helsinki

Pääkaupunkiseudulle kuntalaisaloitteita lintuystävällisestä lasirakentamisesta

–

Tringa on yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen, Espoon ympäristöyhdistyksen sekä SLL Vantaan kanssa laatinut lintuystävällistä lasirakentamista koskevan kuntalaisaloitteen Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen. Tahdomme aloitteiden kautta nostaa lintujen ikkunatörmäyskuolleisuutta keskusteluun ja lopulta saada sisällytettyä kuntien asemakaavoihin ja rakennusjärjestyksiin tarpeelliset määräykset törmäysriskien ja -kuolleisuuden vähentämiseksi.

Suuret, läpinäkyvät ja heijastavat lasipinnat ovat linnuille hengenvaarallisia. Linnut törmäävät ikkunoihin ja muihin lasipintoihin, koska eivät pidä niitä esteinä niiden läpinäkyvyyden tai heijastavuuden vuoksi. Toistaiseksi ikkunatörmäyskuolleisuudesta ei Suomen oloissa ole täsmällisiä lukuja, mutta varovaistenkin arvioiden mukaan puhutaan miljoonista vuosittaisista kuolemista, ja ikkunatörmäyskuolleisuuden arvioidaan olevan myös Suomessa merkittävä ihmisperäinen lintukuolleisuuden aiheuttaja. Törmäyskuolleisuutta voidaan vähentää esimerkiksi kyllin tiheillä tai kontrastoivilla piste- tai viivakuvioinneilla, himmennetyillä lasimateriaaleilla tai erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla.

Voit auttaa lintuja allekirjoittamalla oman kuntasi kuntalaisaloitteen, kertoa aloitteesta ystävillesi ja jakaa aloitetta eteenpäin sosiaalisessa mediassa. Kannustamme myös olemaan yhteydessä kuntasi päättäjiin, kertomaan osallistumisestasi aloitteeseen ja vaatimaan lintuturvallista lasirakentamista. Nimiä kerätään aloitteisiin ainakin alkusyksyyn saakka.

Pidemmät taustoitukset ja perustelut ovat löydettävissä aloitetekstistä sekä aloitteen sivuilta.

Mustarastas maassa. Kuvassa teksti "Ryhdytään lintuturvallisen rakentamisen edelläkävijöiksi! Allekirjoita kuntalaisaloite!"
Mustarastas © Aru Vaitere

Tringa otti kantaa Viikinrannan–Lahdenväylän ja Östersundomin osayleiskaavasuunnitelmiin

–

Helsingin kaupunki on valmistelemassa nykyistä yleiskaavaa 2016 täydentäviä osayleiskaavoja, ja suunnittelualueiden joukossa on myös lintuarvoiltaan erittäin merkittäviä kohteita. Tringa jätti 28.2. yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa yhteismielipiteen Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja 7.3. mielipiteen Östersundomin vastaavasta suunnitelmasta.

Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan suunnittelualue rajoittuu Pornaistenniemen ja Säynäslahden kohdalla Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueeseen ja hieman laajempaan IBA-alueeseen. Korostimme asianmukaisen ja yhteisvaikutukset huomioivan Natura-arvioinnin tarvetta, velvoittavia kaavamääräyksiä ja luontoselvitysten päivittämistä tietyiltä osin alueen huomattavien luontoarvojen turvaamiseksi. Koko yhteismielipiteen voi lukea täältä.

KHO kumosi keväällä 2021 Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan, ja alueen suunnittelu jatkuu nyt osayleiskaavana. Pidämme nyt alkanutta kaavahanketta arvokkaana mahdollisuutena alueen suunnittelulle siten, että Östersundomin alueen merkittävät luontoarvot huomioidaan ja edellytämme tärkeiden lintualueiden suojelua asianmukaisilla kaavamääräyksillä. Alueen tärkeät ekologiset yhteydet tulee tunnistaa ja turvata ja metsämantereen yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys säilyttää mm. kehrääjän, metsäkanalintujen ja muun metsälinnuston olemassaolon turvaamiseksi. Koko mielipide on luettavissa täällä.

