Toukokuisen Porkkalan lintuviikon ohjelma on julkaistu!

Lintuviikolla 9.-15.5.2022 luvassa on lintu- ja luontoaiheisia esitelmiä, retkiä ja tapahtumia.

Maanantaina lintuviikon avaus on Kirkkonummen torilla ja keskustelua lintuharrastuksesta käydään myöhemmin kirjastossa, Fyyrissä. Asiantuntijoiden esitelmät pidetään kaupungin kunnantalon Kirkkonummi-salissa iltaisin tiistaista perjantaihin.

Luentoaiheita tänä vuonna on Vesilintujen pärjääminen vesiluonnon muutoksessa, Porkkalan linnut, Kirjavasiipiset kärpäset, Linnun mieli, Luontokato, Maailman todelliset valtiaat, Lintuatlas ja Rönnskär.

Lauantaina Kirkkonummelta on järjestetty kaksi bussivuoroa Porkkalaan, jossa on mahdollista osallistua neljälle opastetulle retkelle, joista kaksi on lapsille suunnattuja. Ne kestävät noin 2,5 tuntia ja päättyvät vanhalle kansakoululle, jossa on mahdollista nauttia kaffet Pinna-kahvilassa. Sunnuntaina Porkkalan tähystyspaikoilla päivystävät oppaat, joiden kanssa voi keskustella ja seurata keväistä muuttoarktikaa upeissa merimaisemissa.

Tarkempi ohjelma kannattaa katsoa tapahtuman omalta kotisivulta: porkkalanlintuviikko.fi . Lintuviikkoa v oi seurata Facebookissa ja Instagramissa: @porkkalanlintuviikko.

Porkkalan Lintuviikon järjestävät Tringa, Kirkkonummen Ympäristöyhdistys KYY ja Kirkkonummen kunta.



Kuva: Olli Saksela

Syyskuun kuukausikokouksen aiheena Porkkala

Tringan syyskauden ensimmäinen kuukausikokous pidetään torstaina 1.9. (klo 18) Tieteiden talolla Helsingissä. Syyskuun kokouksen ohjelmassa on Markku Jämsän kuvaesitelmä Porkkalan linnuista ja lintupaikoista. Esityksessä käydään läpi mm. Porkkalan parhaat lintupaikat ja kiinnostavimmat lintuilmiöt. Luvassa on paljon kuvia, hiukan karttoja ja jonkin verran lintudataakin. Esitelmä sisältää pienimuotoisen rarikatsauksen Porkkalasta, joten kokouksen aikana selvinnee myös, mikä on Porkkalan paras raripaikka.

Tervetuloa!

Porkkala_Markku_Jämsä

Pampskatan_Markku_Jämsä

Kuvat: Markku Jämsä

Porkkalaan ei kansallispuistoa Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi

Vuodenvaihteessa Tringan puheenjohtajuudesta luopunut Seppo Vuolanto kirjoittaa:

Porkkalaan ei kansallispuistoa Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi

Hallitus päätti sen sijaan perustaa kansallispuiston Suomussalmen Hossaan. Porkkalan valtion omistamille alueille perustetaan kuitenkin luonnonsuojelualue valtioneuvoston asetuksella. Se käsittäisi Kirkkonummen ja Inkoon saaristojen Natura-alueiden maa- ja vesialueiden lisäksi myös avomeren yleisten vesien matalikoita, joilla on runsaita sinisimpukka- ja punaleväesiintymiä. Lisäksi hallitus ilmoittaa laativansa eri yhteistyötahojen kanssa selvityksen Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon rannikko-, saaristo- ja merialueiden suojelusta ja kehittämisestä eri tavoitteiden yhteensovittamiseksi sekä virkistyspalvelujen tuottamiseen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi.

Tringa on yksi Porkkalan kansallispuiston perustamista esittäneistä kansalaisjärjestöistä. Alueen luonto on huomattavan monimuotoinen, mikä johtuu sekä eteläisestä sijainnista että meren, saariston ja manneralueen mosaiikista.

Alueen virkistys- ja muu käyttö on nykyisin jo niin vilkasta, että se uhkaa luonnon säilymistä.

Seppo Vuolanto Virolahdella 2015. © Minttu Heimovirta

Seppo Vuolanto Virolahdella 2015. © Minttu Heimovirta

Retki Porkkalaan ja Suomenojalle 18.4.15

Tringan retki Porkkalaan ja Suomenojalle lähti klo 07 hyvässä poutasäässä ja heikossa tuulessa. Täysi bussi, oppaina Jouni Rytkönen ja allekirjoittanut, suuntasi ensimmäisenä Porkkalan kärkeen Pampskatanille. Matkalla teeri pulisi ja pari rautiaista lauleskeli. Muutto ei ollut järin hektistä, mutta paikallisten allien ja haahkojen mekastus toi kevään tuntua. Kymmeniä västäräkkejä ja satoja peippoja tuli kuitenkin mereltä suoraan kärjen yli, olipa joukossa yksi kivitaskukin. Petomuutto käynnistyi ampuhaukalla ja myöhemmin useampikin muuttava tuulihaukka nähtiin retkellä. Kärjestä nähtiin myös sinisuohaukka ja sääksi muutolla, lisäksi kymmenkunta varpushaukkaa. Paikallisia merikotkia pyöri kärjen päällä ja kauempana. Vesilinnustosta muutolla oli jonkin verran kuikkia (10), pari kaakkuria oli paikallisena. Kolme pilkkasiipeä ja 10 mustalintua ohittivat kärjen. Kevään tuntua toivat myös yhdeksän kalatiiraa. Paikallisena kelluskeli parisenkymmentä tukkakoskeloa. Kahlaajista meriharakoita ja jokunen kuovi oli muutolla.

Noin klo 11 aikaan palasimme takaisin busseille. Rautiainen lauleskeli lähikuusessa. Suuntasimme maatilapuodille, jossa puolet porukasta jäi sisälle kahvittelemaan. Koska kahvia oli termarissa, menin yhdessä noin 10 retkeläisen kanssa staijaamaan lähipellolle. Pian taivaalta löytyneen ruskosuohaukan jälkeen huomasin jo hieman poispäin liitävän maakotkan, joka jatkoi etenemistään lännen suuntaan. Seuraava kohde oli Saltfjärdenin lintutorni, jonne ihme kyllä päästiin parkkipaikalle asti bussilla, ja vielä poiskin. Saltin tornista näkyi paikallisena linnustona mm. lapasorsia, pari punajalkavikloa, pari metsävikloa ja taivaanvuohia. Taivaalla paineli piekana ja jonkin verran muita petoja.

Viimeisenä kohteena oli Suomenojan lintuallas, jossa nähtiin kaikki mitä haettiinkin: kaksi mustakurkku-uikkua, neljä harmasorsaa, kymmenkunta liejukanaa, kolme heinätavia, jouhisorsapari, lapasorsia ja perusvesiäisiä. Kanahaukka pyörähti altaan päällä ja taas yksi tuulihaukka paineli yli. Osallistujia 40+oppaat+Antero, lajeja havaittiin 87.

Otso Häärä