Elokuussa talkoillaan

Tringan tapahtumakalenteriin on lisätty kahdet talkoot, joista ensimmäinen järjestetään Hangon lintuasemalla elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-8.8. ja seuraava 14.-15.8. Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Molempiin talkoisiin haetaan vapaaehtoisia talkoolaisia, osallistua voi myös ilman aikaisempaa talkookokemusta! Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet alla olevista linkeistä:

Hangon lintuaseman kesätalkoot 6.-8.8.2021
Tringan niittotalkoot Vanhankaupunginlahdella 14.-15.8.2021

Hangon lintuaseman pihan niittoa © Aleksi Lehikoinen
Lintuasemarakennuksen kunnostusta © Johannes Silvonen
Talkooporukkaa Vanhankaupunginlahdella © Dolf Assmann
Ruokojen niittoa Vanhankaupunginlahdella © Eero Haapanen

Torniopastuksia ja lintupäivystyksiä keväällä 2019

Kevään torniopastukset ovat alkaneet. Tringa tarjoaa tänä keväänä yleisölle avoimia torniopastuksia Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden tornissa sekä Lammassaaren lintulavalla. Torniopastuksia järjestetään myös Vihdin Vanjärvellä.

Torniopas päivystää kaukoputken kanssa Viikin Purolahdella sunnuntaisin (klo 12-14) koko huhti- ja toukokuun ajan. Toukokuussa tornioppaan tapaa myös Lammassaaren lintulavalla perjantai-iltaisin (klo 18-20).

Vihdin Vanjärvellä pidetään torniopastus kahtena lauantaina 13. ja 27. huhtikuuta.

Opastuksia on tarjolla myös Hangossa: Hangon lintuasema järjestää lintupäivystyksen kolmena sunnuntaina (14.4., 21.4. ja 4.5.) Tulliniemen luontopolun päässä Uddskatanin eteläkärjen kalliolla.

Opastukset järjestetään säävarauksella. Kaikki tulevat opastukset löytyvät Tringan tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/


Laulujoutsenten pääjoukot viipyvät meillä nykyään kuukauden pidempään – uusi muuttolintuselain Haahka kertoo Suomen linnustossa tapahtuneista muutoksista.

Mediatiedote 4.2.2019, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringa ry:n julkaisema Haahka-muuttolintuselain kokoaa yhteen arvokkaan lintuhavaintoaineiston, joka on kerätty Hangon lintuasemalla 40 vuoden aikana. Helppokäyttöinen sovellus auttaa hahmottamaan yli 300 lintulajin yksilömäärissä ja muuttokäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia ja esittelee lajit tekstein ja kuvin.

Nuori ja vanha laulujoutsen. Kuva © Jonne von Hertzen

Hangon lintuasemalla on kerätty vakioiduin menetelmin havaintoja lintujen muutosta jo 40 vuoden ajan. Aineistosta on julkaistu kymmeniä tieteellisiä artikkeleita ja sen avulla on pystytty esimerkiksi osoittamaan, että ilmastonmuutoksen seurauksena lintujen muutto on aikaistunut ja vesilintujen syysmuutto on viivästynyt.  

  • Kansallislintumme laulujoutsenen pääjoukot palaavat Suomeen kaksi viikkoa aikaisemmin kun 1980-luvulla, ja ne myös poistuvat myös kaksi viikkoa myöhemmin, kuvailee akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen aseman aineistosta paljastuvia muutoksia.

Nyt havaintoaineisto on avattu helpossa muodossa kaikkien käytettäväksi. Koska lintuasema sijaitsee keskeisellä muuttoreitin varrella Hankoniemen kärjessä, kuvaavat yksilömäärien muutokset hyvin laaja-alaisia runsaudenmuutoksia. Muuttolintuselain Haahkassa olevien kuvaajien avulla voikin tarkastella esimerkiksi miten merikotkan kanta on kasvanut ympäristömyrkkyjen aiheuttaman aallonpohjan jälkeen, tai miten hyönteisiä ravintonaan käyttävät pääskyset ovat vähentyneet.

  • Toivomme, että kaikki linnuista ja ympäristöstä kiinnostuneet, niin luontoharrastajat, tutkijat, toimittajat, opettajat kuin myös päätöksentekijät löytäisivät palvelun ja hyödyntäisivät haahkaa helppona tietolähteenä, toteaa Hangon lintuaseman asemanhoitaja Hanne Kivimäki.

