Lausunnot ja kannanotot

Luontojärjestöjen yhteinen mielipide Herttoniemen luonnon– ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta

–

Tringa jätti sunnuntaina 16.1. yhdessä Helsyn ja Luonto-Liiton metsäryhmän kanssa järjestöjen yhteisen mielipiteen nähtävillä olleesta Herttoniemen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta. Järjestöjen näkemyksen mukaan suunnitelmaluonnos on nykymuodossaan vanhentunut, toteuttamiskelvoton ja ristiriidassa Helsingin kaupungin omien monimuotoisuutta sekä metsänhoitoa koskevien tavoitteiden kanssa. Tästä johtuen esitämme suunnitelman palauttamista uuteen valmisteluun. 

Suunnitelman keskeiset ongelmat ovat esitettyjen hakkuiden ja pienpuuston harventamisen liiallinen mittakaava sekä Länsi-Herttoniemen metsäselänteen huomattavien suojeluarvojen sivuuttaminen. Lisäksi vieraslajitorjuntaan tulee kiinnittää enemmän huomiota erityisesti Viikki-Vanhankaupunginlahden suojelualueen läheisyydessä. 

Länsi-Herttoniemen metsäselänne on yhtenäisenä metsäalueena tällä hetkellä Helsingin arvokkaimpia vielä suojelemattomia metsäkohteita, ja järjestöt tulevat esittämään selänteen metsien liittämistä tulevaan luonnonsuojeluohjelmaan, kunhan ohjelman valmistelu käynnistyy. 

Koko yhteinen mielipide yleisine osineen ja kuviokohtaisine kommentteineen on luettavissa täällä:

Suuret kiitokset kaikille lausunnon valmisteluun osallistuneille ja kaikille, jotka kävivät jättämässä oman mielipiteensä suunnitelmasta Helsingin kaupungin verkkokyselyssä.

Kuva: Emilia Pippola

Tringan suojelukatsaus 3/2021: Suomenoja, Espoo–Salo, Nurmijärvi

–

Hiljaisemman kesän ja alkusyksyn jälkeen pyörät ovat jälleen pyörähtäneet kaavoitus- ja maankäyttöasioissa isommin käyntiin. Tällä kertaa katsauksessa Tringan syys-lokakuun vaihteen kannanotot.

1) Tringa jätti 3.10. mielipiteen Helsinki–Turku nopean junayhteyden täydennetystä YVA-selostuksesta ja erityisesti Espoo–Salo-välille suunnitellusta oikoradasta. Joukkoliikenteen ja junayhteyksien kehittäminen on tärkeää, mutta näkemyksemme mukaan oikoradan tarjoamat potentiaaliset hyödyt eivät ole suhteessa hankkeen merkittäviin negatiivisiin luontovaikutuksiin. Erityisen merkittäviä vaikutuksia kolmen suojelualueen halki kulkevalla oikoradalla olisi Nuuksion (ja edelleen koko Uudenmaan) metsopopulaatioon. Lisäksi arvioidut n. 340 hehtaarin metsähakkuut oikoradan ratapohjalla pirstoisivat elinympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, ja ajaisivat taantuvaa metsälinnustoa Uudellamaalla entistä ahtaammalle. 

Tämän vuoksi esitimme, että hanketta tulisi arvioida uudelleen ja ottaa olemassa olevan rantaratainfran kehittäminen täysimittaiseksi vaihtoehdoksi nollavaihtoehdon sijaan. 

Koko mielipide on luettavissa täällä.

2) Suomenojan kaavoitus etenee jälleen, kun Espoon kaupunki toi elo-syyskuun vaihteessa nähtäville Finnoon keskuksen asemakaavan. KHO:n keväisen päätöksen mukaisesti hoito- ja käyttösuunnitelman lievennystoimenpiteitä tullaan merkitsemään sitoviksi kaavamääräyksiksi, mutta muuten kaavan sisältö on täysin entistä vastaava. Tringa jätti asemakaavasta mielipiteen 8.10. yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. 