Tringa seuraa molempien osayleiskaavahankkeiden etenemistä.

Säynäslahden tervaleppäluhdan itäreunaa. Kuva: Hannu Sarvanne

Tringan suojelukatsaus 1/2022: Ämmässuo, Karhusaari, Kantvik, Kilpilahti

–

Vuosi on alkanut suojelupuolella varsin työteliäissä merkeissä. Linnuston kannalta merkittäviä kaavoitus- ja muita maankäyttöhankkeita on ollut alkuvuodesta lausuntokierroksella useita, ja näihin pureudutaan vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa.

1) Jätimme 7.1. muistutuksen Espoon Ämmässuon tuulivoimalan kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa tuulivoimalan linnustovaikutukset on huomioitu valmisteluvaihetta tarkemmin, ja muuttavien lintujen osalta törmäysriski on arvioitu riittävällä tarkkuudella eikä voimala todennäköisesti lisäisi merkittävästi muuttavien lajien kuolleisuutta. Sen sijaan Ämmässuon alueella liikkuvien lokkien törmäysriski on edelleen arvioitu liian alhaiseksi. Niin pitkään kuin jätteenkäsittely alueella jatkuu pääosin nykyisen kaltaisena ja lokkeja liikkuu suunnitellun voimalan ympäristössä säännöllisesti tuhansittain, ei hankkeen haitallisia linnustovaikutuksia ole mahdollista estää tai oleellisesti vähentää. Esitimme muistutuksessa ensisijaisesti hankkeesta luopumista ja toissijaisesti joko voimalan sijoituspaikan muuttamista tai hankkeen lykkäämistä siihen saakka, kunnes jätteenkäsittely on (suunnitellun mukaisesti) toteutettu niin, että lokkien määrä alueella vähenee oleellisesti. 

Muistutus on luettavissa täällä.

2) Tringa jätti yhdessä Helsyn kanssa 14.1. mielipiteen Helsingin Karhusaaren pohjoisosan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Karhusaaren pohjoisosaan suunnitellaan pientaloalueen täydennysrakentamista ja katuinfraa n. 600 uudelle asukkaalle. Täydennysrakentamisen mittakaavaa tulee supistaa, jotta saaren metsä- ja ranta-alueiden riittävä yhtenäisyys voidaan turvata. Kaavoitettava alue rajautuu lännessä Östersundomin Natura- ja MAALI-alueeseen. Suunnittelualueen länsiosa on kaavassa merkitty myöhemmin suunniteltavaksi mahdollisesti tehokkaamman rakentamisen alueeksi. Näkemyksemme mukaan kaikki rakentaminen tulee ohjata pois tältä myöhemmin suunniteltavalta alueelta, ja Östersundomin läheiset alueet osoittaa puskurialueiksi S-merkinnällä. 

Mielipiteen voi lukea täältä.

3) Kirkkonummen kunnan osayleiskaavahankkeet jatkuivat Kantvikin osayleiskaavan tultua valmisteluvaiheeseen. Jätimme osayleiskaavan valmisteluaineistosta lausunnon 28.1. Suunnittelu- ja vaikutusalueella sekä niiden läheisyydessä on useita arvokkaita lintualueita. Suunnittelualueen kaakkoisreunalla sijaitsevalle Hilan MAALI-alueelle on nähtävillä olleessa kaavassa osoitettu runsaasti pientalorakentamista, ja tätä rakentamista tulee linnustoarvojen ja kalliomännikköalueen yhtenäisyyden turvaamiseksi supistaa merkittävästi ja osoittaa kyseiset alueet suojelualueiksi tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi. Lännessä suunnittelualue taas rajautuu Pikkalanlahden FINIBA-alueeseen ja Siuntion–Kirkkonummen–Inkoon sisäsaariston MAALI-alueeseen. Sisäsaariston MAALI-alueeseen kuuluvat luodot tulee kaavassa osoittaa suojelualuemerkinnällä, ja näille tärkeille lintualueille kohdistuvia mahdollisia häiriövaikutuksia tulee hankkeen edetessä selvittää huolellisesti ja ohjata veneliikennettä poispäin ko. alueilta. Esitimme myös täsmentäviä kaavamääräyksiä Mattbyn peltojen alueelle ja edellytimme linnustoselvitysten teettämistä jo osayleiskaavavaiheessa. 