Muuttolintuselain Haahka löytyy osoitteesta: https://haahka.halias.fi. Lajihaku ja kuvaajien selitykset on esitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Verkkosovelluksen sisällön tuottamisesta ovat vastanneet vapaaehtoiset lintuharrastajat ja tutkijat. Sovelluksen on toteuttanut Joona Lehtomäki avoimen lähdekoodin R-ohjelmointikielellä.

Hangon lintuasema 40 vuotta – Aatu Vattulaiselle palkinto elämäntyöstä

Tringa juhli Hangon lintuaseman eli Haliaksen 40-vuotisjuhlia Luonnontieteellisen museon Kimnaasisalissa torstaina 17.1.2019. Paikalla oli 148 ihmistä. Varsinaisena ohjelmana oli Aleksi Lehikoisen juhlaesitelmä ja kuvaesitys, Karno Mikkolan puhe lintuaseman varhaisvaiheista, kakkukahvit ja tervehdyksiä eri yhdistyksiltä ja yhteistyökumppaneilta.

Hangon lintuaseman vuosijuhlien juhlaväki kokoontuneena luonnontieteellisen keskusmuseon aulaan. Huoneessa on valkoiset kaariholvit ja suuri täytetty norsu kuvan taka-alalla.
Luomuksen aulatila tarjosi juhlavat puitteet alkumaljalle. Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka ja Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteellisen yksikön johtaja Aino Juslen pitivät aloituspuheenvuorot. Kuva :Markus Kanninen

Juhlassa myönnettiin tunnustuspalkinto elämäntyöstä Haliaksen monivuotiselle päähavainnoijalle Aatu Vattulaiselle. Palkinnon suuruus on 1800 euroa.

Aatu vieraili ensimmäisen kerran Hangon lintuasemalla jo 1983. Vuosina 1995 – 2001 hän toimi Hangon lintuaseman päähavainnoijana keväin syksyin, ja vuodesta 2002 alkaen hän on toiminut päähavainnoijana ympäri vuoden aina vuodenvaihteeseen asti, jolloin hän jäi eläkkeelle päähavainnoijan tehtävästä. Aatun ansiosta aseman havaintosarja on saatu viimeisten vuosikymmenien aikana kattavaksi ilman suurempia aukkoja.

Aatu on havainnoinut asemalla 8344 vuorokauden ajan ja havainnut Hangon Uddskatanilla henkilökohtaisesti 308 eri lintulajia. Aatun asemavuorokausiin mahtuu tuhansia vedettyjä iltahuutoja, lukemattomia aseman sähköiseen tietokantaan tallennettuja lintuyksilöitä ja suuri määrä havaintotunteja.

BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki myönnettiin esimerkillistä, pyyteetöntä työtä aseman eteen tehneille Anssi Vähätalolle ja Kari Soilevaaralle. Lisäksi juhlassa palkittiin Tringan BirdLife-ansiomerkillä asema-aktiivit Tatu Hokkanen, Matti LehtiSeppo Niiranen, Petro PynnönenJarmo Ruoho ja Jarkko Santaharju.

Tringa onnittelee kaikkia palkittuja asema-aktiiveja, kiittää kaikkia yli tuhatta viimeisten 40 vuoden aikana lintuasemalla käynyttä henkilöä sekä Haliaksen juhlatoimikuntaa ja toivottaa onnea Haliaksen seuraaville 40 vuodelle!

Juhlissa palkittujen kaarti. Kuvassa vasemmalta Anssi Vähätalo, Petro, Pynnönen, Seppo Niiranen, Aatu Vattulainen, Jarkko Santaharju, Kari Soilevaara, Jarmo Ruoho ja Tatu Hokkanen. Kuva Jaakko Koponen
Kuvassa kaksi henkilöä on otamassa kakkua. Kakut ovat mansikkakermakakkuja.
Syntymäpäiväjuhlat kruunasi kakkukahvit. Kuva Jaakko Koponen

Ennätysaikaisin saapunut haahka toi kevään ensimerkit Hankoon

MEDIATIEDOTE 26.1.2018

Ennätysaikaisin saapunut haahka toi kevään ensimerkit Hankoon

Hangon lintuaseman järjestämä haahkaveikkaus ratkesi perjantaiaamuna, kun lintuaseman havainnoijat näkivät Tulliniemen länsipuolella kevään ensimmäisen paikallisen juhlapukuisen haahkakoiraan. Havainto on kautta aikain varhaisin aseman lähes 40-vuotisen historian aikana.

