Espoo

Pääkaupunkiseudulle kuntalaisaloitteita lintuystävällisestä lasirakentamisesta

–

Tringa on yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen, Espoon ympäristöyhdistyksen sekä SLL Vantaan kanssa laatinut lintuystävällistä lasirakentamista koskevan kuntalaisaloitteen Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen. Tahdomme aloitteiden kautta nostaa lintujen ikkunatörmäyskuolleisuutta keskusteluun ja lopulta saada sisällytettyä kuntien asemakaavoihin ja rakennusjärjestyksiin tarpeelliset määräykset törmäysriskien ja -kuolleisuuden vähentämiseksi.

Suuret, läpinäkyvät ja heijastavat lasipinnat ovat linnuille hengenvaarallisia. Linnut törmäävät ikkunoihin ja muihin lasipintoihin, koska eivät pidä niitä esteinä niiden läpinäkyvyyden tai heijastavuuden vuoksi. Toistaiseksi ikkunatörmäyskuolleisuudesta ei Suomen oloissa ole täsmällisiä lukuja, mutta varovaistenkin arvioiden mukaan puhutaan miljoonista vuosittaisista kuolemista, ja ikkunatörmäyskuolleisuuden arvioidaan olevan myös Suomessa merkittävä ihmisperäinen lintukuolleisuuden aiheuttaja. Törmäyskuolleisuutta voidaan vähentää esimerkiksi kyllin tiheillä tai kontrastoivilla piste- tai viivakuvioinneilla, himmennetyillä lasimateriaaleilla tai erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla.

Voit auttaa lintuja allekirjoittamalla oman kuntasi kuntalaisaloitteen, kertoa aloitteesta ystävillesi ja jakaa aloitetta eteenpäin sosiaalisessa mediassa. Kannustamme myös olemaan yhteydessä kuntasi päättäjiin, kertomaan osallistumisestasi aloitteeseen ja vaatimaan lintuturvallista lasirakentamista. Nimiä kerätään aloitteisiin ainakin alkusyksyyn saakka.

Pidemmät taustoitukset ja perustelut ovat löydettävissä aloitetekstistä sekä aloitteen sivuilta.

Mustarastas maassa. Kuvassa teksti "Ryhdytään lintuturvallisen rakentamisen edelläkävijöiksi! Allekirjoita kuntalaisaloite!"
Mustarastas © Aru Vaitere

Tringan suojelukatsaus 1/2022: Ämmässuo, Karhusaari, Kantvik, Kilpilahti

–

Vuosi on alkanut suojelupuolella varsin työteliäissä merkeissä. Linnuston kannalta merkittäviä kaavoitus- ja muita maankäyttöhankkeita on ollut alkuvuodesta lausuntokierroksella useita, ja näihin pureudutaan vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa.

1) Jätimme 7.1. muistutuksen Espoon Ämmässuon tuulivoimalan kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa tuulivoimalan linnustovaikutukset on huomioitu valmisteluvaihetta tarkemmin, ja muuttavien lintujen osalta törmäysriski on arvioitu riittävällä tarkkuudella eikä voimala todennäköisesti lisäisi merkittävästi muuttavien lajien kuolleisuutta. Sen sijaan Ämmässuon alueella liikkuvien lokkien törmäysriski on edelleen arvioitu liian alhaiseksi. Niin pitkään kuin jätteenkäsittely alueella jatkuu pääosin nykyisen kaltaisena ja lokkeja liikkuu suunnitellun voimalan ympäristössä säännöllisesti tuhansittain, ei hankkeen haitallisia linnustovaikutuksia ole mahdollista estää tai oleellisesti vähentää. Esitimme muistutuksessa ensisijaisesti hankkeesta luopumista ja toissijaisesti joko voimalan sijoituspaikan muuttamista tai hankkeen lykkäämistä siihen saakka, kunnes jätteenkäsittely on (suunnitellun mukaisesti) toteutettu niin, että lokkien määrä alueella vähenee oleellisesti. 

Muistutus on luettavissa täällä.

2) Tringa jätti yhdessä Helsyn kanssa 14.1. mielipiteen Helsingin Karhusaaren pohjoisosan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Karhusaaren pohjoisosaan suunnitellaan pientaloalueen täydennysrakentamista ja katuinfraa n. 600 uudelle asukkaalle. Täydennysrakentamisen mittakaavaa tulee supistaa, jotta saaren metsä- ja ranta-alueiden riittävä yhtenäisyys voidaan turvata. Kaavoitettava alue rajautuu lännessä Östersundomin Natura- ja MAALI-alueeseen. Suunnittelualueen länsiosa on kaavassa merkitty myöhemmin suunniteltavaksi mahdollisesti tehokkaamman rakentamisen alueeksi. Näkemyksemme mukaan kaikki rakentaminen tulee ohjata pois tältä myöhemmin suunniteltavalta alueelta, ja Östersundomin läheiset alueet osoittaa puskurialueiksi S-merkinnällä. 

Mielipiteen voi lukea täältä.

