Vanhankaupunginlahden linnuston seurantalaskennan loppuraportti 2021

Helsingin Vanhankaupunginlahden linnuston tilaa seurataan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Tutkimuksessa kartoitetaan vuosittain Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueella pesivä kosteikkolinnusto (vesilinnut, kahlaajat, lokkilinnut) sekä alueen hoitoniittyjen koko pesimälinnusto. Tänä vuonna seurannassa oli lisäksi koko lahden alueella kevät- ja syysmuuttokaudella levähtävän kosteikkolinnuston lukumäärät.

Hannu Sarvanteen kirjoittamasta raportista selviää mm. alueen pesimälinnuston parimäärien muutokset vuosina 2013 – 2021 ja raportissa käsitellään myös pesintöjen onnistumista varsinkin vesilinnuilla. Useiden pesimälajien tilanne on alueen hoitotoimien ansiosta parempi kuin valtakunnallisesti, mutta ihan kaikkeen ei paikallisilla toimilla voida vaikuttaa.

Lue raportti tästä: Vanhankaupunginlahden linnustonseurantalaskentojen loppuraportti 2021


Vanhankaupunginlahden hoitoniityillä pesivien töyhtöhyyppien parimäärä on noussut Lammassaaren hoitoniityn laajentamisen myötä. Kuva © Matti Rekilä

Tringan alueen valkoposkihanhet 2021

Tringan, Hakin ja Lullulan alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 4.9. Tämänkaltaiset laajat laskennat eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisten laskijoiden korvaamatonta työpanosta, joten suuret ja sydämelliset kiitokset jokaiselle laskennassa mukana olleelle! Erityiskiitokset Jan Södersvedille Hakin ja Risto Willamolle Lullulan alueen laskentojen koordinoinnista.

Viime syksyn tapaan laskennan tarkkuus oli erittäin hyvä, kiitos runsaan osallistujamäärän. Keskeisillä yöpymispaikoilla hanhet laskettiin jälleen auringonnousun aikaan yöpymisparvista, muut kohteet kierrettiin sitten aamun mittaan. Ilahduttavasti valtaosa kaikista tarjolla olleista kohteista saatiin kierrettyä ja laskettua, nostettakoon erityisesti esille Espoon ja Vantaan sekä Lullulan alueen kattava tarkistus tänä syksynä. 

Laskenta-aamun sää oli kolea, mutta kauniin selkeä ja kuulas. Kuten moni laskija huomasi, ei hanhia tänä vuonna juuri pelloilla, niityillä ja nurmialueilla näkynyt. Monin paikoin pellot olivat puimatta, mikä osaltaan varmasti vaikutti hanhien liikkeisiin. Sama ilmiö toistui ympäri Uuttamaata: esimerkiksi Kirkkonummen ja Inkoon pelloilla nähtiin vain murto-osa edellisvuoden laiduntajiin nähden, ja Sipoon peltoalueet olivat täysin hanhista tyhjät. Hakin alueella hanhien määrä nousi hieman edellisvuodesta, kun taas Lullulan peltojen tulos putosi liki nolliin.

Laajalahdelta laskettiin 4005 ja Vanhankaupunginlahdelta 6400 hanhea. Näiden suurten yöpymisparvien linnut liikkuivat laajalla säteellä ruokailupaikkoja etsien, tänä vuonna samoiksi tulkittuja hanhia nähtiin esimerkiksi Helsingin Haltialassa (yht. 564) ja Taka-Viikissä (592) sekä Vantaan peltoalueilla (Piispankylä 800, Tapola 600 ja Seutula 107). Samoiksi tulkittujen lintujen lentoreittejä ja parvikokoja ilmoitettiin ahkerasti Helsingistä mm. Arabianrannan, Kallion ja Lauttasaaren alueilta, josta kiitokset. 

Yhteensä Tringan alueella havaittiin tänä vuonna 11 070 hanhea, eli n. 3000 vähemmän kuin edellissyksynä. Luku muodostuu suurista yöpymisparvista sekä laskenta-aikaan (eli lauantaiaamuna 7.30-9.30) muissa kohteissa havaituista paikallisista hanhista, pois lukien samoiksi tulkitut linnut/parvet. Luku ei luonnollisesti ole tarkka arvo, vaan kerättyyn aineistoon ja tulkintaan perustuva valistunut arvio. Osaltaan kohteiden hanhimäärien vaihtelua selittää Uudenmaan sisäinen liike: esimerkiksi Kirkkonummella vielä elokuun lopussa havaitut tuhannet hanhet lienevät siirtyneet yöpymään joko Laajalahdelle tai Vanhankaupunginlahdelle. Hanhien esiintyminen pitkin rannikkoa myös vaihtelee jonkin verran vuosittain. Tänä syksynä etelärannikon hanhet ovat viipyneet myös idässä ja kaakossa, eivätkä ole kertyneet Helsingin seudulle aivan niin selkeästi kuin useina edellisvuosina. Vaikka on mahdollista, että yksittäiset hanhet olivat ennen laskentaa jatkaneet matkaansa Suomen rajojen ulkopuolelle, varsinaista syysmuuttoa ei kuitenkaan vielä nähty ja tulokset vaikuttaisivat sikäli vertailukelpoisilta.