”Ennätysaikainen haahka ei ollut täysin odottamaton. Lämmin sää aikaistaa niin haahkojen kuin monien muidenkin muuttolintujen kevätmuuttoa. Talvi on ollut tähän asti hyvin leuto, ja viime päivien voimakkaat lounaiset tuulet ovat olleet suotuisia ensimmäisille muuttolinnuille”, sanoo asemanhoitaja Jari Laitasalo. Perjantaina asemalla havaittiin myös etelästä saapunut juhlapukuinen harmaalokki, joka on haahkan tavoin yksi tyypillisimmistä kevään ensimerkeistä.

Haahkaveikkaus on Hangon lintuaseman järjestämä leikkimielinen kisa, jossa arvuutellaan kevään ensimmäisen juhlapukuisen haahkan saapumispäivämäärää. Tänä vuonna osallistujia oli 183, mutta yksikään veikkaus ei osunut oikeaan. Lähimmäksi osui Sampo Laukkanen Kirkkonummelta. Hän saa palkinnoksi Hangon lintuaseman t-paidan. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvottiin paidat, jotka menivät Jari Markkulalle ja Eero Vainiolle. Onnittelut!

Hangon lintuasema on Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n ylläpitämä tutkimusasema, jossa on tehty vakioitua muutonseurantaa vapaaehtoisvoimin vuodesta 1979 alkaen. Asema sijaitsee Hankoniemen ulkosaaristovyöhykkeeseen työntyvässä lounaiskärjessä Uddskatanilla. Lintuasemalla kerätty muutonseuranta-aineisto julkistettiin avoimena datana viime syksynä: https://www.vanha.tringa.fi/hangon-lintuasema/haliasdata/

Juhlapukuinen haahkakoiras © Sampo Laukkanen

 

Lisätietoja:

Asemanhoitaja Jari Laitasalo, 040 6866 262

 

Tringa ry: http://www.tringa.fi/

Hangon lintuasema:

https://www.vanha.tringa.fi/halias-esittely/ (suomeksi)

https://www.vanha.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer/ (på svenska)

Tringa tiedottaa: Ainutlaatuinen suomalainen muuttolintuaineisto on nyt avoimesti verkossa

Vuonna 1979 perustetun Hangon lintuaseman havaintoaineisto on ladattavissa kokonaisuudessaan aseman verkkosivuilta. Aineisto sisältää havaintoja yli 300 lintulajista ja yli 36 miljoonasta linnusta.

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n ylläpitämän Hangon lintuaseman aineisto on jo nyt osoittautunut merkittäväksi tietolähteeksi esimerkiksi ympäristönmuutoksia tutkittaessa: sitä on käytetty 130 julkaisussa, sisältäen useita väitöskirjoja sekä kansainvälisiä tiedeartikkeleita. Vaikka havaintosarja on aikaisemminkin ollut saatavissa yhdistykseltä pyynnöstä, Tringa toivoo, että aineiston avoimuus lisäisi entisestään sen käyttöä.

– Ilmastonmuutos on esimerkiksi aikaistanut lintujen kevätmuuttoa Hangossa ja toisaalta viivästyttänyt vesilintujen syysmuuttoa, luettelee akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta, Luomukselta, esimerkkejä aineistosta tehdyistä tutkimuksista.

Hangon lintuasemalla on kerätty systemaattisesti aineistoa laskemalla paikallisia ja ohimuuttavia lintuja. Hanko on Suomen lintuasemista ensimmäinen, joka julkaisee koko havaintosarjansa avoimesti mm. tutkijoiden, lintuharrastajien, ympäristöviranomaisten ja muiden aineistosta kiinnostuneiden käyttöön. Maailmanlaajuisestikin muuttolintuasemien aineistot ovat harvoin julkisesti saatavissa.

– Tringa haluaa tällä teolla kannustaa muitakin lintuasemia julkaisemaan omia aineistojaan avoimesti sekä kiinnittää huomiota pitkälti vapaaehtoistöinä tehtävään aineistonkeruuseen, kertoo Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Ohjeet aineiston käyttöön löytyvät Tringan verkkosivulta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Laajan aineiston mukana on analysointia helpottava R-ohjelman koodi.