3) Kirkkonummen kunnan osayleiskaavahankkeet jatkuivat Kantvikin osayleiskaavan tultua valmisteluvaiheeseen. Jätimme osayleiskaavan valmisteluaineistosta lausunnon 28.1. Suunnittelu- ja vaikutusalueella sekä niiden läheisyydessä on useita arvokkaita lintualueita. Suunnittelualueen kaakkoisreunalla sijaitsevalle Hilan MAALI-alueelle on nähtävillä olleessa kaavassa osoitettu runsaasti pientalorakentamista, ja tätä rakentamista tulee linnustoarvojen ja kalliomännikköalueen yhtenäisyyden turvaamiseksi supistaa merkittävästi ja osoittaa kyseiset alueet suojelualueiksi tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi. Lännessä suunnittelualue taas rajautuu Pikkalanlahden FINIBA-alueeseen ja Siuntion–Kirkkonummen–Inkoon sisäsaariston MAALI-alueeseen. Sisäsaariston MAALI-alueeseen kuuluvat luodot tulee kaavassa osoittaa suojelualuemerkinnällä, ja näille tärkeille lintualueille kohdistuvia mahdollisia häiriövaikutuksia tulee hankkeen edetessä selvittää huolellisesti ja ohjata veneliikennettä poispäin ko. alueilta. Esitimme myös täsmentäviä kaavamääräyksiä Mattbyn peltojen alueelle ja edellytimme linnustoselvitysten teettämistä jo osayleiskaavavaiheessa. 

Koko lausunto on nähtävillä täällä.

4) Muissa maankäyttöhankkeissa jätimme 15.2. lausunnon Helen Oy:n Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön siirtohankkeen YVA-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen Helsingin seudun kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppujen, maaputkien ja tunneleiden välityksellä. Kritisoimme ohjelmaa siitä, että käytännössä vaihtoehtoja suunnitellulle reitille ei ole: kaikki putkilinjaukset kulkevat Natura- ja MAALI-alueiden halki Östersundomin, Mustavuoren ja/tai Salmenkallion kohdalta. Esitimme vaihtoehtoisen reitin huomioimista suunnittelussa, maanpäällisen rakentamisen ja puuttomana pidettävien avo-osuuksien välttämistä tärkeillä lintualueilla, kattavien ja perusteellisten vaikutusarvioiden ja linnustoselvitysten teettämistä sekä Natura-arvioinnin tekemistä LSL 65 §:n mukaisesti.  

Lausunnon voi lukea täältä.

Näiden kannanottojen ohella Tringa oli yhtenä allekirjoittajana mukana Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetyssä yhteydenotossa, jossa esitettiin Helsingin kansallisen kaupunkipuistohankkeen kiirehtimistä siten, että yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä edellytetään perustamisselvityksen valmistelusta tehtäväksi esitys vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Yhteydenoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä.

Kevättä odotellen, 

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Tringa ja Espyy lausuivat Finnoon keskuksen asemakaavaehdotuksesta

–

Viime keväänä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa puutteellisten kaavamääräysten takia kaatunut Finnoon keskuksen asemakaava on edennyt uudelleen ehdotusvaiheeseen. Tringa jätti asemakaavaehdotuksesta muistutuksen yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa.

KHO kumosi kaavan alun perin sen vuoksi, että Suomenojan lintualtaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa mainittuja lieventämistoimenpiteitä ei oltu kirjattu oikeudellisesti sitoviksi kaavamääräyksiksi. Kaavamääräysten osalta nyt esillä ollut kaava on askel oikeaan suuntaan, mutta hieman valikoiva ja riittämätön sellainen. Luontoarvojen turvaamiseksi lievennystoimenpiteet tulee viedä kaavamääräyksiin kattavasti kokonaisuudessaan. Kaavan keskeinen ongelma eli lintualtaan länsipuolen lähimpien korttelien rakentamisen intensiteetti ja laajuus sekä näistä aiheutuva suojavyöhykkeen kapeus ovat sen sijaan entisellään. 

Yhdistykset vaativat muistutuksessaan ensisijaisesti rakentamisen merkittävää supistamista suunnitellusta ja toissijaisesti kattavia lisäyksiä ja muutoksia esitettyihin kaavamääräyksiin mm. lintualtaan lähellä kulkevan luontopolun kulunohjauksen, naurulokkiyhdyskunnan huomioimisen ja sen olemassaolon turvaamisen, altaan vesitasapainon ja suojavyöhykkeiden puuston sekä pensaiden säilyttämisen osalta. 

Suomenojan lintuallas on paitsi eräs maamme arvokkaimmista, myös kansainvälisesti merkittävä lintukosteikko ja se täyttää lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon valittavan alueen kriteerit usean lajin osalta. Kaikki alueeseen kohdistuvat haitalliset vaikutukset on yhdistysten mukaan minimoitava, ja lisäksi alueen linnuston tilaa ja lieventämistoimenpiteiden tehokkuutta on seurattava säännöllisesti.

Ehdotusvaiheen jälkeen kaava etenee seuraavaksi hyväksyttäväksi. Tringa ja Espyy seuraavat kaavahankkeen etenemistä ja jatkavat työtä alueen luontoarvojen turvaamiseksi. 

Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Kuva: Matti Rekilä

Tringan suojelukatsaus 4/2021: kaavoitus– ja rakentamislaki, Masala ym.

–

Vielä ennen vuodenvaihdetta on aika luoda vuoden viimeinen suojelukatsaus Tringan suojeluasioihin.

1) Tringa osallistui Helsyn kanssa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetettyyn yhteiseen kannanottoon Karhunkaatajan alueen tarkistetusta asemakaavasta 15.11. Alue muodostaa osan myös metsälinnuille tärkeästä viheryhteydestä Viikin, Hallainvuoren ja Kivikon välillä, ja yhteydenotossa muistutimme näiden viheryhteyksien säilyttämisen ja parantamisen tarpeesta. Lautakunta teki kaavaehdotukseen muutoksia esittämämme mukaisesti ja hyväksyi kaavaehdotuksen. Koko yhteislausunto on luettavissa täällä.

2) Kansallisen ympäristölainsäädännön uudistus eteni loppuvuodesta kaavoitus- ja rakentamislakiehdotuksen myötä, ja myös Tringa jätti lakiluonnoksesta oman lausuntonsa 7.12. Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki on eräs tärkeimmistä ympäristölainsäädännön sektorilaeista luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta, ja sen merkitys myös Tringan suojelutyössä on hyvin suuri. Nähtävillä ollut lakiluonnos on monelta osin parannus voimassa olevaan säädökseen nähden. Esitimme lausunnossamme tarpeellisia muutoksia erityisesti eri kaavatasoja koskevan sääntelyn täsmentämiseksi ja luontoarvojen turvaamiseksi. Koko lausunto on luettavissa täällä.

3) Jätimme 31.12. muistutuksen Kirkkonummen Masalan osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa on otettu selkeitä askelia kestävämpään suuntaan, ja vielä valmisteluvaiheessa esillä ollut Keskusmetsää pirstova uusi tieyhteys on poistettu ja siihen liittyvää pientalorakentamista supistettu. Tringa huomautti näistä asioista vuonna 2018 jättämässään mielipiteessä. Nyt nostimme esille Vitträskin ja Espoonlahden tärkeiden lintualueiden huomioimisen tarpeen jo osayleiskaavavaiheessa kaavamerkintöjen ja -määräysten kautta. Lisäksi kritisoimme sitä, että varsinaisia linnustoselvityksiä ei ole alueelle tehty. Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisäksi viime suojelukatsauksesta jäi epähuomiossa pois maininta Helsingin kaupungille syyskuussa 2021 lähetetystä palautteesta koskien Tokoinrannan talviruokintaa. Pahoittelen unohdusta! Palaute jätettiin Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelman 2021–2030 nähtävillä oloon liittyen, ja palautteen voi lukea täältä. 

Tringa jätti vuonna 2021 kaikkiaan 11 lausuntoa, mielipidettä tai muistutusta. Näistä kaksi oli lainsäädännön uudistuksiin liittyviä lausuntoja, viisi yleis- tai asemakaavaan liittyviä kannanottoja, ja lopuissa otettiin kantaa YVA-selostukseen, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan, UAS-ilmatilavyöhykkeisin sekä arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Finnoon keskuksen asemakaavaa koskevan mielipiteen jätimme yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. Lisäksi teimme Helsingin alueella yhteistyötä Helsyn kanssa esimerkiksi erilaisten yhteydenottojen ja yhteiskannanottojen avulla. Suojelutoimikunta teki yhteistyötä myös Hangon ympäristöyhdistyksen kanssa Torskaren I ja Torskären II -ranta-asemakaavaa koskevassa asiassa. 

Itseni ja suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset vuodesta 2021 kaikille, jotka ovat tavalla tai toisella edistäneet suojelutyötä vuoden aikana esimerkiksi kommentoimalla, ottamalla yhteyttä, nostamalla esille epäkohtia, osallistumalla laskentoihin ja kartoituksiin, tekemällä yhteistyötä ja välittämällä lintujen ja lintujen elinympäristöjen suojelusta. Jatketaan yhdessä myös ensi vuonna! 

Onnellista alkavaa vuotta 2022 kaikille toivottaen,

Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Luontojärjestöiltä kriittinen mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta

–

Mediatiedote 15.10.2021, vapaa julkaistavaksi

Korkein hallinto-oikeus kumosi keväällä 2021 monien mielestä yllätyksenä yhden keskeisen Espoon metrokeskuksen asemakaavan kokonaan. KHO linjasi tuolloin päätöksessään, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet tuli kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry sekä Espoon ympäristöyhdistys ry ovat pettyneitä siihen, että nyt uudelleen esille tulleessa kaavan valmisteluaineistossa ei kaavamääräyksistä huolimatta esitetä riittäviä parannuksia linnustollisesti erityisen arvokkaan Suomenojan alueen suojelemiseksi. Asemakaavan hylkääminen KHO:n toimesta osoittaa varsin yksiselitteisesti sen, että kaavaan on saatava olennaisia parannuksia eli muutosta aikaisempaan verrattuna. Lieventämistoimenpiteiden kirjaaminen kaavamääräyksiin ei yksin riitä, vaan koko rakentamisen volyymi ja korkeus lintualtaan välittömässä läheisyydessä on arvioitava uudelleen. On siis puututtava myös asemakaavakarttaan, supistettava rakentamista lintualtaan läheisyydessä ja laajennettava suojavyöhykkeitä.