Kaavan keskeinen ongelma on lintualtaan länsipuolen suojavyöhykkeiden kapeus ja heti suojavyöhykkeen taakse suunnitellun massiivisen kerrostalorakentamisen mittakaava. Lintukosteikkoon kohdistuva paine on minimoitava ensisijaisesti rakentamista supistamalla, ja suojavyöhykkeitä on kehitettävä alueen arvokkaan linnuston elinolojen turvaamiseksi ja suojelemiseksi. Tringa ja Espyy seuraavat prosessia tiiviisti ja ovat aktiivisesti mukana suojelemassa Suomenojan lintuallasta ja alueen muuta luontoa. 

Koko mielipide löytyy täältä.

3) Tringa antoi lausunnon Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta 11.10. Osayleiskaavan tarkoituksena on kehittää Nurmijärven hallinnollista keskusta. Kaavaehdotuksessa ei oltu huomioitu Nurmijärven maakunnallisesti tärkeää lintualuetta eli keskustan eteläpuolista viljelymaaksi raivatusta ja lasketusta järvestä muodostunutta peltoaluetta, joka on erityisesti kahlaajille ja puolisukeltajasorsille tärkeä levähdys- ja kerääntymisalue. Korostimme sitä, että MAALI-alueen linnustoarvojen turvaamiseksi on syytä antaa täsmentäviä kaavamääräyksiä jo yleiskaavavaiheessa. 

Tämän ohella totesimme, että kaavakartan mittavia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-merkintä) tulee etenkin arvokkaiden metsäkohteiden osalta supistaa. Tämä on tärkeää siksi, että arvokkaat metsäkohteet (vanhaa metsää ja kasvillisuudeltaan muuten arvokkaita alueita sekä liito-oravahabitaatteja) saataisiin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen ja selkeämmän valvonnan piiriin. Esitimme kaavaan myös muita suojelumääräyksiä näille metsälinnuston ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille kohteille. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Tringa lausui luonnonsuojelulain uudistuksesta

–

Uudistettavana oleva luonnonsuojelulaki oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9.2021, ja myös Tringa jätti nähtävillä olleesta luonnoksesta ja lain esitöistä lausuntonsa ympäristöministeriölle.

Voimassa oleva säädös on kaivannut ajantasaistamista ja päivitystä, ja monessa suhteessa nyt esillä ollut luonnos on askel oikeaan suuntaan. Kannatettavia uudistuksia ovat esimerkiksi: 

– luonnon monimuotoisuuden turvaaminen lain ensimmäisenä tavoitteena (aiemman ylläpitämisen sijasta) ja ilmastonmuutoksen huomioiminen 
– varovaisuusperiaatteen kirjaaminen lakiin
– kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman säädöspohjan kirjaaminen lakiin
– malminetsintäkielto suojelualueilla 
– ekologisen kompensaation säädöspohjan luominen
– dynaamisen luonnonsuojelun keinojen lisääminen (esim. erityisesti suojeltavan lajin avustettu leviäminen)

Toisaalta useita kohtia on syytä vielä vahvistaa esitetystä, eikä esimerkiksi ekologista kompensaatiota tule jättää vapaaehtoisuuden varaan. Lintunäkökulmasta luonnos paikoitellen unohtaa lintudirektiivin huomioimisen. Esitimme lintujen pesintää koskeviin pykäliin useita tarkennuksia ja parannuksia, ja nostimme esille useiden riistalintujen uhanalaisuuden huomioimisen tarpeen.

Lakiuudistuksessa on tärkeää muistaa myös, että luonnonsuojelulaki on vain yksi luonnon monimuotoisuutta turvaava sektorilaki, eikä näin ollen yksinään ole riittävä työkalu luontokadon torjumiseksi. Luontoa on suojeltava vahvemmin myös varsinaisen suojelualueverkoston ja erityisesti suojeltavien luontotyyppien ulkopuolella. Tämän vuoksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee huomioida myös muun ympäristölainsäädännön uudistushankkeissa ja ottaa kaikkea päätöksentekoa läpileikkaavaksi tavoitteeksi.