Aineistoa päivitetään vuosittain ja sen voi ladata osoitteesta
http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/haliasdata/

Lisätietoja:

Aleksi Lehikoinen, akatemiatutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732 (Maanantaina lintuasemalla, jolloin voi tiedustella tuoreimmat lintujen syysmuuton kuulumiset).

Jukka Hintikka, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa ry, puheenjohtaja@tringa.fi, 044-5665593

 

Haahka on yksi runsaslukuisimmista muuttolinnuista Hangon lintuasemalla.© Heikki Eriksson

Lintuasemalla esitellään peipon ja järripeipon pukueroja nuorille lintuharrastajille. © Aleksi Lehikoinen

 

Minikokoinen jymy-yllätys Hangon Lintuasemalla

Tänään tiistaina 17.10 Hangon lintuasemalla koettiin mukava yllätys, kun lintuharrastaja Jari Laitasalo löysi lepäilijälaskennan yhteydessä harvinaisen kääpiökertun. Lintu lymyili rauhoitusalueella ruusupuskissa, ja näyttäytyi vain hetkittäin. Aseman kaikki kuusi havainnoijaa onnistuivat kuitenkin näkemään linnun.

Hangon lintuaseman toinen kääpiökerttu lymyili puskissa sadekelissä. Kuva Jari Laitasalo

Kyseessä on vasta 12 havainto lajista Suomessa, mutta jo toinen Hangon lintuasemalta. Edellisen kerran laji tavattiin Hangossa 22.10.2005.

Kääpiökerttu on nimensä mukaisesti pieni, vain hieman hippiäistä suurempi varpuslintu. Se on väritykseltään vaatimattoman harmaa, mutta keltainen silmä antaa pienelle linnulle terhakkaan pistävän katseen. Kääpiökerttu pesii Keski- ja Länsi-Aasian aavikoilla ja talvehtii Intiasta Arabian niemimaalle ulottuvalla alueella.

Huomisaamuksi Hankoon saattaa kerääntyä iso joukko bongareita, jotka toivovat näkevänsä linnun. Lintu havaittiin yleisöpolun ulkopuolella, jonne pääsy on sallittu vain luonnonsuojelualuetta hallinnoivan Metsähallituksen luvalla. Hangon lintuaseman toive on, että kaikki noudattavat luonnonsuojelualueen sääntöjä ja pysyvät merkatuilla poluilla. Bongariliitto tiedottaa linnun havainnoinnista omissa kanavissaan.

Parhaillaan muuttolinnuista aktiivisimmin liikkeellä ovat vaelluslinnut, kuten tikat, tiaiset, pähkinänakkelit ja urpiaiset. Muun muassa palokärkiä ja pohjantikkoja on ollut liikkeellä normaalivuosia enemmän. Loppusyksyiset tuhansien allien levähdysparvet ovat myös ilmestyneet viime päivinä saaristoon.

Tringan nuortenretki Hangon lintuasemalle 21.-23.4.2017

Tringa järjesti retken nuorille lintuharrastajille Hangon lintuasemalle huhtikuisena viikonloppuna (21.-23.4.). Mukana retkellä oli viisi yläkouluikäistä nuorta, joista neljä vieraili lintuasemalla ensimmäistä kertaa.

Perille saavuttiin perjantai-iltana hieman ennen auringonlaskua. Asema-alueen tutustumiskierroksen jälkeen vuorossa oli iltapala ja sen jälkeen vetäydyttiin yöpuulle, koska herätys olisi seuraavana aamuna aikaisin. Osa retkeläisistä oli päättänyt nousta ylös seuraamaan verkkojen avaamista ja aamuvakiokin alkaisi auringon noustessa klo 5.55.