Voimakkaimmin kantaan lienevät tänä vuonna vaikuttaneet yhtäältä kesän pitkä kuivuusjakso, joka heikensi hanhien pesintämenestystä ja poikastuottoa, ja toisaalta hanhien talvehtimisalueilla Länsi-Euroopassa riehunut lintuinfluenssa, joka vähensi aikuista pesimäkantaa. Nämä seikat huomioon ottaen pudotus edellisvuodesta on jokseenkin odotettu tulos. 

Myös valtakunnallisesti valkoposkihanhien kokonaismäärä putosi hieman edellisvuodesta, jos kohta tätä pudotusta selittää pitkälti Tringan alueen hanhimäärän väheneminen. Valtakunnalliset tulokset löytyvät BirdLifen sivuilta.

Kaikkia laskijoita lämpimästi kiittäen

Juho Leppänen

Laskentakoordinaattori

Tringa ry

Valkoposkihanhilaskentojen 2021 tulokset (paikalliset + ylilentävät yms.)

Espoo:

Alberga Golf (Johannes Silvonen): 0

Espoo Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 0

Haukilahti

Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

Kilon kartano, hevoshaat

Kilon kartanon eteläpuolen pellot

Laaksolahden ranta (Janne Loisa): 0

Laajalahti (Nadja Weisshaupt, Jarmo Koistinen): 4005

Latokaski (Ilona Heiskari): 0

Leppävaaran urheilupuisto (Johannes Silvonen): 0

Mankkaankallio (Ilona Heiskari): 0

Matalajärvi (Janne Loisa + Mikko Karkia): 0+179

Oittaan leirintäalue + ranta

Otaniemen nurmet

Pakankylä (Asko Rokala, Antti Mikala): 0

Pitkäjärven pohjoisrantapellot (Janne Loisa): 0+5

Röylä (Asko Rokala, Antti Mikala): 0

Södersskog

Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
  niityt, Louhentien itäpuolen nurmet (Nadja Weisshaupt, Jarmo Koistinen): 0

Vermo (Johannes Silvonen): 2

Helsinki:

Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet (Mika Perkiömäki, Anni Lappela): 29+297

Fallkullan kartanon pellot (Dolf Assmann, Mervi Assmann): 0

Hakuninmaa

Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki (Antti Salovaara (muut) + Tuuli Siiskonen (Tähtitorninmäki): 2

Hietaniemi

Iso-Huopalahti

Husön kartanon pellot

Kaisaniemi (Sini Hyvärinen): 0

Kalviikin niemi (Heidi Syrjäläinen, Ilmari Leinonen): 0+4

Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

Kivikko

Kivinokka

Kustaanmiekka

Käpylä

Laajasalo

Lauttasaari (Pekka Rusanen): 46

Lapinlahti

Länsimäki

Malmin lentokenttä (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malmin lentokentän viereiset pellot (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malminkartano

Meri-Rastila

Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Lasse Kurvinen): 1

Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jyri Heino ym.): 564

Paloheinä golf (Paavo Turkulainen): 68

Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet (Pasi Pursiainen, Sisu Rappu): 0

Pikku-Huopalahti (Lasse Kurvinen): 0

Porolahden nurmet (Pasi Pursiainen, Sisu Rappu): 0

Pukinmäen rantapuisto

Puotilan nurmet ja uimaranta

Rastilan uimaranta

Savela-Pihlajisto ympäristön (Niko Björkell): 0

Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

Skatanniemi

Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

Suomenlinna (Antti Salovaara): 9+1

Sörnäisen nurmet

Talin golfkenttä (Minna Helasti): 29

Tamminiemi/Seurasaari

Tapanila (Dolf Assmann, Mervi Assmann): 0

Tammisalo (Pasi Pursiainen): 0

Tokoinranta (Sini Hyvärinen): 62

Tullisaari

Tuomarinkylän pellot (Timo Mäkinen, Henna Rajapuro): 0+45

Tuorinniemen uimaranta

Töölönlahti (Sini Hyvärinen): 0

Vartiokylänlahti (Jyrki Kaila): 8+57

Viikki (Kalle Meller): 6400

Vuosaari Aurinkolahti

Vuosaari Skatanniemi

Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 0+16

Vuosaari golf

Vuosaari Uutelan kanava

Östersundom pellot

Inkoo (Taavi Sulander)