Tringan koko lausunto on luettavissa täällä.

Tringan suojelukatsaus 2/2021: Traficom, Karkkila ym.

–

Mainioiden Finnoo-uutisten vanavedessä on aika vuoden toiselle suojelukatsaukselle. Tällä kertaa lyhyenä yhteenvetona Tringan suojeluasioita maalis-huhtikuussa 2021.

1)Tringa antoi 9.4. lausunnon Traficomin UAS-ilmatilavyöhykkeiden perustamista koskevasta määräysluonnoksesta. Määräysluonnoksen tarkoituksena oli perustaa kieltäviä, rajoittavia ja sallivia UAS-ilmatilavyöhykkeitä miehittämättömien ilma-alusten eli dronejen toiminnan selkeyttämiseksi.

Lausunnossaan Tringa esitti ilmailulain 11 a §:n nojalla miehittämättömän ilmailun rajoittamista linnuston suojelemiseksi siten, että tärkeille linnustonsuojelualueille perustettaisiin rajoittavia UAS-vyöhykkeitä. Tringan esityksen mukaan dronejen toimintaa rajoitettaisiin näillä vyöhykkeillä vuosittain ajallisesti lintujen pesimäaikana sekä syysmuuton levähdysaikana. Tämä rajoitus olisi linjassa myös luonnonsuojelulain 39 §:n tahallisen häirinnän kiellon kanssa.

Prosessi on kesken, ja vyöhykkeiden perustaminen tulisi Traficomin mukaan ajankohtaiseksi aikaisintaan keväällä 2022. Tringa jatkaa asian valmistelua yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

Lausunto on luettavissa täällä.

2)Tringa jätti 16.4. Karkkilan kaupungille mielipiteen Jokipuiston asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavoittaa Vihdintien ja Karjaanjoen väliselle ranta-alueelle pienkerrostaloja. Kohdealue sijaitsee Karjaanjokilaakson maakunnallisesti tärkeällä lintualueella. Jokilaakson alue on eräs viimeisiä koskikaran maakunnallisesti tärkeitä pesimäpaikkoja Uudellamaalla, ja viime vuosina alueelta on lisäksi tehty havaintoja mm. äärimmäisen uhanalaisesta kuningaskalastajasta, virtavästäräkistä ja useista tikkalajeista. Tringa huomautti, ettei hanketta varten oltu tehty riittäviä selvityksiä, ja kohdealueen herkkyyden ja luontoarvojen vuoksi Tringa edellytti mielipiteessään asianmukaisten linnusto- ja luontoselvitysten tekemistä.

Karkkilan kaupunki on kuulemisen jälkeen tilannut linnustoselvityksen, ja hanke odottaa tätä kirjoitettaessa kaupungin teknisen lautakunnan linjausta jatkosta.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Muissa suojeluasioissa Tringa on osallisena Helen Oy:n merivettä hyödyntävän lämpöpumppuhankkeen vastikään käynnistyneessä YVA-seurantaryhmässä. Hankkeen tarkoitus on rakentaa Salmisaareen lämpöpumppu(ja) ja liittyvät vedenottoputket/-tunnelit Helsingin edustalle. Linnuston kannalta hankkeella on hankkeen toteutuessa todennäköistä vaikutusta Espoon-Helsingin matalikkojen IBA-alueelle, ja myös hankkeen mahdolliset vaikutukset Vanhankaupunginlahden ja Laajalahden Natura-alueille on tarvittaessa arvioitava asianmukaisesti. Sidosryhmät kokoustivat YVA-luonnoksesta huhtikuun lopussa, seuraava kokous on syksyllä YVA-ohjelman valmistuessa.