Aamuvakion lomassa katseltiin verkosta tullutta laulurastasta (kuva Johannes Silvonen)

Lauantaiaamun sää oli kolea, lämpötila juuri ja juuri nollan yläpuolella ja tuuli puhalteli luoteen suunnalta. Sääennuste ei luvannut viikonlopulle sentään huonointa mahdollista keliä, eli yhtenäistä sadetta, mutta edelleen jatkuva kylmä pohjoisvirtaus tiesi sitä, että mitään suurta muuttoa ei olisi tälle viikonlopulle tiedossa. Vaikka aamu oli sekä verkoilla että muuton puolesta rauhallinen, joitakin lintuja sentään eksyi verkkoihin, mm. rautiainen, laulurastas ja hippiäinen. Aamuvakion päälajit olivat haahka ja peippo, joista jälkimmäistä kirjattiin neljän tunnin aamuvakion aikana reilut 500 muuttavaa. Aamun piristävimmät havainnot lienevät kohti pohjoista muuttanut yksinäinen punakuiri sekä niemen eteläkärjen yllä lennähtänyt luotokirvinen, ilmeisesti sama lintu löytyi myöhemmin päivällä Lilla Munkhamnin rannasta, jossa lintu havaittiin vielä seuraavanakin aamuna.


Luotokirvinen Lilla Munkhamnin levävallilla (kuva Johannes Silvonen)

Iltapäiväksi luvattu kuurottainen vesisade alkoi jo aamuvakion loppuminuuteilla hieman ennen kymmentä ja sen jälkeen loppupäivän ajan saatiinkin niskaan vaihtelevasti vesi-, räntä ja raekuuroja. Rankempien kuurojen aikana vetäydyttiin asemarakennuksen suojiin pitämään sadetta, mutta suurin osa päivästä vietettiin kuitenkin ulkona. Osa ryhmästä hajaantui niemelle valokuvaamaan pikkulintuja, muiden kiertäessä rengastajan kanssa verkoilla tai staijatessa muuttoa muutonhavainnointibunkkerilla. Iltapäivällä luoteistuuli yltyi sen verran navakaksi, että muutonseuranta päätettiin lopettaa tältä päivältä. Paikallinen ristisorsa ilahdutti kotilahden lähiluodolla, osa retkeläisistä kuittasi siitä elämänpinnan ja osa vuodenpinnan.


Hippiäinen Länsikärjen tyven katajikossa (kuva Julius Laitinen)

Lounaan jälkeen lähdettiin laskemaan lepäilevät vesilinnut Gåun särkältä, jossa vielä edellisenä päivänä oli ollut paikallisena toistasataa meriharakkaa. Meriharakat olivat vähentyneet 30:een ja saman verran riutalta laskettiin nyt myös paikallisia kalatiiroja. Muita kahlaajia edustivat yksinäinen punajalkaviklo ja tylli. Gåun ruovikosta nousi kahdeksan taivaanvuohta. Loppupäivän ohjelmassa oli sauna, illallinen ja iltahuuto, jossa koottiin yhteen ja tallennettiin asemalomakkeelle päivän lintuhavainnot. Päivän yhteislajimääräksi saatiin 72.


Hangon nimikkolintu, meriharakka (kuva Julius Laitinen)

Sunnuntaiaamun sää oli edellisaamun kaltainen, lämpötila +2 ja tuuli edelleen luoteessa, tosin ehkä pari pykälää rauhallisempi kuin edellisenä päivänä. Pikkulintuja tuntui niemellä liikkuvan hieman eilistä paremmin, mutta kirkas sää piti linnut poissa verkoista. Peippo oli jälleen päivän runsain muuttava laji, niitä kirjattiin ylös hieman edellispäivää enemmän. Myös kevään ensimmäinen metsäkirvinen havaittiin muutolla. Auringon noustessa korkeammalle ja myös lämpötilan noustessa alkoi yksittäisiä petolintujakin näkyä, muutama varpushaukka havaittiin, samoin pohjoista kohti muuttava kalasääski. Tuulihaukkakoiras saalisteli lähiluodoilla, muutama kurki saapui mereltä ja yksinäinen naarasteeri kävi pyörähtämässä niemen kärjessä.


Varpushaukka on runsain muuttava petolintu Hangon lintuasemalla (kuva Markus Kanninen)

Aamuvakion jälkeen vuorossa oli tavaroiden pakkaaminen, aseman siivous ja lounas, jonka jälkeen alkoi paluumatka kohti Helsinkiä. Hangon linja-autoasemalla, linja-autoa odotellessa, saatiin vielä pari täydennystä retken lajilistalle: kivitasku ja varpunen. Inkoon kohdalla linja-auton ikkunasta nähtiin naaraspukuinen suohaukka, mutta havaintotilanne oli sen verran nopea että tarkempi lajimääritys jäi auki. Seuraava nuortenretki Hangon lintuasemalle järjestetään elokuun alkupuolella (alustavasti 5.-7.8.), tarkemmat tiedot päivitetään Tringan tapahtumakalenteriin viimeistään kesäkuun alussa.