Ohessa liitetiedostona Tringan ja Espyyn mielipide kokonaisuudessaan. Uutta on erityisesti mielipiteen alussa oleva ranta-alueen historiallinen karttatarkastelu. Sillä osoitetaan, että nykyinen lintuallas ei ole ihmisen rakentama tekomuoto, vaan maatäytöillä ja pengerryksillä rajattu jäännös alkuperäisestä Finnoonlahden fladasta. Lintuallas ympäristöineen on aina ollut ja on edelleen yksi maamme kaikkein arvokkaimmista lintukosteikoista. Lisäksi yhdistykset kiinnittävät erityistä huomiota tulevien kerrostalojen kirkkaisiin korkeisiin lasipintoihin ja rakentamisen kieltämiseen 1.4–15.8 lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Tringan ja Espyyn mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta (441501) ja kaavan valmisteluaineistosta

Lisätietoja:

Juho Leppänen, suojelusihteeri, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Anni Simola, puheenjohtaja, Espoon ympäristöyhdistys ry, annisimol(ät)gmail.com, 040 512 2338

Kuva (kuvaajan nimi mainittava): naurulokit Suomenojalla © Matti Rekilä

Tringan suojelukatsaus 3/2021: Suomenoja, Espoo–Salo, Nurmijärvi

–

Hiljaisemman kesän ja alkusyksyn jälkeen pyörät ovat jälleen pyörähtäneet kaavoitus- ja maankäyttöasioissa isommin käyntiin. Tällä kertaa katsauksessa Tringan syys-lokakuun vaihteen kannanotot.

1) Tringa jätti 3.10. mielipiteen Helsinki–Turku nopean junayhteyden täydennetystä YVA-selostuksesta ja erityisesti Espoo–Salo-välille suunnitellusta oikoradasta. Joukkoliikenteen ja junayhteyksien kehittäminen on tärkeää, mutta näkemyksemme mukaan oikoradan tarjoamat potentiaaliset hyödyt eivät ole suhteessa hankkeen merkittäviin negatiivisiin luontovaikutuksiin. Erityisen merkittäviä vaikutuksia kolmen suojelualueen halki kulkevalla oikoradalla olisi Nuuksion (ja edelleen koko Uudenmaan) metsopopulaatioon. Lisäksi arvioidut n. 340 hehtaarin metsähakkuut oikoradan ratapohjalla pirstoisivat elinympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, ja ajaisivat taantuvaa metsälinnustoa Uudellamaalla entistä ahtaammalle. 

Tämän vuoksi esitimme, että hanketta tulisi arvioida uudelleen ja ottaa olemassa olevan rantaratainfran kehittäminen täysimittaiseksi vaihtoehdoksi nollavaihtoehdon sijaan. 

Koko mielipide on luettavissa täällä.

2) Suomenojan kaavoitus etenee jälleen, kun Espoon kaupunki toi elo-syyskuun vaihteessa nähtäville Finnoon keskuksen asemakaavan. KHO:n keväisen päätöksen mukaisesti hoito- ja käyttösuunnitelman lievennystoimenpiteitä tullaan merkitsemään sitoviksi kaavamääräyksiksi, mutta muuten kaavan sisältö on täysin entistä vastaava. Tringa jätti asemakaavasta mielipiteen 8.10. yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. 

Kaavan keskeinen ongelma on lintualtaan länsipuolen suojavyöhykkeiden kapeus ja heti suojavyöhykkeen taakse suunnitellun massiivisen kerrostalorakentamisen mittakaava. Lintukosteikkoon kohdistuva paine on minimoitava ensisijaisesti rakentamista supistamalla, ja suojavyöhykkeitä on kehitettävä alueen arvokkaan linnuston elinolojen turvaamiseksi ja suojelemiseksi. Tringa ja Espyy seuraavat prosessia tiiviisti ja ovat aktiivisesti mukana suojelemassa Suomenojan lintuallasta ja alueen muuta luontoa. 

Koko mielipide löytyy täältä.

3) Tringa antoi lausunnon Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta 11.10. Osayleiskaavan tarkoituksena on kehittää Nurmijärven hallinnollista keskusta. Kaavaehdotuksessa ei oltu huomioitu Nurmijärven maakunnallisesti tärkeää lintualuetta eli keskustan eteläpuolista viljelymaaksi raivatusta ja lasketusta järvestä muodostunutta peltoaluetta, joka on erityisesti kahlaajille ja puolisukeltajasorsille tärkeä levähdys- ja kerääntymisalue. Korostimme sitä, että MAALI-alueen linnustoarvojen turvaamiseksi on syytä antaa täsmentäviä kaavamääräyksiä jo yleiskaavavaiheessa. 

