Hangon lintuaseman vuosikertomus 2001

Aleksi Lehikoinen

Asemalla yöpyi vuoden aikana yhteensä 51 miehittäjää ja lisäksi yleisöryhmiä vieraili totutun runsaasti. Havainnoijatilanne oli yksi parhaimmista 23. vuotisen aseman historian aikana, vaikka aivan viime vuoden tasolle ei ylletty. Miehitysvuorokausia kertyi yhteensä 321. Tammi-helmikuu oli jo hyvin miehitettyä aikaa leudon talven ansiosta ja yhtenäinen havainnointi alkoi jo 10.2. kestäen aina 13.12. asti. Tämän jälkeen tehtiin vain yksi viikonloppuretki. Kevään päämiehittäjiä olivat Aatu Vattulainen 149 vrk, Petteri Lehikoinen 25, Johan Ekroos ja Petro Pynnönen 22 ja Outi Viinikka 19. Syksyn päämiehityksestä taas vastasivat Aatu Vattulainen 165 vrk, Jarmo Ruoho ja Micke Wickman 36, Petteri Lehikoinen 30 ja Aleksi Lehikoinen 17. Rengastustilanne oli viime vuotta heikompi ja ajoittain heinäkuussa ja elokuun alussa sekä syyskuussa kärsittiin rengastajapulasta. Yhtenäinen rengastusjakso onnistuttiin järjestämään Haliakselle ominaiseen tiaisaikaan 29.9.-3.11. Yhteensä rengastuksia kertyi koko vuodelle 5500 (Taulukko 1). Linnustollisesti vuosi muistetaan etenkin kovista muutoista, ja aseman muuttoennätyksiä rikottiin toistuvasti. Asemalla havaittiin yhteensä 223 lajia, joista uutena lajina kiljuhanhi Anser erytropus 23.5.

Haahka oli vuoden tutkimuslaji ja päämiehittäjä Aatu Vattulainen staijasi vuoden mittaan tarkasti mm. muuttoparvien sukupuolijakaumaa ja muuttosuuntia. Mikael Kilven vetämän tutkimusprojektin tuloksia tullaan julkaisemaan mm. Ornis Fennica-lehdessä. Vuoden aikana käynnistyi myös toinen laajempi tutkimusprojekti yhdessä Jurmon lintuaseman kanssa. Esa Lehikoisen ja Anssi Vähätalon luotsaaman hankkeen tarkoitus on selvittää ilmastonmuutoksen vaikutusta lintujen kevätmuuton ajoittumiseen.

Lintuvuosi 2001

Talvi: tammi-helmikuu

Meri pysytteli leudon talven myötä sulana ja vesilintuja viivytteli alueella kohtaisesti. Mm. silkkiuikku talvehti alueella ja harmaahaikaroita nähtiin ennätysrunsaasti, parhaimmillaan 17.1. 7p. Petolintuja havaittiin myös ilahduttavan paljon: hiirihaukka talvehti niemellä, ampuhaukka tavattiin 15.-16.2. sekä 25.-26.2. ja merikotkia havaittiin liki päivittäin 1-6 yksilöä. Huuhkaja ja lehtopöllö nähtiin kahdesti ja sarvipöllö kerran. Uuttukyyhkyjä muutti kevätmuuttoa enteillen 30.1. neljän parvi koilliseen ja tunturikiuru nähtiin 1.2. Punarinta sinnitteli niemellä helmikuun alkuun ja pääasiassa lounaaseen matkaavia tilhiä näkyi loisteliaan marjatalven ansiosta tammi-helmikuussakin peräti 3350. Kulorastaita nähtiin kolme ja taviokuurnia Etelä-Suomen massavaelluksen ansiosta aseman oloissa runsaasti yhteensä 26. Kohtalainen urpiaisvaellus havaittiin helmikuun puolivälissä, parhaan päiväsumman olleessa 14.2. 1200 muuttavaa.

Helmikuun puolivälin jälkeen saapuivat jo ensimmäiset muuttolinnut: 15.2. haahka 3/1m sekä kottarainen 5m ja 16.2. kiuru 1m.

Kevät

Maaliskuun alku oli kylmä ja kevätmuutto repesi tosissaan vasta kuun loppupuolella. Haliaksen muuttoennätyksiä paranneltiin mm. seuraavasti: härkälintu 28.4. 19m, merimetso 10.4. 597m, harmaahaikara 8.4. 27m, tavi 20.4. 137m, jouhisorsa 25.4. 85m, lapasorsa 28.4. 19m, kuovi 28.4. 1284m, vesipääsky 31.5. 40m, urpiainen 24.3. 6933m. Muita hyviä muuttoja olivat mm. tukkakoskelo 3.5. 103m ja mustavaris 13.3. 75m. Ristisorsia lepäili Gåun särkällä parhaimmillaan 4.4. 20 yksilöä. Urpiaisilla oli voimakas vaellus 20.-27.3, jolloin havaittiin yli 19 000 muuttavaa punaotsaa. Samoin pikkukäpylinnuilla oli voimakasta liikehdintää etenkin loppukeväästä. Yhteensä ristinokkia havaittiin yli 4 000, joista 7.6. 900. Haahkoja muutti yhteensä 62 000, joista 4.4. 7100 m ja kurkien kevätsumma oli 5690m, joista parhaana päivänä muutti 17.4. 1697 pitkäkaulaa.