Laulurastas (kuva Markus Kanninen)

Retkellä havaitut lajit:

kyhmyjoutsen kalasääski peukaloinen
laulujoutsen tuulihaukka rautiainen
merihanhi kurki punarinta
valkoposkihanhi meriharakka kivitasku
ristisorsa tylli räkättirastas
haapana kuovi laulurastas
harmaasorsa punakuiri punakylkirastas
tavi punajalkaviklo kulorastas
sinisorsa lehtokurppa hippiäinen
lapasorsa taivaanvuohi sinitiainen
tukkasotka merikihu talitiainen
haahka kalatiira puukiipijä
alli naurulokki naakka
mustalintu kalalokki varis
pilkkasiipi selkälokki korppi
telkkä harmaalokki kottarainen
uivelo merilokki varpunen
tukkakoskelo kesykyyhky pikkuvarpunen
isokoskelo uuttukyyhky peippo
teeri sepelkyyhky järripeippo
kaakkuri kiuru viherpeippo
kuikka kangaskiuru tikli
silkkiuikku haarapääsky vihervarpunen
merimetso metsäkirvinen hemppo
harmaahaikara niittykirvinen urpiainen
merikotka luotokirvinen keltasirkku
suohaukkalaji västäräkki pajusirkku
varpushaukka tilhi (yht. 83 lajia)
Teksti: Johannes Silvonen

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus 2017/ Hangö fågelstations ejdertippning 2017

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Vaikka monet muut vesilinnut ilmastonmuutoksen seurauksena talvehtivat aiempaa pohjoisena, sinisimpukoita ravintonaan hyödyntävät haahkat suuntaavat muuttonsa edelleen Tanskan salmien simpukka-apajille. Haahkan saapuminen saaristoon pimeän talven jälkeen onkin kevään alkamisen merkki.

Talvien lämpötila vaikuttaa kuitenkin haahkojen elämään voimakkaasti. Hangon lintuaseman tutkimukset osoittavat että kevätmuuton ajoittuminen riippuu voimakkaasti talven ankaruudesta, leutoina talvina ensimmäiset haahkat nähdään jo helmikuussa, mutta kovina talvina muutto saattaa venähtää huhtikuulle. Haahkan poikastuotto on myös parempaa leudon talven jälkeen, koska naaraat ovat parempikuntoisia. Tästä huolimatta haahka ei ole hyötynyt talvien lämpenemisestä vaan on nykyään kannanlaskun takia luokiteltu Euroopassa silmälläpidettäväksi.

Hangon lintuaseman ja Tvärminnen haahkatutkimusryhmän seitsemännessä haahkakisassa veikataan jälleen haahkan saapumispäivää. Arvaa minä päivänä ensimmäiset kevätmuuttavat juhlapukuiset haahkat nähdään vuonna 2017 Hangon lintuasemalla? Tarkimmin oikeaan osunut palkitaan aseman termosmukeilla ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi yllätyspalkintoa. Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2017.

Vinkkinä voidaan sanoa että aikaisempina vuosina ensimmäiset haahkat on nähty 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014, 23.2.2015, 17.2.2016

 


 

Sommol06_55 Du kan tippa via länken

Fast många andra sjöfåglar numera övervintrar allt längre norrut på grund av klimatförändringen, flyttar ejdern ännu till Danmark för att äta danska blåmusslor på vintern. Ejdrarnas ankomst till skärgården är ännu också startskottet för våren, då vintermörkret bryts.

Vinterns temperaturer påverkar ändå ejderns liv genomgripande. Undersökningar gjorda på Hangö Fågelstation visar nämligen att ejderns ankomst beror på hur sträng vintern varit. Är vintern varm visar sig de första ejdrarna redan i februari, men har det varit ordentligt kallt kan ankomsten ske först en bit in i april. Ejdern får också mer ungar efter en varm vinter, därför att ådorna (honorna) då är i bättre kondition. Trots att vintrarna i snitt blivit varmare, har ejdern tyvärr inte dragit så stor nytta av detta, och den klassas nu som sårbar i Europa till följd av att stammen decimerats.