Suojelutoimikunta on ollut myös yhteydessä Carunaan koskien mahdollisten lisäheijastimien asentamista sähkölinjoihin ja sähkölinjojen maakaapelointitilannetta tärkeillä lintualueilla.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Tringa ja Helsy ottivat yhdessä kantaa Helsingin LUMO-ohjelmaluonnokseen

–

Luonnos Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaksi (ns. LUMO-ohjelma) vuosille 2021-2028 on valmistunut, ja tämän luonnoksen käsittely on tiistaina 30.3. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla.

Ohjelmaluonnoksessa on paljon hyvää, mutta myös runsaasti kehitettävää. Erityisesti luonnonhoidon linjaukset ja työohjeet on päivitettävä vastaamaan kaupungin nykyisiä monimuotoisuustavoitteita, ekologisten yhteyksien ja verkostojen säilyttämiseen on kiinnitettävä huomiota ja muut kuin turvallisuuden kannalta välttämättömät poimintahakkuut on lopetettava kaupungin viheralueilla lintujen pesimäaikana 1.4.-31.7. 

Tringa lähetti yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kymp-lautakunnan jäsenille ja varajäsenille ennen viikonvaihdetta kannanoton, johon on koostettu 11 olennaista täydennys- tai muutosehdotusta ohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. 

Järjestöjen yhteiskannanoton voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Tringa osallistui Helsyn kanssa myös Malmin ja Pukinmäen yleisten alueiden suunnitelmasta 2021-2030 annettuun yhteislausuntoon. Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Tringan suojelukatsaus 1/2021: Ämmässuo, Oittaa-Hepokorpi & Apoli 2020

–

Vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa esitellään lyhyesti Tringan suojeluasioita helmi-maaliskuussa 2021.

1) Tringa jätti 9.3. Espoon kaupungille mielipiteen Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen alueelle suunnitellun tuulivoimalan asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhden tuulivoimalan rakentaminen laitoksen koillispuolelle. Tuulivoiman lisääminen on kannatettavaa, mutta tällaisen hankkeen vaikutuksia sekä alueen linnustoon että muuttaviin lintuihin tulee arvioida tarkkaan suhteessa hankkeesta saatavaan hyötyyn. 

Tuulivoimahankkeisiin liittyy aina lintukuolleisuutta, kun linnuilla on vaarana törmätä tuulivoimalan lapoihin. Ämmässuon hankkeen keskeiset ongelmat koskevat alueella liikkuvien lokkien (harmaa-, meri-, selkä-, nauru-) ja varislintujen (varis, naakka, korppi) kohonnutta törmäysriskiä. Erityisesti lokeilla kaartelevina lintuina törmäysriski voi kohota merkittävästi keskimääräistä korkeammaksi. Tringa katsoo, että lokkien ja varislintujen törmäysriskin arvioinnin suhteen tarvitaan tarkempia selvityksiä. 

Törmäysriski on olemassa myös petolinnuilla. Tringa muistuttaa, että suuret petolinnut ovat herkkiä vähäisellekin lisäkuolleisuudelle niiden pitkän iän ja pienen jälkeläistuoton vuoksi. Myös petolintujen törmäysriskiä on syytä arvioida tarkemmin.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset lokkeja ja muuta alueen linnustoa koskevista tiedoista ja avusta Hannu Holmströmille, Petteri Hytöselle, Jörgen Palmgrenille, Tapio Soloselle, Jukka Tannerille ja Sami Tuomelalle sekä erityiskiitos Matti Koivulalle tietojen kokoamisesta. 

2) Espoon Hepokorven ja Oittaan alueelle ollaan suunnittelemassa suurta datakeskushanketta. Suojelutoimikunta toimitti Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ennen lautakunnan kokousta 3.3. viestin, jossa muistutettiin alueen linnustoarvoista ja vaadittiin harkitsemaan datakeskukselle vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tai vähintään selvittämään alueen luontoarvot huolella ja arvioimaan rakentamisen vaikutukset niihin. Lautakunta kuitenkin päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Tringa seuraa prosessia ja tulee ottamaan tarvittaessa kantaa laatimalla muistutuksen kaavaehdotuksesta. 