Kopparnäs: 0

Degerby: 24

Innanbäck: 0

Fagervik: 0

Finnapada: 0

Tähtelä: 0

Rankila: 0

Vassböle: 0

Päivölä: 0

Knappa, Tvära: 0

Östersolberg

Kirkkonummi (Markku Mikkola-Roos, Aili Jukarainen, Magnus Nordman)

Hilan pellot: 0

Honksby: 0

Järson pellot: 0

Kaftakärret: 0

Mattbyn pellot: 0

Saltfjärden, Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby: 264

Sarfvikin golfkenttä: 0

Storkanskogin pellot: 0

Torsvikin seudun pellot: 0

Raasepori

Karjaa, Finnbacka (Kirsi Lindroos): 0

Karjaa, Högbensjön ja Starkomin pellot (Risto Willamo): 0

Karjaa, Lepinjärvi (Kirsi Lindroos): 0

Karjaa, Meltolan-Sannäsin pellot (Risto Willamo): 0

Pohja, Degersjön eteläranta, Fiskars (Pirkko Ranta-aho): 0

Pohja, Ekerön pellot (Sami Virta): 8

Pohja, Elimogrundet ja Bryggan (Hannu Haapasaari): 0

Pohja, Gumnäs (Roger Morberg): 0

Pohja, Näsby, Brödtorp, Ramskulla, Bollsta (Pirkko Ranta-aho + Roger Morberg): 0

Pohja, Pohjanpitäjänlahden itäranta (Sami Virta): 0

Pohja, Pohjankuru, Nordcenter (Pirkko Ranta-aho, Erkki Tietäväinen, Sami Virta): 10

Snappertunan peltoalueet ja Boxin ranta (Kirsi Lindroos): 0

Tammisaari, kaupungin rannat (Anneli Fredriksson, Kirsi Lindroos): 0

Tenhola, Bonäs-Fastarby, Siggby, Germundby (Carita Aminoff): 0

Tenhola, Gennarbyvikenin länsiranta (Carita Aminoff): 0

Tenhola, Prästkullan ja Finby Grändin seutu (Carita Aminoff): 0

Sipoo (Aapo Salmela, Anne Salmela)

Box, pellot: 0

Gumbostrandin rantaniityt: 0

Hangelby: 0

Immersby: 0

Massbyn pellot: 0

Nevas: 0

Sipoonlahden rantaniityt: 0

Sipoonranta: 0

Siuntio (Leena Kangasmaa, Petri Lehto, Jan Södersved, Ari Turunen, Leo Wallinmaa)

Hamburgsåkarna: 0

Lempans: 0

Malmi: 0

Munks, Bäcks: 5

Myrans: 136

Nordanviksslätten: 0

Pikkalanlahti uimaranta: 0

Pikkala, tekonurmikenttä: 0

Pikkala, Björknäs: 0

Pikkala, Sandfjärden: 0

Störsviken + golfkenttä: 3

Sunnanvik + Vikträsk: 2

Svartbäck + Skeppas: 0

Tiilitehtaanmäki: 4

Tjusträsk: 0

Vejans: 0

Vantaa:

Backaksen ja Ylästön pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0+1

Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0+7

Hakunilan Kormuniitty (Joona Koskinen): 0

Hanabölen pellot (Joona Koskinen): 0

Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Joona Koskinen): 0

Hämeenkylän pellot (Janne Loisa): 0+9

Luhtaanmäki

Kivistö Tapola (Timo Lintula): 600

Maarinkunnas (Joona Koskinen): 0

Mellunmäki

Peräjänkulman pellot

Piispankylän pellot (Timo Lintula): 800+60

Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

Päiväkummun pellot (Joona Koskinen): 0

Riipilä (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Sandbacka (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Seutulan isoniityt (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 107

Seutulan Lentokenttä länsipuoli (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Tammisto (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Vantaanlaakson pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Westerkullan pellot

Pikkutikka on vuoden lintu

Pikkutikka (Dendrocopos minor) © Matti Rekilä

Vuoden lintu on BirdLife Suomen koordinoima tutkimushanke, jossa kerätään tehostetusti tietoja kerrallaan yhden lintulajin nykytilasta koko maassa. Vuoden lintu 2021 on pikkutikka. Selvitystyössä tarvitaan kaikkia lintuharrastajia avuksi!