I Hangö Fågelstations och Tvärminnes ejderteams sjunde ejdertippning gissar vi då på vilken dag ejdern kommer. Tippa alltså vilken dag de första ejdrarna i vårlig praktdräkt anländer till Hangö Fågelstation!
De som kommit närmast i sin gissning belönas med termosmuggar, och bland alla deltagare utlottas överraskningspris. Den sista dagen för att tippa är den 10.1. 2016.

Tips: Tidigare år har den första ejdern anlänt 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014, 23.2.2015, 17.2.2016

 

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2017/ Sista dag för gissningar är 10.1.2017!

 

Lisätietoja Hangon lintuasemasta / Mer om Hangö fågelstationen:

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/ (suomeksi)

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer (på svenska)

Lisätietoja Tringa ry:sta / Mer om Tringa rf:

http://www.tringa.fi/ (suomeksi)

Lisätietoja Tvärminnen haahkatiimistä / Mer om Tvärminnes ejderteam:

tutkija/forskare Kim Jaatinen, Tvärminnen eläintieteellinen asema/Tvärminne zoologiska station (suomeksi och på svenska) kim.jaatinen@helsinki.fi, +358  40 5945186

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus / Hango fågelstations ejdertippning

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Vaikka monet muut vesilinnut ilmastonmuutoksen seurauksena talvehtivat aiempaa pohjoisena, sinisimpukoita ravintonaan hyödyntävät haahkat suuntaavat muuttonsa edelleen Tanskan salmien simpukka-apajille. Haahkan saapuminen saaristoon pimeän talven jälkeen onkin kevään alkamisen merkki.

Talvien lämpötila vaikuttaa kuitenkin haahkojen elämään voimakkaasti. Hangon lintuaseman tutkimukset osoittavat että kevätmuuton ajoittuminen riippuu voimakkaasti talven ankaruudesta, leutoina talvina ensimmäiset haahkat nähdään jo helmikuussa, mutta kovina talvina muutto saattaa venähtää huhtikuulle. Haahkan poikastuotto on myös parempaa leudon talven jälkeen, koska naaraat ovat parempikuntoisia. Tästä huolimatta haahka ei ole hyötynyt talvien lämpenemisestä vaan on nykyään kannanlaskun takia luokiteltu Euroopassa silmälläpidettäväksi.

Pariisin ilmastokokouksen hengessä Hangon lintuaseman ja Aronian haahkatutkimustiimin viidennessä haahkakisassa veikataan jälleen haahkan saapumispäivää, mutta myös saapumispäivän lämpötilaa. Arvaa minä päivänä ensimmäiset kevätmuuttavat juhlapukuiset haahkat nähdään vuonna 2016 Hangon lintuasemalla ja mikä on kyseisen päivän lämpötila? Lämpötila katsotaan haahkan saapumispäivänä Tulliniemen sääasemalta kello 12.00. Tarkimmin oikeaan osuneet palkitaan aseman termosmukeilla ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi yllätyspalkintoa. Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2016.

Vinkkinä voidaan sanoa että aikaisempina vuosina ensimmäiset haahkat on nähty 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014

 


 

Hangö Fågelstations ejdertippning

 

Sommol06_55 Fast många andra sjöfåglar numera övervintrar allt längre norrut på grund av klimatförändringen, flyttar ejdern ännu till Danmark för att äta danska blåmusslor på vintern. Ejdrarnas ankomst till skärgården är ännu också startskottet för våren, då vintermörkret bryts.

Vinterns temperaturer påverkar ändå ejderns liv genomgripande. Undersökningar gjorda på Hangö Fågelstation visar nämligen att ejderns ankomst beror på hur sträng vintern varit. Är vintern varm visar sig de första ejdrarna redan i februari, men har det varit ordentligt kallt kan ankomsten ske först en bit in i april. Ejdern får också mer ungar efter en varm vinter, därför att ådorna (honorna) då är i bättre kondition. Trots att vintrarna i snitt blivit varmare, har ejdern tyvärr inte dragit så stor nytta av detta, och den klassas nu som sårbar i Europa till följd av att stammen decimerats.

I Hangö Fågelstations och Aronia ejderteam´s femte ejdertippning gissar vi då på vilken dag ejdern kommer, och också – i klimatmötets i Paris anda – vilken temperatur det är på ankomstdagen. Tippa alltså vilken dag de första ejdrarna i vårlig praktdräkt anländer till Hangö Fågelstation, och vilken är då dagens temperatur! Temperaturen kontrolleras vid Tulluddens väderstation kl. 12.00 på ankomstdagen.