3) OKM:n ja YM:n asettaman työryhmän ehdotus Suomen uudeksi valtakunnalliseksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi (Apoli 2020) oli nähtävillä ja kommentoitavana maaliskuun puoliväliin saakka. Ohjelma ei ole oikeudellisesti velvoittava, vaan se toimii yleisenä arkkitehtuuria ja rakentamista ohjaavana ja viitoittavana välineenä. Suojelutoimikunta jätti ehdotuksesta lausunnon, jossa muistutettiin arkkitehtuuripoliittisten valintojen merkityksestä lintujen törmäysalttiuden kannalta ja korostettiin lintuystävällisten ratkaisujen, kuten heijastavien pintojen pystyraidoituksen ja ultraviolettimerkityn ikkunalasin huomioimisen tärkeyttä valtakunnallisen ohjelman tasolla.

Lausunto on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Tringa muistutti Espoon yleiskaavasta

–

Tringa on vedonnut Espooseen uuden yleiskaavan korjaamiseksi. Kaavassa on merkittäviä ongelmia erityisesti alueen metsäluonnon kannalta.

Espoon keski- ja pohjoisosiin laadittava uusi yleiskaava on massiivinen: se käsittää yli puolet koko Espoon pinta-alasta ja siinä suunnitellaan asuinrakentamista jopa 60 000 uudelle asukkaalle. Näin suuren kokonaisuuden kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen ja viheryhteyksien huomiointiin, koska kaava vaikuttaa niiden kohtaloon jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Valitettavasti kaavaehdotus ei tässä suhteessa ole kovin onnistunut, vaan korjattavaa riittää.

Kaavan keskeinen ongelma on laajalle alueelle hajautettu pientalovaltainen rakentaminen. Suunnitelmat laajoista pientaloalueista edustavat vanhettunutta ajattelua. Ne hävittäisivät toteutuessaan korvaamatonta metsäluontoa, uhkaisivat nykyisien suojelualueiden ja viheryhteyksien ekologista toimivuutta sekä vaikeuttaisivat toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämistä haitaten näin myös Espoon ilmastotyötä. Lisäksi rakentamista on monin paikoin suunniteltu aivan suojelualueiden tuntumaan. Erityisen ongelmallisia ovat mm. Nuuksion ja Matalajärven ympäristöön suunnitellut rakentamisvaraukset.

Rakentamisen osuus on kaavaehdotuksessa huomattavasti esitettyjä suojelualueita suurempi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaavaehdotus on siis tappiollinen. Tringa esittää siksi luonnonsuojelualueiden tuntuvaa lisäämistä. Alueella sijaitsee runsaasti Espoon kaupungin omistamia arvokkaita metsäalueita, joiden nykyinen käyttö rajoittuu lähinnä virkistyskäyttöön – nämä sopisivat hyvin suojelualueiksi. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi näin suojeltaisiin myös viheryhteyksiä sekä taattaisiin myös uusille asukkaille riittävät virkistysmahdollisuudet.

Tringan koko muistutus on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Tringa ja BirdLife Suomi: Uudenmaan uusi maakuntakaava ei turvaa alueen luontoarvoja

–

Tringa ja BirdLife Suomi ovat jättäneet muistutuksen Uusimaa 2050-kaavan (tutummin maakuntakaavan) ehdotuksesta. Järjestöjen mielestä kaavaehdotus ei nykymuodossaan turvaa Uudenmaan luontoarvojen ja viheryhteyksien säilymistä, koska se on liian yleispiirteinen ja uusia suojelualueita on osoitettu aivan liian vähän. Järjestöt muistuttavat, että viheryhteyksiä ja suojelualueita on tärkeää tarkastella juuri maakunnallisella tasolla luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Tringa on ottanut kantaa uusien suojelualueiden puolesta jo aiemmin uuttaa kaavaa valmistellessa (katso uutiset keväältä ja viime vuodelta), mutta valitettavasti näitä kannanottoja ei kaavan valmistelutyössä ole juuri huomioitu.

Lue koko kannanotto kotisivuilta.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri