IBA alueet

Uudenmaan IBA-laskennat vuonna (2006-)2007

Kesän 2007 pesimälintukartoituksiin Tringan IBA-alueille saatiin mukavasti väkeä liikkeelle. Tässä on esitely tiiviit linnustoyhteenvedot alueittain. Jossain määrin linnustoyhteenvedoissa ja laskentojen suunnittelussa on tukeuduttu myös muutaman edellisen vuoden laskentatietoon.  

• 078 Laajalahti – Vanhankaupunginlahti – Viikki 
• 079 Nuuksio  
• 081 Hangon läntinen saaristo  
• 080 Tammisaaren – Inkoon läntinen saaristo 
• 082 Kirkkonummen saaristo   

078 Laajalahti – Vanhankaupunginlahti – Viikki   

Alueen kriteerilajeja ovat olleet rytikerttunen ja isokoskelo. Alue inventoitiin Life-hankkeessa Suomen ympäristökeskuksen toimesta v. 2004-2007, laskijoina mm. Markku Mikkola-Roos ja Pekka Rusanen. Lisäksi oli käytettävissä lintuharrastajien havaintoja Tiiran kautta.

1990-lukuun verrattuna levähtävien isokoskeloiden määrä vaikuttaa pienentyneen, sitä etenkin syksyjen osalta. Onko kyseessä leutojen syksyjen aiheuttamasta levähdyspaikkojen siirtymästä sisämaahan? Kun lepäilijähuiput lasketaan Vanhankaupunginlahdelta ja Laajalahdelta lasketaan yhteen, isokoskeloiden levähtäjämäärä oli vuonna 2007 680 yksilöä, josta kaksi kolmasosaa keväällä. Laajalahdella levähtää isokoskeloita enemmän kuin vanhankaupunginlahdella, ero on selvempi syksyisin kuin keväisin. Yksilöiden vaihdunnasta johtuvaa kokonaismäärää ei ole arvioitu.

079 Nuuksio  

Nuuksio kartoitettiin 1-4 käyntikerran kartoituksena, alueesta kartoitettiin 85 %. Lisäksi useimmilta kartoittamattomilta osa-alueilta oli hajahavaintoja (Tiira), joita kelpuutettiin uusiin kannanarvioihin vuodesta 2005 alkaen. Nuuksion IBA-alueesta osa kartoitettiin systemaattisesti jo vuonna 2006 (Mauri Leinonen). Kartoituksissa keskityttiin suojelullisesti arvokkaisiin lintulajeihin, mutta käsitys saatiin käytännössä muidenkin lajien runsaudesta.

Kohdevastaavana toimi Aki ”The King” Arkiomaa.  Nuuksion kartoituksiin osallistuivat Aki Arkiomaa, Liisa Eklund, Margus Ellermaa, Toni Eskelin, Annika Forsten, Aalto Harju, Juhani Ahola, Paul Hellström, Jukka Hintikka, Kalle Huttunen, Otso Häärä, Heini Jalava, Sebastian Jansson, Markku Jämsä, Pasi Jürgens, Tuomas Kankaanpää, Jukka Koskelainen, Kati Könönen, Jari Laitasalo, Mauri Leinonen, Antero Lindholm, Juha Lindy, Lennart Liskojärvi, Antti Mikala, Antto Mäkinen, Matias Niemi, Pertti Nurmela, Jani Närhi, Vesa Oksanen, Roger Olander, Pertti Panula, Kai Pihlström, Petri Saarinen, Ilkka Sahi, Jukka Salokangas, Ilkka Sammalkorpi, Stacy Siivonen, Jukka Sirviö, Tuomas Syrjälä, Merja Talvela, Juhani Timonen, Kari Toiviainen, Petteri Tolvanen, Andreas Uppstu.

Nuuksio (sisältää myös Luukkaan ulkoilualueen) on Uudenmaan köyhtyneen metsäluonnon mittakaavassa ehdoton helmi. Metsämanner Ruuhka-Suomen keskellä pitää yllä yllättävän vahvaa kanalintu- ja tikkakantaa. Metson, pyyn ja pohjantikan elinvoimaiset kannat edellyttävät yhtenäistä, laajaa metsäpeitteistä aluetta. Nuuksion kansallispuiston ympärillä olevat virkistysalueet (kuuluvat IBA-alueeseen) ovat ehdottoman tärkeitä puskurivyöhykkeitä, sillä kartoituksien mukaan lintuarvot kasvavat metsämantereen ydinosissa. Alueeseen kuuluu myös muutama neliökilometriä talousmetsää, jossa lintuarvot ovat tosin selvästi heikommat kuin suojelluilla alueilla ja virkistykseen kaavoitetuilla alueilla, mutta kuitenkin paremmat kuin ympäröivillä haja-asutusalueilla. IBA-alueen välillinen uhkatekijä onkin IBA-alueen lähistön kaavoitus (mm. Espoon Hista), joka johtaa entistä enemmän virkistyspaineen siirtymistä ja keskittymistä tälle metsämantereelle. Alueen kasvillisuus on myös mitä ilmeisimmin rehevöitymisen vuoksi hitaasti muuttumassa, mm. mäntykankaat ovat kuusettumassa. Ongelma ei ole todennäköisesti useimmille lajeille vielä vakava, mutta esimerkiksi metso ja kangaskiuru vaativat metsäpalojen puuttuessa pitkällä aikavälillä huomiota tästä näkökulmasta.

Nuuksion kriteerilajeja ovat olleet teeri (kannanarvio v. 1996 oli 50-100 paria), kehrääjä (20-30 paria), harmaapäätikka (15-25 paria) ja isokäpylintu (20-30 paria). Näistä ainakin teeri (80 paria v. 2007) ja harmaapäätikka (21 paria) ovat säilyttäneet 1990-luvun runsauden. Isokäpylinnulla oli heikko esiintyminen Etelä-Suomessa vuonna 2007 ja Nuuksion kannanarvioksi tuli 17. Tästä luvusta osa perustuu vuoden 2006 kartoituksiin, jolloin laji oli yleisempi. Kehrääjän kartoitukset painottuivat heinäkuun alkuun ja jopa 30 % alueesta jäi vaille yökuunteluita, mutta lajin kanta on ilmeisen harva alueella, mahdollisesti taantunutkin. Kärsiikö kehrääjä virkistyspaineesta, Nuuksion aluetta ympäröivistä teistä (kehrääjät laskeutuvat herkästi teille) ja kovasta melusta öisin (lento- ja autoliikenne)? 

Taulukko. Arvokkaimpien pesimälintujen kannanarviot Nuuksion IBA-alueella. Tiedot ovat alustavia.