Tämän ohella totesimme, että kaavakartan mittavia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-merkintä) tulee etenkin arvokkaiden metsäkohteiden osalta supistaa. Tämä on tärkeää siksi, että arvokkaat metsäkohteet (vanhaa metsää ja kasvillisuudeltaan muuten arvokkaita alueita sekä liito-oravahabitaatteja) saataisiin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen ja selkeämmän valvonnan piiriin. Esitimme kaavaan myös muita suojelumääräyksiä näille metsälinnuston ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille kohteille. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

KHO kumosi Finnoon keskuksen asemakaavan

–

Hienoja suojelu-uutisia! Korkein hallinto-oikeus on Tringan valituksen johdosta tänään 4.5.2021 Finnoon keskuksen asemakaavasta antamallaan päätöksellä (KHO:2021:56) kumonnut sekä Espoon kaupunginvaltuuston että hallinto-oikeuden päätökset. Asemakaavan kumoutuminen on merkittävä työvoitto sekä Suomenojan alueen monimuotoisen ja arvokkaan linnuston että laajemmin linnustonsuojelutyön kannalta. Finnoon keskuksen asemakaavan tarkoitus oli mahdollistaa yhdyskuntarakennetta tiivistävän Finnoon keskuksen toteuttaminen. Alueelle oli tarkoitus tulla liki 3000 asukasta, ja lähin kaavoitettu asuinkerrostalokortteli sijoittui kaavassa n. 50 metrin etäisyydelle lintukosteikosta. 

KHO katsoi päätöksessään, ettei asemakaava kaavamääräyksineen täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n asettamia sisältövaatimuksia Suomenojan alueen linnustollisten arvojen vaalimisen suhteen. Tämän vuoksi Espoon kaupunginvaltuuston päätös oli kuntalain 135 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Keskeinen perustelu tälle oli se, ettei alueelle laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma ollut asemakaavan toteuttamista oikeudellisesti sitova asiakirja eikä erillisenä asiakirjana sellaisenaan osa asemakaavaa. Näin ollen KHO linjasi, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet olisi tullut kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin hoito- ja käyttösuunnitelman suositusten sijasta. Tältä osin KHO:n ratkaisu oli Tringan valituksen ja vastaselityksen mukainen. 

Finnoon keskuksen asemakaavaa on käsitelty pitkään. Tringa on laatinut nykymuotoisesta kaavaehdotuksesta ensimmäisen muistutuksen vuonna 2017, ja asemakaavan hyväksymisen (v. 2018) jälkeen Tringa on kulkenut hallintotuomioistuimet läpi Suomenojan linnuston puolesta kamppaillessaan. Valituksia, selityksiä ja vastaselityksiä on laadittu sekä hallinto-oikeuteen että korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Suuret ja lämpimät kiitokset ja onnittelut kaikille asiaan myötävaikuttaneille, ja erityiskiitokset ansiokkaasta työstä entisille suojelusihteereille Aapo Salmelalle sekä Hanna-Maija Kehvolalle. 

Koko päätös perusteluineen on luettavissa täällä.

Mustakurkku-uikku. Kuva: Micha Fager

Tringan suojelukatsaus 1/2021: Ämmässuo, Oittaa-Hepokorpi & Apoli 2020

–

Vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa esitellään lyhyesti Tringan suojeluasioita helmi-maaliskuussa 2021.

1) Tringa jätti 9.3. Espoon kaupungille mielipiteen Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen alueelle suunnitellun tuulivoimalan asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhden tuulivoimalan rakentaminen laitoksen koillispuolelle. Tuulivoiman lisääminen on kannatettavaa, mutta tällaisen hankkeen vaikutuksia sekä alueen linnustoon että muuttaviin lintuihin tulee arvioida tarkkaan suhteessa hankkeesta saatavaan hyötyyn. 

Tuulivoimahankkeisiin liittyy aina lintukuolleisuutta, kun linnuilla on vaarana törmätä tuulivoimalan lapoihin. Ämmässuon hankkeen keskeiset ongelmat koskevat alueella liikkuvien lokkien (harmaa-, meri-, selkä-, nauru-) ja varislintujen (varis, naakka, korppi) kohonnutta törmäysriskiä. Erityisesti lokeilla kaartelevina lintuina törmäysriski voi kohota merkittävästi keskimääräistä korkeammaksi. Tringa katsoo, että lokkien ja varislintujen törmäysriskin arvioinnin suhteen tarvitaan tarkempia selvityksiä. 

Törmäysriski on olemassa myös petolinnuilla. Tringa muistuttaa, että suuret petolinnut ovat herkkiä vähäisellekin lisäkuolleisuudelle niiden pitkän iän ja pienen jälkeläistuoton vuoksi. Myös petolintujen törmäysriskiä on syytä arvioida tarkemmin.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset lokkeja ja muuta alueen linnustoa koskevista tiedoista ja avusta Hannu Holmströmille, Petteri Hytöselle, Jörgen Palmgrenille, Tapio Soloselle, Jukka Tannerille ja Sami Tuomelalle sekä erityiskiitos Matti Koivulalle tietojen kokoamisesta. 