Koko lausunto on nähtävillä täällä.

4) Muissa maankäyttöhankkeissa jätimme 15.2. lausunnon Helen Oy:n Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön siirtohankkeen YVA-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen Helsingin seudun kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppujen, maaputkien ja tunneleiden välityksellä. Kritisoimme ohjelmaa siitä, että käytännössä vaihtoehtoja suunnitellulle reitille ei ole: kaikki putkilinjaukset kulkevat Natura- ja MAALI-alueiden halki Östersundomin, Mustavuoren ja/tai Salmenkallion kohdalta. Esitimme vaihtoehtoisen reitin huomioimista suunnittelussa, maanpäällisen rakentamisen ja puuttomana pidettävien avo-osuuksien välttämistä tärkeillä lintualueilla, kattavien ja perusteellisten vaikutusarvioiden ja linnustoselvitysten teettämistä sekä Natura-arvioinnin tekemistä LSL 65 §:n mukaisesti.  

Lausunnon voi lukea täältä.

Näiden kannanottojen ohella Tringa oli yhtenä allekirjoittajana mukana Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetyssä yhteydenotossa, jossa esitettiin Helsingin kansallisen kaupunkipuistohankkeen kiirehtimistä siten, että yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä edellytetään perustamisselvityksen valmistelusta tehtäväksi esitys vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Yhteydenoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä.

Kevättä odotellen, 

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Luontojärjestöjen yhteinen mielipide Herttoniemen luonnon– ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta

–

Tringa jätti sunnuntaina 16.1. yhdessä Helsyn ja Luonto-Liiton metsäryhmän kanssa järjestöjen yhteisen mielipiteen nähtävillä olleesta Herttoniemen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta. Järjestöjen näkemyksen mukaan suunnitelmaluonnos on nykymuodossaan vanhentunut, toteuttamiskelvoton ja ristiriidassa Helsingin kaupungin omien monimuotoisuutta sekä metsänhoitoa koskevien tavoitteiden kanssa. Tästä johtuen esitämme suunnitelman palauttamista uuteen valmisteluun. 

Suunnitelman keskeiset ongelmat ovat esitettyjen hakkuiden ja pienpuuston harventamisen liiallinen mittakaava sekä Länsi-Herttoniemen metsäselänteen huomattavien suojeluarvojen sivuuttaminen. Lisäksi vieraslajitorjuntaan tulee kiinnittää enemmän huomiota erityisesti Viikki-Vanhankaupunginlahden suojelualueen läheisyydessä. 

Länsi-Herttoniemen metsäselänne on yhtenäisenä metsäalueena tällä hetkellä Helsingin arvokkaimpia vielä suojelemattomia metsäkohteita, ja järjestöt tulevat esittämään selänteen metsien liittämistä tulevaan luonnonsuojeluohjelmaan, kunhan ohjelman valmistelu käynnistyy. 

Koko yhteinen mielipide yleisine osineen ja kuviokohtaisine kommentteineen on luettavissa täällä:

Suuret kiitokset kaikille lausunnon valmisteluun osallistuneille ja kaikille, jotka kävivät jättämässä oman mielipiteensä suunnitelmasta Helsingin kaupungin verkkokyselyssä.

Kuva: Emilia Pippola

Tringan suojelukatsaus 4/2021: kaavoitus– ja rakentamislaki, Masala ym.