Pikkuharvinaisuuksia havaittiin kohtuullisesti mm. jääkuikka 4.5., harmaasorsia yhteensä 18, kyhmyhaahka kolmesti, muuttohaukka kahdesti, luhtakana 22.4. ja 2kv pikkukajavia näyttäytyi kahdesti. Turturikyyhkyjä nähtiin kaksi ja turkinkyyhkyjä kolme. Mustaleppälintu rengastettiin 18.4. Sepelrastaita nähtiin 20.4. kaksi koirasta ja pohjansirkkuja yhteensä kolme sekä vuorihemppo 10.3.

Kovemman luokan harvinaisuuksia tehtiin seuraavasti: kiljuhanhi muutti asema ylitse kohti koillista 23.5., niittysuohaukkanuorukainen muutti 6.5., riuttatiiroja nähtiin kahdesti 19.5. ja 28.5., mehiläissyöjä sävähdytti miehittäjiä 4.6. ja keltahemppoja nähtiin peräti neljästi 25.4., 15.5., 28.5. ja 1.6.

Kesä

Asema oli miehitettynä koko kesän ja mukavia havaintoja tehtiin tämän tästä. Valkoposkihanhi pesi toisena vuotena peräkkäin ja yli parisataa merimetsoa vietti jälleen kesää niemen pohjoispuolella sijaisevalla luodolla, mutta pesintää ei tänäkään vuonna varmistettu. Harmaasorsia havaittiin yhteensä seitsemän, joista 15.7. 4p. Avosetti tallusteli Gåun särkällä 24.7. Perinteinen kesäinen riuttatiira näyttätyi 29.6. ja turkinkyyhky muutti 28.7. Ruokkiliikehdintä oli voimakkainta heinäkuun lopulla, jolloin parhaana päivänä 29.7. muutti yhteensä 51 “sikaaria“. Nummikirvinen muutti 26.7. ja nokkavarpusia havaittiin yhteensä 13. Miehittäjien suureksi hämmästykseksi 14.7. löytyi verkosta komea koiras virtavästäräkki ja sama lintu havaittiin vielä seuraavana päivänä. Idänuunilintuja lauleskeli asema-alueella kolmesti 23.-24.6., 9.7. ja 14.-16.7. Kesän ainoa kirjokerttu näkyi 6.7. Käpytikkojen ja käpylintujen voimakas vaellus alkoi myös heinäkuussa.

Syksy

Kahlaajia kohtalaisesti, käpytikat liikkeellä

Kahlaajasyksy oli kohtalainen ja muutamia kovia muutto- ja paikallismääriä nähtiin. Parhaimmat suosirripäivät olivat 6.8. 135m100p ja 11.8. 179m45p. Muita hyviä kahlaajamääriä havaittiin seuraavasti: 26.7. metsäviklo 11m, 13.8. isosirri 10p4m, 27.8. kuovisirri 20p4m ja tylli 58p51m, 28.8. tylli 153m, kuovisirri 13m ja suokukko 50m. Käpytikkojen massavaellus saavutti aseman heinäkuun lopulla ja yhteensä laskettiin yli 2700 muuttavaa käpytikkaa (Kuva 1). Parhaimpana päivänä 19.8. muutti 1042 tikkaa parannellen aseman muuttolukemia usealla sadalla. Myös palokärjillä oli voimakas vaellus ja yhteensä havaittiin 74 muuttavaa palokärkeä, joista 16.9. 11m. Merimetsoja syyssumma kohosi jälleen uusiin ennätyslukemiin. Yhteensä 15720 mustaa viikinkiä nähtiin muutolla, joista parhaimpana päivänä 19.8. peräti 2035 yksilöä. Taantuneista lajeista käenpiikoja havaittiin neljä. Peltosirkkua ei havaittu koko syksynä! 28.8. päästiin staijaamaan ennätyksellisen kovaa sorsamuuttoa: haapana 4006m, tavi 589m, jouhisorsa 490m ja lapasorsa 132m! Samana päivänä muutti myös kohtalaisesti kahlaajia (kts. yllä) ja Gåulla havaittiin kauluhaikara.

Kuva 1: Käpytikoilla oli voimakas vaellus alkusyksystä 2001. Vuosittaiset muuttajamäärät Hangon lintuasemalla vuosina 1979-2001.