2) Espoon Hepokorven ja Oittaan alueelle ollaan suunnittelemassa suurta datakeskushanketta. Suojelutoimikunta toimitti Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ennen lautakunnan kokousta 3.3. viestin, jossa muistutettiin alueen linnustoarvoista ja vaadittiin harkitsemaan datakeskukselle vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tai vähintään selvittämään alueen luontoarvot huolella ja arvioimaan rakentamisen vaikutukset niihin. Lautakunta kuitenkin päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Tringa seuraa prosessia ja tulee ottamaan tarvittaessa kantaa laatimalla muistutuksen kaavaehdotuksesta. 

3) OKM:n ja YM:n asettaman työryhmän ehdotus Suomen uudeksi valtakunnalliseksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi (Apoli 2020) oli nähtävillä ja kommentoitavana maaliskuun puoliväliin saakka. Ohjelma ei ole oikeudellisesti velvoittava, vaan se toimii yleisenä arkkitehtuuria ja rakentamista ohjaavana ja viitoittavana välineenä. Suojelutoimikunta jätti ehdotuksesta lausunnon, jossa muistutettiin arkkitehtuuripoliittisten valintojen merkityksestä lintujen törmäysalttiuden kannalta ja korostettiin lintuystävällisten ratkaisujen, kuten heijastavien pintojen pystyraidoituksen ja ultraviolettimerkityn ikkunalasin huomioimisen tärkeyttä valtakunnallisen ohjelman tasolla.

Lausunto on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Tringa muistutti Espoon yleiskaavasta

–

Tringa on vedonnut Espooseen uuden yleiskaavan korjaamiseksi. Kaavassa on merkittäviä ongelmia erityisesti alueen metsäluonnon kannalta.

Espoon keski- ja pohjoisosiin laadittava uusi yleiskaava on massiivinen: se käsittää yli puolet koko Espoon pinta-alasta ja siinä suunnitellaan asuinrakentamista jopa 60 000 uudelle asukkaalle. Näin suuren kokonaisuuden kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen ja viheryhteyksien huomiointiin, koska kaava vaikuttaa niiden kohtaloon jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Valitettavasti kaavaehdotus ei tässä suhteessa ole kovin onnistunut, vaan korjattavaa riittää.

Kaavan keskeinen ongelma on laajalle alueelle hajautettu pientalovaltainen rakentaminen. Suunnitelmat laajoista pientaloalueista edustavat vanhettunutta ajattelua. Ne hävittäisivät toteutuessaan korvaamatonta metsäluontoa, uhkaisivat nykyisien suojelualueiden ja viheryhteyksien ekologista toimivuutta sekä vaikeuttaisivat toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämistä haitaten näin myös Espoon ilmastotyötä. Lisäksi rakentamista on monin paikoin suunniteltu aivan suojelualueiden tuntumaan. Erityisen ongelmallisia ovat mm. Nuuksion ja Matalajärven ympäristöön suunnitellut rakentamisvaraukset.

Rakentamisen osuus on kaavaehdotuksessa huomattavasti esitettyjä suojelualueita suurempi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaavaehdotus on siis tappiollinen. Tringa esittää siksi luonnonsuojelualueiden tuntuvaa lisäämistä. Alueella sijaitsee runsaasti Espoon kaupungin omistamia arvokkaita metsäalueita, joiden nykyinen käyttö rajoittuu lähinnä virkistyskäyttöön – nämä sopisivat hyvin suojelualueiksi. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi näin suojeltaisiin myös viheryhteyksiä sekä taattaisiin myös uusille asukkaille riittävät virkistysmahdollisuudet.

Tringan koko muistutus on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Mediatiedote: Espoon keskuksen cityhuuhkajien pesintä epäonnistui

–

Huuhkajaparin pesintäyritys Espoon keskuksessa sijaitsevan toimistorakennuksen katolla on epäonnistunut tuntemattomasta syystä. Viereisen rakennuksen työntekijät huomasivat maaliskuun lopulla, että naaras ei ole enää pesässä hautomassa. Huuhkajista ei ole tehty havaintoja pesäpaikalla 27.3. jälkeen.

Kun huuhkajaparin naaras vielä hautoessaan vaihtoi asentoa, kiikarilla oli mahdollista havaita, että pesässä oli kolme munaa. 28.3. tehdyn käynnin yhteydessä todettiin, että ne olivat hävinneet eikä pesässä ollut niistä jälkeäkään.

”Valitettavasti voimme vain arvailla tuhon syytä”, toteaa Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän puheenjohtaja Raimo Seppälä.

”Ehkä koiras on kuollut ja naaras on joutunut lähtemään saalistamaan jättäen samalla pesän vartioimatta, jolloin varikset ovat vieneet munat muualle syötäviksi. Tai sitten jotain muuta on tapahtunut.”

Sivullisten pääsy toimistorakennukseen on estetty, joten ihmisen häirinnästä ei liene kyse.