–

Vielä ennen vuodenvaihdetta on aika luoda vuoden viimeinen suojelukatsaus Tringan suojeluasioihin.

1) Tringa osallistui Helsyn kanssa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetettyyn yhteiseen kannanottoon Karhunkaatajan alueen tarkistetusta asemakaavasta 15.11. Alue muodostaa osan myös metsälinnuille tärkeästä viheryhteydestä Viikin, Hallainvuoren ja Kivikon välillä, ja yhteydenotossa muistutimme näiden viheryhteyksien säilyttämisen ja parantamisen tarpeesta. Lautakunta teki kaavaehdotukseen muutoksia esittämämme mukaisesti ja hyväksyi kaavaehdotuksen. Koko yhteislausunto on luettavissa täällä.

2) Kansallisen ympäristölainsäädännön uudistus eteni loppuvuodesta kaavoitus- ja rakentamislakiehdotuksen myötä, ja myös Tringa jätti lakiluonnoksesta oman lausuntonsa 7.12. Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki on eräs tärkeimmistä ympäristölainsäädännön sektorilaeista luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta, ja sen merkitys myös Tringan suojelutyössä on hyvin suuri. Nähtävillä ollut lakiluonnos on monelta osin parannus voimassa olevaan säädökseen nähden. Esitimme lausunnossamme tarpeellisia muutoksia erityisesti eri kaavatasoja koskevan sääntelyn täsmentämiseksi ja luontoarvojen turvaamiseksi. Koko lausunto on luettavissa täällä.

3) Jätimme 31.12. muistutuksen Kirkkonummen Masalan osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa on otettu selkeitä askelia kestävämpään suuntaan, ja vielä valmisteluvaiheessa esillä ollut Keskusmetsää pirstova uusi tieyhteys on poistettu ja siihen liittyvää pientalorakentamista supistettu. Tringa huomautti näistä asioista vuonna 2018 jättämässään mielipiteessä. Nyt nostimme esille Vitträskin ja Espoonlahden tärkeiden lintualueiden huomioimisen tarpeen jo osayleiskaavavaiheessa kaavamerkintöjen ja -määräysten kautta. Lisäksi kritisoimme sitä, että varsinaisia linnustoselvityksiä ei ole alueelle tehty. Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisäksi viime suojelukatsauksesta jäi epähuomiossa pois maininta Helsingin kaupungille syyskuussa 2021 lähetetystä palautteesta koskien Tokoinrannan talviruokintaa. Pahoittelen unohdusta! Palaute jätettiin Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelman 2021–2030 nähtävillä oloon liittyen, ja palautteen voi lukea täältä. 

Tringa jätti vuonna 2021 kaikkiaan 11 lausuntoa, mielipidettä tai muistutusta. Näistä kaksi oli lainsäädännön uudistuksiin liittyviä lausuntoja, viisi yleis- tai asemakaavaan liittyviä kannanottoja, ja lopuissa otettiin kantaa YVA-selostukseen, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan, UAS-ilmatilavyöhykkeisin sekä arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Finnoon keskuksen asemakaavaa koskevan mielipiteen jätimme yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. Lisäksi teimme Helsingin alueella yhteistyötä Helsyn kanssa esimerkiksi erilaisten yhteydenottojen ja yhteiskannanottojen avulla. Suojelutoimikunta teki yhteistyötä myös Hangon ympäristöyhdistyksen kanssa Torskaren I ja Torskären II -ranta-asemakaavaa koskevassa asiassa. 

Itseni ja suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset vuodesta 2021 kaikille, jotka ovat tavalla tai toisella edistäneet suojelutyötä vuoden aikana esimerkiksi kommentoimalla, ottamalla yhteyttä, nostamalla esille epäkohtia, osallistumalla laskentoihin ja kartoituksiin, tekemällä yhteistyötä ja välittämällä lintujen ja lintujen elinympäristöjen suojelusta. Jatketaan yhdessä myös ensi vuonna! 