De som kommit närmast i sin gissning belönas med termosmuggar, och bland alla deltagare utlottas överraskningspris. Den sista dagen för att tippa är den 10.1. 2016.

Tip: På tidigare år har den första ejdern anlänt 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014

 

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2016/ Sista dag för gissningar är 10.1.2016!

 

Lisätietoja Hangon lintuasemasta / Mer om Hangö fågelstationen:

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/ (suomeksi)

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer.html (på svenska)

Lisätietoja Tringa ry:sta / Mer om Tringa rf:

http://www.tringa.fi/ (suomeksi)2

Lisätietoja Aronian haahkatiimistä / Mer om Aronias ejderteam:

http://www.novia.fi/ejder/ (på svenska)
http://www.novia.fi/eider/ (englanniksi)

Nuorten linturyhmä Haliaksella 10.-12.4.2015

Perjantaina 10.4. huhtikuuta lähdimme viiden enemmän ja vähemmän lintuja harrastaneen nuoren porukalla matkaamaan kohti Hankoa. Ainakin itse olin odottanut reissua innolla jo vähän aikaa, ja mietiskelinkin että mitähän kaikkea tulisinkaan saamaan kiikareihini viikonlopun aikana. Sääennustekin oli hyvin lupaava.

Matka Hankoon meni joutuisasti. Autolta oli vielä pieni kävelymatka lintuasemalle. Laukut otettiin kantoon ja kiikaritkin kaivettiin esille, koska aseman lähimaastossa on aina mielenkiintoista katseltavaa. Emme olleet ehtineet kävellä pitkälti kun sääksi lensi komeasti suoraan ylitsemme. Tässä vaiheessa oli jo selvää, että viikonlopusta tulisi mielenkiintoinen! Asemarakennukselle päästyämme tutustuttiin vielä hieman lähiympäristöön ja myöhemmin ihailtiin auringonlaskua.

Seuraavana aamuna oli herätys auringonnousun aikaan. Edessä oli aseman rutiineihin kuuluva aamuvakio eli neljän tunnin mittainen muutonseuranta, joka tapahtuu niemenkärjessä sijaitsevan venäläisten rakentaman bunkkerin päältä. Päiväksi oltiin hieman odoteltu kovaa kurkimuuttoa ja vaikka kurkia kyllä näkyikin niin suuremmat massat menivät jostain muualta.

Täktomissa oli sinä päivänä nähty isohaarahaukka, joka oli viimeisten havaintojen mukaan suunnannut länttä kohti. Sormet näpräsivät hieman hermostuneesti tarkennuspyörää kun odoteltiin, josko lintu sattuisi osumaan näköpiiriin. Isohaarahaukka ei kuitenkaan nähty toiveista huolimatta. Päivän aikana nähtyjä lajeja olivat mm. merikihu, sääksi, ampuhaukka, sinisuohaukka, taivaanvuohi, härkälintu ja nokkavarpunen. Haahkoja näkyi runsain mitoin ja meriharakoitakin monta kymmentä. Päivä oli aurinkoinen ja niin lämmin, että ulkona tarkeni ilman takkiakin. Illalla olikin mukava päästä käymään saunassa.

Sunnuntai oli huomattavasti kylmempi päivä ja tuuli koettelikin aamuvakion suorittajia. Onneksi välillä bunkkerilta sai poistua kävelemään vaikka lähiympäristöön tai asemarakennuksen suojiin. Sunnuntaina ei juurikaan uusia mainittavia lajeja tullut, rarit jättivät ilmaantumatta silloinkin. Vettä alkoi satamaan onneksi vasta, kun olimme lähdössä asemalta puolen päivän aikaan joten emme pahemmin kastuneet.

Kaiken kaikkiaan reissu oli onnistunut. Oli mukava päästä tutustumaan lintuasemaan, sen arkeen ja rutiineihin sekä viettää aikaa mukavien ihmisten kanssa. Vaikka harvinaisuudet jäivät tällä kertaa näkemättä niin jäi viikonlopusta hyvä fiilis, mukavia muistoja ja tietysti polte päästä Haliakselle uudestaan!