Niin sanotuista cityhuuhkajista on mahdollista tehdä havaintoja muualla Espoossa, sillä niille on tarjolla ravintoa muun muassa citykaneista.

Suomessa pitkään jatkunut vaino on vähentynyt, minkä arvellaan auttaneen huuhkajan sopeutumista ihmisen läheisyyteen. Euroopan suurin pöllö huuhkaja (Bubo bubo) on rauhoitettu meillä ympärivuotisesti. Suomen pesimäkanta on noin 1200 paria. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan huuhkaja on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 3000 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Lisätietoja:

Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän pj. Raimo Seppälä, 050 560 4861, kaupunkihuuhkajat@tringa.fi

Tringa ry:n toiminnanjohtaja Johannes Silvonen, 040 753 2411, toiminnanjohtaja@tringa.fi

Mediatiedote: Espoon ensimmäinen cityhuuhkaja pesii toimistorakennuksen katolla Espoon keskuksessa

–

Huuhkajapariskunta on joitakin päiviä sitten aloittanut pesinnän toimistorakennuksen katolla Espoon keskuksessa. Naaras makaa hautomassa pesällä ja koiras vartioi lähistöllä.

“Huuhkajan pesintä on arka häiriöille, joten pesää ei saa yrittää lähestyä. Emot saattavat myös puolustaa pesää aggressiivisesti. Pesinnästä ei kuitenkaan aiheudu vaaraa ihmisille. Jos linnut saavat hautoa rauhassa, iloinen perhetapahtuma on edessä arviolta huhtikuun puolivälissä”, arvioi Tringan kaupunkihuuhkajaryhmän puheenjohtaja Raimo Seppälä.

Kyseessä on ensimmäinen tunnettu urbaani huuhkajan pesintä Espoossa. Kaupunkihuuhkajia eli ns. cityhuuhkajia esiintyi Helsingin keskustan tuntumassa vuosina 2005–2012. Kuuluisin niistä oli Bubiksi nimetty lintu, joka keskeytti Suomen ja Belgian välisen jalkapallo-ottelun kesäkuussa 2007. Myös Forumin katolla 2011 pesineet huuhkajat saivat laajaa julkisuutta.

Forumin huuhkajia pääsi poikasvaiheessa seuraamaan turvallisesti matkan päästä, kun emot toivat pesälle ruokaa. Jos kaikki sujuu hyvin, sama voi olla edessä myös Espoossa. Yksityisen toimistorakennuksen tiloihin ei saa mennä ilman lupaa.

Suomessa pitkään jatkunut vaino on vähentynyt, minkä arvellaan auttaneen huuhkajan sopeutumista ihmisen läheisyyteen. Euroopan suurin pöllö huuhkaja on rauhoitettu meillä ympärivuotisesti. Suomen pesimäkanta on noin 1200 paria. Tänään julkistetun vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan huuhkaja on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 3000 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Lisätietoja:

Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän pj. Raimo Seppälä, 050 560 4861, kaupunkihuuhkajat@tringa.fi

Tringa ry:n toiminnanjohtaja Johannes Silvonen, 040 753 2411, toiminnanjohtaja@tringa.fi

https://www.vanha.tringa.fi

Kuva: Hautova huuhkaja pesällä Espoossa. © Antti Karppi

Huippuharvinainen välimerenhaukka pistäytyi Espoossa

–

Suomessa vain kerran aikaisemmin tavattu välimerenhaukka yllätti Espoon Laajalahden lintukosteikolla retkeilleet lintuharrastajat maanantaina 21.8. iltapäivällä. Pieni petolintu huomattiin ensimmäisen kerran hieman yhden jälkeen ja se viipyi kosteikkoalueella lähes kaksi tuntia. Tänä aikana kymmenet onnekkaat lintuharrastajat ehtivät bongata linnun. Päivän aikana paikalla kävi arvioiden mukaan satoja lintuharrastajia.

BirdLife Suomen rariteettikomitea käsittelee havainnon myöhemmin ja mikäli se hyväksytään, kyseessä on 400:s Uudellamaalla toimivan Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n toimialueella havaittu luonnonvarainen lintulaji. Aikaisempi kotimainen hyväksytty havainto tehtiin 1.9.2001 Ahvenanmaan Saltvikissä.

Välimerenhaukka muistuttaa Suomessa yleistä nuolihaukkaa, mutta on hieman tätä suurempi ja pitkäpyrstöisempi sekä kapeasiipisempi. Laajalahdella tavattu yksilö määritettiin pukutuntomerkkien perusteella viime vuonna syntyneeksi nuoreksi linnuksi. Nimensä mukaisesti välimerenhaukka pesii Välimeren piirissä kolonioissa etenkin saarien jyrkillä rantatörmillä.

Suomessa lintujen syysmuutto on käynnistymässä. Parhaillaan aamuiselta taivaalta voi kuulla esimerkiksi metsäkirvisen ja keltavästäräkin kutsuääntä niiden suunnatessa kohti talvehtimisalueitaan. Hyönteissyöjiä kuten pajulintuja voi havaita etenkin aamuisin pensaissa, joihin ne laskeutuvat yölliseltä muutoltaan. Tervapääskyt ovat jo pääosin poistuneet Suomen ilmatilasta. Vanhojen mehiläishaukkojen muutto kiihtynee lähipäivinä.