Onnellista alkavaa vuotta 2022 kaikille toivottaen,

Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Tringa osallistui Helsingin LUMO-seminaariin

–

Tringa osallistui 12.8.2021 Helsingin kaupungin järjestämään seminaariin, jossa käsiteltiin keväällä hyväksyttyä Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa 2021–2028 (LUMO).

Kaupungin edustajat kertoivat tilaisuudessa LUMO-ohjelman tavoitteista ja tavoitteiden ekologisista perusteluista sekä kunkin tavoitteen ja toimenpiteen käytännön toteutuksesta. Jokaisen tavoitteen aihepiiriä kutsuttiin kommentoimaan kaupungin ulkopuolinen taho. Tringasta paikalla oli suojelusihteeri Juho Leppänen, joka kommentoi ohjelman tavoitetta 5. Rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta rikastetaan tulevaisuutta ennakoiden.

Seminaaria ei tallennettu yleisölle, mutta tapahtumasta on tulossa myöhemmin tiivistelmä kaupungin sivuille. Myös LUMO-ohjelma on luettavissa sivuilla suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.

Tringan kommenttipuheenvuoron runko on luettavissa täällä.

Tringa ja Helsy ottivat yhdessä kantaa Helsingin LUMO-ohjelmaluonnokseen

–

Luonnos Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaksi (ns. LUMO-ohjelma) vuosille 2021-2028 on valmistunut, ja tämän luonnoksen käsittely on tiistaina 30.3. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla.

Ohjelmaluonnoksessa on paljon hyvää, mutta myös runsaasti kehitettävää. Erityisesti luonnonhoidon linjaukset ja työohjeet on päivitettävä vastaamaan kaupungin nykyisiä monimuotoisuustavoitteita, ekologisten yhteyksien ja verkostojen säilyttämiseen on kiinnitettävä huomiota ja muut kuin turvallisuuden kannalta välttämättömät poimintahakkuut on lopetettava kaupungin viheralueilla lintujen pesimäaikana 1.4.-31.7. 

Tringa lähetti yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kymp-lautakunnan jäsenille ja varajäsenille ennen viikonvaihdetta kannanoton, johon on koostettu 11 olennaista täydennys- tai muutosehdotusta ohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. 

Järjestöjen yhteiskannanoton voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Tringa osallistui Helsyn kanssa myös Malmin ja Pukinmäen yleisten alueiden suunnitelmasta 2021-2030 annettuun yhteislausuntoon. Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Mediatiedote: Tringa vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon

–

Mediatiedote 13.10.2018, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon.

Viikin–Vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan ja alueelle on palkattava koordinaattori turvaamaan alueen linnusto- ja luontoarvot.

”Vanhankaupunginlahti on Helsingin sydämessä sijaitseva kansainvälisesti arvokas lintuvesi, joka on erittäin tärkeä sekä linnustolle että tuhansille ulkoileville helsinkiläisille”, kertoo Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka. Alue on osa kansainvälistä Natura 2000 -suojelualueverkostoa.

Vanhankaupunginlahden hoito on tärkeää, sillä monia kotimaisia kosteikoilla esiintyviä vesilintu- ja kahlaajalajeja on luokiteltu tällä vuosikymmenellä uhanalaisiksi.

”Yksi tärkeimmistä syistä vesilintujen kantojen taantumiseen on lintuvesien huonontunut tila”, kertoo Tringa ry:n suojelusihteeri Kalle Meller. ”Pelkkä suojelualueiden olemassaolo ei riitä auttamaan uhanalaisten sorsalintujen ahdinkoa. Elinympäristöjä pitää hoitaa, jotta esimerkiksi punasotkan, tukkasotkan ja heinätavin väheneminen saadaan pysäytettyä”, Meller toteaa.

