Tringa jatkaa kamppailua Uudenmaan arvokkaiden lintupaikkojen puolesta

Tringa on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valitukset Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta ja Finnoon (Suomenojan) keskuksen asemakaavasta. Kaavojen kumoamista haetaan oikeusteitse, koska nykyiset kaavat eivät turvaa alueiden linnusto- ja luontoarvoja. Tringa on seurannut molempien alueiden kaavoitusta jo pitkään ja pitänyt johdonmukaisesti esillä niiden merkitystä Uudenmaan linnustolle.

Suomenojan alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA eli Important Bird Area), jonka harrastajat tuntevat mm. mustakurkku-uikun, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan pesimäpaikkana. Kohde on myös valokuvaajien suosiossa, koska lintuja pääsee katselemaan ja kuvamaan läheltä. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa asemaakaavassa osoitetaan alueelle runsasta rakentamista. Lisääntyvän asukasmäärän myötä myös alueen virkistyskäyttö tulee kasvamaan huomattavasti.

Tringa vaatii valituksessaan uuden asemakaavan kumoamista. Uusi kaava on ongelmallinen alueen linnustoarvojen kannalta, koska se ei velvoita noudattamaan alueelle laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja siinä esitettyjä lieventämistoimia, joiden tarkoituksena on linnustoarvojen turvaaminen. Lisäksi kaava ei huomioi alueen eteläosan (Finnoonsataman kaava-alue) rakentamisen vaikutuksia linnustoon riittävällä tarkkuudella.

Lisätietoa Suomenojasta: https://www.vanha.tringa.fi/suomenoja/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/Valitus-Finnoo-asemakaava-Tringa.pdf

Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä ja Länsi-Sipoossa (pieni osa alueesta kuuluu Vantaalle). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta, Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat alueet ovat osittain Natura 2000- ohjelman alueita, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä- ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten pöllöille ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli Uudenmaan viheryhteysverkostossa.

Östersundom-toimikunnan hyväksymä uusi yleiskaava uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä ekologisia yhteyksiä. Se on myös maakuntakaavan vastainen. Kaavan ongelmia ovat erityisesti Salmenkallion alueelle osoitettu selvitysalue, Sipoonkorven eteläosan nakertaminen rakentamalla ja kahden Natura-alueen välisen ekologisen yhteyden heikentäminen.

Lisätietoja Östersundomista: https://www.vanha.tringa.fi/mustavuori-ostersundom/

Lisätietoja Sipoonkorvesta: https://www.vanha.tringa.fi/sipoonkorpi/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/HHO_tringa_ry_Ostersundom.pdf

Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.
Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.

Tringa tiedottaa: Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Mediatiedote
Julkaistu 16.12.2015
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii Helsingin hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Helsingin Kruunuvuorenselän ylittävää siltaa koskevan asemakaavapäätöksen kumoamista.

Kaavan mukainen silta rakennettaisiin Nimismies- ja Emäntä-nimisten lintuluotojen väliin. Se haittaisi luodoilla pesiviä lintuja. Luodot kuuluvat Helsingin edustan luodot -nimiseen kansallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA). Luotojen merkitys perustuu nauru- ja kalalokin sekä kala- ja lapintiiran pesimäkolonioihin. Näiden antamassa suojassa luodoilla pesivät mm. vaarantuneiksi luokiteltavat selkälokki ja tukkasotka sekä silmälläpidettäviksi luokiteltavat punajalkaviklo ja isokoskelo.

“Tringa katsoo, että kaava on lainvastainen, sillä se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia luontoarvojen vaalimisesta”, toteaa Tringa ry:n puheenjohtaja Seppo Vuolanto. “Siltayhteys olisi ollut mahdollista linjata siten, että luotojen linnusto ei vaarannu. FINIBA-alue pitää huomioida kaavoituksessa, koska se on luonnon monimuotoisuuden kannalta kiistattomasti arvokas kohde.”

Helsingin omassa luontotietojärjestelmässä Emäntä ja Nimismies on arvioitu linnustollisesti hyvin arvokkaiksi ja ne on luokiteltu ylimpään luokkaan I. Kaavoitusta varten vuonna 2011 toteutetussa muuttavan ja pesivän linnuston seurannassa sekä sen pohjalta laaditussa tutkimusraportissa on esitetty sillan linjaamista kauemmaksi lintuluodoista ja linnuston pesinnän huomioimista rakennustöiden ajoituksessa. Mitään tutkimusraportissa esitettyjä suosituksia linnustoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi ei ole otettu kaavassa huomioon.

Lisätiedot:

Seppo Vuolanto
Tringa ry:n pj.
044-5120757