Espoon Laajalahden Natura-alue on pääkaupunkiseudun merkittävimpiä lintukosteikkoja ja erittäin suosittu linturetkikohde. Alueella on kaksi lintutornia, toinen Otaniemen Maarinlahdella, toinen Villa Elfvikissä.

Kuva 1: välimerenhaukka (Falco eleonorae) Laajalahdella 21.8.2017 (© Samuli Laaksonen)

Kuva 2: Tunnelmakuva bongaustilanteesta Maarin tornista (© Eetu Paljakka)

Kuvaajan nimi ja assosiaatio mainittava kuvan julkaisun yhteydessä.

Lisätietoja: Jukka Hintikka, puheenjohtaja, Tringa ry, 044 566 5593

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 3000 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

Tringan kesärallin tulokset

–

 

TRINGAN KESÄRALLI 11.7.2015 – TULOKSET:

1. Vanhat Sohvit (Jukka Hintikka, Janne Koskinen, Jari Laitasalo, Tuomas Seimola, Taavi Sulander) – 129 lajia. Ässät: Cha hia, Plu apr, Bub bub
2. Saunasedät (Matti Nieminen, Petro Pynnönen, Johannes Silvonen, Jan Södersved) – 122 lajia. Ässät: Cal fer, Cep gry
2. Umpisetti (Jyri Heino, Kalevi Hiironniemi, Antti Mikala, Asko Rokala, Ari Veijalainen) – 122 lajia. Ässät: Num arq, Den min
4. Torpan pojat (Jyrki ja Touko Torppa) – 116 lajia. Ässät: Acc nis
5. Team Luukki (Margus Ellermaa, Vesa Oksanen) – 113 lajia. Ässät: Tet uro, Nuc car
6. Terveelliset elämäntavat (Samuli Lehikoinen) – 106 lajia. Ässät: Phy des
7. Fennovoima (Otso Häärä, Sanna Jantunen, Eija-Leena Laiho, Ninni Mikkonen) – 92 lajia.
8. Karjalan keräilyerä (Antti Hämäläinen, Jukka Salminen) – 74 lajia. Ässät: Fal col

Tringan kesäralli käytiin viime lauantaina. Ralliin osallistui 8 joukkuetta, joista kaksi otti osaa ekosarjaan ja loput osallistuivat perinteisellä tavalla autolla liikkuen. Rallin voiton vei joukkue Vanhat Sohvit (J. Hintikka, J. Koskinen, J. Laitasalo, T. Seimola, T. Sulander) tuloksella 129 lajia. Ekosarjan voiton nappasi Team Luukki (M. Ellermaa, V. Oksanen) tuloksella 113 lajia. Yhteensä rallissa havaittiin 151 lajia. Ralliaika oli 14 tuntia (klo 0.00-14.00) ja rallin purku pidettiin Espoon Pub Olariuksessa.

Rallipäivän sää oli vaihteleva: Yö oli tyyni, mutta sadekuurot haittasivat yölaulajien kuuntelua hetkittäin. Aamua kohti sää kirkastui. Aamupäivällä aurinko pääsi esiin, tuuli yltyi päivän mittaan ja iltapäivällä saatiin niskaan paikoin taas sadekuuroja.

Rallikunniksi valittiin Espoo ja Vihti tämänvuotisen Nuuksion pesimälinnuston kartoituksen vuoksi. Tässä vaiheessa kesää joidenkin lajien laulukausi alkaa jo olla ohi, ja tämä toi lisähaastetta rallijoukkueille. Metsässä vietetyistä tunneista huolimatta muutamista suhteellisen yleisistä pesimälajeista, kuten tiltaltista, kultarinnasta, hömötiaisesta tai punatulkusta kertyi vain vähän havaintoja. Hiirihaukkaa, harmaapäätikkaa tai pyrstötiaista ei havaittu lainkaan. Ässiä, eli ainoastaan yhden joukkueen rallissa havaitsemia lajeja, oli yhteensä 12: varpushaukka, ampuhaukka, metso, tylli, kapustarinta, kuovisirri, kuovi, riskilä, huuhkaja, pikkutikka, idänuunilintu sekä pähkinähakki. Vertailun vuoksi: Viime vuonna kesäkuun lopulla Inkoossa ja Siuntiossa käydyn 14 tunnin rallin kokonaislajimäärä oli 159 ja voitto irtosi 129 lajilla. Kesärallin täyden lajilistan voi pyytää osoitteesta: ohjelma@tringa.fi

Ohjelmatoimikunta kiittää kaikkia ralliin osallistuneita joukkueita! Seuraava Tringan ralli on joulukuussa järjestettävä perinteikäs itsenäisyyspäivän ralli.

 

Kesäralli-2015

Voittajajoukkue Vanhat Sohvit staijaa Espoon Finnoolla. Kuva: Janne Koskinen.