Monet lintuvedet ovat kasvaneet umpeen, jolloin vesilinnuille tärkeät lampareet ja avoimet rantaniityt ovat kadonneet. Vanhankaupunginlahdella pidetään avoimena kahta rantaniittyaluetta, mutta suuri osa lahden avoimesta alueesta on päässyt kasvamaan umpeen. Alueella tarvitaan enemmän niittoa, laidunnusta, pensaikon raivausta ja ruoppauksia, jotta kosteikkolinnusto saadaan palautettua muutaman vuosikymmenen takaiselle hyvälle tasolle.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alueelle on laadittu kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Osa suunnitelluista hoitotoimenpiteistä on saatu toteutettua Helsingin kaupungin, Tringa ry:n ja muiden toimijoiden yhteistyöllä, mutta osa toimenpiteistä on jäänyt toteuttamatta.

”Hoitotoimenpiteet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Hyväksytty hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan. Tämä edellyttää, että alueelle palkataan koordinaattori, jonka työn tavoitteena on alueen linnusto- ja luontoarvojen turvaaminen”, puheenjohtaja Hintikka linjaa.

Tringa ry järjesti Helsingissä lauantaina 13.10. linnustonsuojeluseminaarin, jossa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä Vanhankaupunginlahden nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Puhujina seminaarissa olivat Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jorma Pessa (Pohjois-Pohjanmaan ELY), Margus Ellermaa (Tringa) sekä maisema-arkkitehti Mervi Nicklén (Helsinki). Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä oli kommentoimassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kuvattiin Tringan suojeluseminaarin yhteydessä. © Kalle Meller

Helsingin tärkeät ja lintualueet ja merkittävä linnusto -raportti on julkaistu

–

Tringan vapaaehtoisten lintukartoittajien ja havainnoijien yhteinen työ on saatettu kirjoihin ja kansiin. Tänään julkaistu raportti “Helsingin tärkeät ja lintualueet ja merkittävä linnusto” esittelee suojelullisesti merkittävien lintulajien edustavimmat pesimäalueet ja 136 tärkeää linnustokohdetta.

Raportti osoittaa, että linnuille on yhä tilaa pääkaupungissamme. Erityisesti Helsingin saaristo ja merenlahdet ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita linnustoalueita. Sen sijaan niittyjen ja peltojen lajisto on ahdingossa. Esimerkiksi peltopyy ja kuovi ovat hävinneet Helsingistä.

Raportti osoittaa, että kaupungin tulisi keskittyä entistä enemmän linnuille ja muulle luonnolle merkittävien alueiden hoitoon ja suojeluun. Tässä työssä tarvitaan suunnittelua, seurantaa ja hoito- ja suojelutoimenpiteiden toteuttamista. Moni merkittävä luontoalue on saanut odottaa suojelun toteuttamista suojeluohjelmasta toiseen.

Helsingin kaupungin julkaisema raportti pohjaa suurelta osin Tringa ry:n jäsenistön talkootöinä tekemiin pesimälintulaskentoihin ja havaintoihin. Laskennoissa on ollut mukana yli sata tringalaista, ja raportin on koostanut Tringan lintualuevastaava Margus Ellermaa.

Tringa tiedottaa: Suomen ensimmäinen idänpikkusieppo Seurasaaressa

–

Tringa tiedottaa 2.11.2016
Vapaa julkaistavaksi heti

Suomen ensimmäinen idänpikkusieppo Seurasaaressa

Suomelle uusi lintulaji, idänpikkusieppo (Ficedula albicilla), on tavattu Helsingin Seurasaaressa. Helsinkiläinen lintuharrastaja Ville Supponen havaitsi linnun ensimmäisen kerran jo 28. lokakuuta, mutta lintu onnistuttiin määrittämään vasta tänään keskiviikkona.

Idänpikkusieppo pesii hyvin laajalla alueella Siperiassa ja talvehtii Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Laji on tavattu Euroopassa aiemmin, mm. kerran Ruotsissa ja joitakin kertoja Brittein saarilla.

