori-ostersundom/

Lisätietoja Sipoonkorvesta: https://www.vanha.tringa.fi/sipoonkorpi/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/HHO_tringa_ry_Ostersundom.pdf

Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.
Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.