Pikkutikka on linturetkellä kohdalle osuessa niin kiva laji, että pääosa harrastajista kirjaa kaikki pikkutikkahavainnot Tiiraan. Tänä vuonna tässä on hyvä olla erityisen tarkkana. Kaikkia kynnelle kykeneviä lintuharrastajia kehotetaankin kevään ja kesän aikana suuntaamaan retkelle reheviin lehtimetsiin pikkutikkojen löytämiseksi – ja viemään havainnot Tiiraan.

Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on selvittää pikkutikan levinneisyys, tarkentaa kannanarviota sekä herättää keskustelua luontotyypeistä, joissa pikkutikka ja moni muu uhanalainenkin laji pesii. Varmimmin pikkutikan löytää leppävaltaisista rantametsistä, joissa on paljon pienikokoista lahopuuta. Lajin voi kohdata myös taajama-alueiden hoitamattomista lehtipuutiheiköistä sekä peltoalueiden kosteapohjaisista saarekkeista, joissa on paljon lehtipuuta.

Tringan toimialueella pikkutikkoja pesinee edelleen melko runsaasti; Uudenmaan linnusto -kirjan (2010) arviot liikkuvat noin 400-600 parissa. Tarkasteltaessa koko Suomen ja vain Uudenmaan talvilintujen (1975-2020) laskentatuloksia (laji.fi) näyttää siltä, että talvikanta on ollut verrattain vakaa, käynyt huipussa 2010 paikkeilla ja sittemmin hieman laskenut. Samoilta sivuilta löytyvät pesivien maalintujen linjalaskentatulokset sitä vastoin viittaavat siihen, että pikkutikan Suomen pesimäkanta olisi puolittunut 2000-luvulla. Tämä tulos, samoin kuin talvilintulaskentojen pikkutikkalasku vuoden 2010 tienoilta, sopii BirdLifen Pihabongaus -aineistossa näkyvään talvimäärien laskuun. Syitä viime vuosien vähenemiselle ei tunneta, mutta niiden on arveltu liittyvän esimerkiksi bioenergian tuotantoon, missä poltetaan pienikokoista puuta energian tuottamiseksi.

-Tringan aluevastaava Matti Koivula

Lintulaskentakurssi keväällä 2016

Haluaisitko laajentaa lintuharrastustasi lintujen laskemiseen mutta et tiedä miten laskentoja tehdään? Kaipaatko lisäkipinää harrastukseen? Tringan ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomuksen, järjestämällä lintulaskentakurssilla perehdytään laskentamenetelmiin sekä luennoilla että maastokäynneillä. Helppotajuiset luennot pidetään arki-iltaisin maalis-huhtikuussa ja maastokäynnit huhtikuussa. Kurssi on avoin kaikille, mutta osa paikoista on varattu yliopisto-opiskelijoille. Kurssille otetaan yhteensä 50 henkilöä. Kurssin osallistumismaksu on 20 € (koululaisille ja opiskelijoille maksuton), joka maksetaan ennen kurssille tuloa Tringan tilille (FI56 2001 1800 0363 63). Kurssin vastuuopettajana toimii Aleksi Lehikoinen (Luomus), jolle myös ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen aleksi.lehikoinen ät helsinki.fi. Kurssin ohjelma on esitetty alla:

Alustava ohjelma:

Luennot (Biokeskus 3, Viikinkaari 1, 5 krs., kurssisali 5405):

Ma 14.3. klo 17.00–18.30 Kurssiesittely, talvilintulaskennat ja maalintujen pistelaskennat

Ti 15.3. klo 17:00–18:30 Pesäkortit ja lintuatlas

Ma 21.3. klo 17:00–18:30 Muuttolaskennat ja maastomuistiinpanojen teko

Ti 22.3. klo 17:00–18:30 Vesilintulaskennat, saaristolintulaskennat ja petolintuseuranta

Ke 30.3. klo 17:00–18:30 Linjalaskennat

To 31.3. klo 17:00–18:30 Lintujen rengastus

Ma 4.4. klo 17:00–18:30 Kartoituslaskennat

Ti 5.4. klo 17:00–18:30 Aineistojen käsittelystä ja tutkimustuloksia

Maastodemot (kokoontuminen Viikin koetilan parkkipaikalla):

Ma 18.4. klo 17:00–20:00 Kartoitus-, vesilintu- ja muuttolaskennat, lintuatlas

Ti 19.4. klo 17:00–20:00 Linja-, piste-, kartoitus- ja muuttolaskennat, lintuatlas

 

Kurssille osallistuvien lintuharrastajien toivotaan osallistuvan johonkin laskennoista maastokaudella 2016. Mahdollisista laskentakohteista keskustellaan kurssin aikana. Laskentoja on mahdollista tehdä myös pareittain.