”Idänpikkusieppoa osattiin odottaa. Tämän syksyn itätuulet ovat tuoneet ennätyksellisen määrän muun muassa itäisiä taigarautiaisia, ja samat tuulet ovat varmasti avittaneet myös idänpikkusiepon saapumista”, kertoo Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Idänpikkusieppo on selvästi kirjosieppoa pienempi. Se muistuttaa suuresti Suomessa harvalukuisena pesivää pikkusieppoa, mutta on hieman harmaamman värinen ja tummanokkainen. Lisäksi eroja on lajien äänissä ja höyhenpuvun yksityiskohdissa.

Jos BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, kyseessä on 476. maassamme tavattu lintulaji.

Idänpikkusieppo on Ruotsiksi tajgaflugsnappare.

Lisätietoja:
Jukka Hintikka, puheenjohtaja, Tringa ry., 044 5665593

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 2600 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

https://www.facebook.com/Tringary
https://twitter.com/Tringa_ry
https://www.instagram.com/tringa.ry

Tiedote: Hautarauhaa rikottu Hietaniemen kanahaukan pesällä

–

Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä pesivä kanahaukkapari on kiinnostanut joitakin valokuvauksen harrastajia siinä määrin, että pesän lähistöllä on rikottu hautarauhaa. Hautakivien päälle on aseteltu oravan ja kanin raatoja houkuttamaan lintuja kuvausetäisyydelle. Hautausmaan henkilökunnan ja kuvaajien välillä on ollut yhteenottoja.

Tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää.

Nyt hautausmaan henkilökuntaa on ohjeistettu ilmoittamaan poliisille välittömästi, mikäli paikalla havaitaan pienintäkään viitettä hautarauhaa häiritsevästä toiminnasta tai muusta epäasiallisesta. Hautarauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Lintujen kuvaamisessa voi käyttää tervettä järkeä. BirdLife Suomen huomaavaisen havainnoinnin ohje sekä Suomen Luonnonvalokuvaajien eettiset periaatteet on syytä pitää mielessä.

Tringa tiedottaa: Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

–

Mediatiedote
Julkaistu 16.12.2015
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii Helsingin hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Helsingin Kruunuvuorenselän ylittävää siltaa koskevan asemakaavapäätöksen kumoamista.

Kaavan mukainen silta rakennettaisiin Nimismies- ja Emäntä-nimisten lintuluotojen väliin. Se haittaisi luodoilla pesiviä lintuja. Luodot kuuluvat Helsingin edustan luodot -nimiseen kansallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA). Luotojen merkitys perustuu nauru- ja kalalokin sekä kala- ja lapintiiran pesimäkolonioihin. Näiden antamassa suojassa luodoilla pesivät mm. vaarantuneiksi luokiteltavat selkälokki ja tukkasotka sekä silmälläpidettäviksi luokiteltavat punajalkaviklo ja isokoskelo.

“Tringa katsoo, että kaava on lainvastainen, sillä se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia luontoarvojen vaalimisesta”, toteaa Tringa ry:n puheenjohtaja Seppo Vuolanto. “Siltayhteys olisi ollut mahdollista linjata siten, että luotojen linnusto ei vaarannu. FINIBA-alue pitää huomioida kaavoituksessa, koska se on luonnon monimuotoisuuden kannalta kiistattomasti arvokas kohde.”

Helsingin omassa luontotietojärjestelmässä Emäntä ja Nimismies on arvioitu linnustollisesti hyvin arvokkaiksi ja ne on luokiteltu ylimpään luokkaan I. Kaavoitusta varten vuonna 2011 toteutetussa muuttavan ja pesivän linnuston seurannassa sekä sen pohjalta laaditussa tutkimusraportissa on esitetty sillan linjaamista kauemmaksi lintuluodoista ja linnuston pesinnän huomioimista rakennustöiden ajoituksessa. Mitään tutkimusraportissa esitettyjä suosituksia linnustoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi ei ole otettu kaavassa huomioon.

Lisätiedot:

Seppo Vuolanto
Tringa ry:n pj.
044-5120757