Tringa jatkaa kamppailua Uudenmaan arvokkaiden lintupaikkojen puolesta

Tringa on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valitukset Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta ja Finnoon (Suomenojan) keskuksen asemakaavasta. Kaavojen kumoamista haetaan oikeusteitse, koska nykyiset kaavat eivät turvaa alueiden linnusto- ja luontoarvoja. Tringa on seurannut molempien alueiden kaavoitusta jo pitkään ja pitänyt johdonmukaisesti esillä niiden merkitystä Uudenmaan linnustolle.

Suomenojan alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA eli Important Bird Area), jonka harrastajat tuntevat mm. mustakurkku-uikun, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan pesimäpaikkana. Kohde on myös valokuvaajien suosiossa, koska lintuja pääsee katselemaan ja kuvamaan läheltä. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa asemaakaavassa osoitetaan alueelle runsasta rakentamista. Lisääntyvän asukasmäärän myötä myös alueen virkistyskäyttö tulee kasvamaan huomattavasti.

Tringa vaatii valituksessaan uuden asemakaavan kumoamista. Uusi kaava on ongelmallinen alueen linnustoarvojen kannalta, koska se ei velvoita noudattamaan alueelle laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja siinä esitettyjä lieventämistoimia, joiden tarkoituksena on linnustoarvojen turvaaminen. Lisäksi kaava ei huomioi alueen eteläosan (Finnoonsataman kaava-alue) rakentamisen vaikutuksia linnustoon riittävällä tarkkuudella.

Lisätietoa Suomenojasta: https://www.vanha.tringa.fi/suomenoja/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/Valitus-Finnoo-asemakaava-Tringa.pdf

Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä ja Länsi-Sipoossa (pieni osa alueesta kuuluu Vantaalle). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta, Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat alueet ovat osittain Natura 2000- ohjelman alueita, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä- ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten pöllöille ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli Uudenmaan viheryhteysverkostossa.

Östersundom-toimikunnan hyväksymä uusi yleiskaava uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä ekologisia yhteyksiä. Se on myös maakuntakaavan vastainen. Kaavan ongelmia ovat erityisesti Salmenkallion alueelle osoitettu selvitysalue, Sipoonkorven eteläosan nakertaminen rakentamalla ja kahden Natura-alueen välisen ekologisen yhteyden heikentäminen.

Lisätietoja Östersundomista: https://www.vanha.tringa.fi/mustavuori-ostersundom/

Lisätietoja Sipoonkorvesta: https://www.vanha.tringa.fi/sipoonkorpi/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/HHO_tringa_ry_Ostersundom.pdf

Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.
Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.

Tringa: ELY-keskuksen poikkeuslupa on ristiriidassa Byön maakunnallisesti tärkeän lintualueen kanssa

Mediatiedote

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry kritisoi ELY-keskuksen antamaa poikkeuslupaa, joka mahdollistaa Hangossa Byön saarella sijaitsevan merimetso- ja harmaahaikarayhdyskuntien karkottamisen. Poikkeuslupaa on haettu, sillä suureksi kasvanut merimetsokolonia aiheuttaa haittaa viereiselle kesämökkitontille ja tuhoaa metsätalousmetsää.

On ilmeistä, että merimetsoista aiheutuu merkittävää haittaa, sillä tilanne on Suomen oloissa ainutlaatuinen: pesimäsaari on suuri ja metsäinen, ja merimetsokolonia on levittäytynyt käytännössä lähimmän kesämökin pihalle. Miltei kaikki muut Suomen merimetsoyhdyskunnat sijaitsevat puuttomilla tai lähes puuttomilla alle 5 hehtaarin saarilla.

Alun perin Byön saarella esiintyi vain harmaahaikaroita, joiden määrä oli Uudenmaan mittakaavassa merkittävä. Tämän perusteella alue saikin vuonna 2010 maakunnallisesti tärkeän lintualueen statuksen (MAALI-alue). Merimetsot ilmaantuivat alueelle noin neljä vuotta sitten, mistä lähtien kanta on kasvanut harmaahaikaroiden kustannuksella. Alueella pesii kuitenkin vielä noin 13 harmaahaikaraparia, mikä on edelleen kohtuullisen suuri osuus koko Uudenmaan pesimäkannasta.

Ongelmallista on, että vaikka koettu haitta kohdistuu merimetsoihin, mahdollistaa lupa myös harmaahaikaroiden pesäpuiden hävittämisen, sillä harmaahaikaran ja merimetson pesiä on lähes mahdoton erottaa toisistaan. Myönnetyn luvan myötä menetetään näin MAALI-alueen perusteena oleva harmaahaikaroiden pesimäalue. Lisäksi lupa jatkuu liian pitkälle kevääseen: Puiden kaataminen on sallittu vappuun saakka, jolloin harmaahaikarat ovat jo usein aloittaneet pesinnän.

Tringa huomauttaa, ettei merimetsokolonioiden häiritsemisestä voi muodostua jatkuvaa tapaa tai rutiinitoimenpidettä eri puolilla saaristoa, sillä häirintä hajottaa yhdyskuntia pienempiin osiin ja ongelma saattaa jatkua kertaluokkaa pahempana uudella paikalla, jonne linnut kotiutuvat.

Lisätietoja:

Jukka Hintikka
puheenjohtaja
044 5665593
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry

Kuva: Lauri Mäenpää