Kova kurkimuutto ja pyrstötiaiset vaelsivat jälleen

Syyskuun puolivälissä oli kovaa petomeininkiä. Esim. 12.9. muutti 15 nuolihaukkaa sekä 18 kalasääskeä ja 13.9. ennätykselliset 33 nuolihaukkaa sekä 19 kalasääskeä. Varpushaukkojen syyssumma oli mukavat 4546 muuttavaa, vaikka kovia päivämuuttoja ei nähtykään. Kurkia nähtiin ennätysrunsaasti yhteensä 19737m. Illalla 23.9. alkoi voimakas kurkirysähdys, joka jatkui vielä seuraavana päivänä puolille päivin. Yhteensä tämän 24 tunnin aikana havaittiin 16050 muuttavaa kurkea!! Haliasmuuttoennätyksiä rikottiin myös seuraavasti: merihanhi 23.9. 441m, haahka 6.10. 1398m, telkkä 20.10. 406m, uivelo 20.10. 22m, tukkakoskelo 14.10. 128m, ruskosuohaukka 19.8. 15m, kurki 24.9. 8766m, törmäpääsky 14.8. 311m, tilhi 13.10. 4760m, tikli 3.10. 59m ja 5.10. isokäpylintu 49m. Kangaskiuruja nähtiin taas mukavan runsaasti, yhteensä 472 muuttavaa, joista 5.10. 119 lintua. Pikkulokkeja havaittiin poikkeuksellisen paljon, yhteensä yli 650 yksilöä, joista 28.10. 120. Pyrstötiaiset riemastuttivat jälleen vaelluksellaan ja yhteensä näitä ynnättiin yli 7000 muuttavaa, joista 12.10. 2146m.

Harvinaisuuksia vähän

Harvinaisia petolintuja näkyi alkusyksystä mukavasti: haarahaukkoja nähtiin peräti viisi 30.8., 4.9., 6.9., 12.9. ja 16.9. 1m. Arosuohaukkojen ennätysesiintymistä juhlistettiin 12.9., kun kaksi nuorta lintua ohitti bunkkerin. Seuraavana päivänä muutti vielä kaksi nuorta sirosuohaukkaa! Nuori punajalkahaukka nähtiin 19.9. ja kiljukotkalaji pyörähti 23.9. Muuttohaukkoja havaittiin mukavat 12 yksilöä. Syksyn ainoa turturikyyhky piipahti 16.9. ja samoin ainokainen kirjokerttu näkyi 15.8. Kauluhaikaroita havaittiin 12.9. yömuutolla kaksi lintua. Valkoselkätikka muutti 23.9. ja samana päivänä rengastettiin tristis-alalajin tiltaltti. Myöhäinen kehrääjä nähtiin 10.10. ja ennätysmyöhäinen kuhankeittäjä muutti 2.10. Rengastaja Jarmo Ruohon hämmästys oli 23.10. suunnaton, kun illan pöllörundilla petoverkosta löytyi Haliaksella harvinainen koppelo! Pikkujoutsenia havaittiin yhteensä 17 ja viiksitimaleita 12. Loppusyksyn piristeitä olivat 31.10. seitsemän vuorihemppoa, nuoret pikkukajavat 11.11. ja 24.11., kolme taviokuurnaa 5.11. sekä uljas nuori jääkuikka 17.11.

Vaelluslinnut

Syksy oli vaelluslintujen kohdalta vähintäänkin kohtalainen. Viime vuodesta poiketen pöllöt olivat lähes tyysti kateissa ja tikkoja nähtiin paremmin. Varpuspöllöjä nähtiin kaksi, suopöllöjä 22, sarvipöllöjä 10 ja huukajia vain yksi ainoa. Helmipöllöä ei havaittu koko vuonna! Käpytikkoja nähtiin 2701m181p, pikkutikkoja 40m18p, palokärkiä 74m92p, pohjantikkoja kolme, harmaapäitä kaksi ja valkoselkätikka kerran. Tiaisilla oli kohtalaista meininkiä ja hömötiaiset vaelsivat paremmin kuin moneen vuoteen. Etelä-Suomea ravisutellut massiivinen lapintiaisvaellus ei oikein yltänyt Haliakselle asti ja vain kuusi lappalaista havaittiin. Muiden tiaisten syyssummat olivat seuraavat: tali- 13107m 647r, sini- 15038m 698r, kuusi- 6632m 149r) ja hömötiainen 289m164p 81r. Pyrstötiaisten vaellus oli parhainta aseman historiassa heti viime vuoden jälkeen. Yhteensä havaittiin 7090m404p 1806r pyrstäriä. Pähkinänakkeleilla oli hyvä vaellus ja niitä nähtiin yhteensä 32 yksilöä (2r). Harakat (yhteensä 44m3p), närhet (609m) ja pähkinähakit (321m) liikehtivät kohtalaisesti. Käpylinnuilla oli hyvä vaellusvuosi. Pikkukäpylinnut vaelsivat alkukesästä ja isokäpylinnuilla oli syksyllä ennätysvaellus. Pikkukäpylintuja (+Loxia cp) havaittin koko vuonna yli 7000 yksilöä ja isokäpylintuja määritettiin syksyllä yhteensä 242m47p. Kirjosiipikäpylintu havaittiin heinä-elokuussa kolmesti.

Kiitokset

Suomen kulttuurirahaston apurahan turvin pystyttiin taas maksamaan syyskauden havainnoijille ja rengastajille päivärahaa, josta kiitokset. Kiitokset myös kaikille vuoden 2001 miehittäjille.