Lintusää 15.-18.5.: arktista muuttoa avomerellä

Jarmo Koistisen laatima lintusääennuste:

Muuttosää ei ole lähipäivinä niin huono kuin pari päivää sitten näytti. Arktinen muutto tosin painottuu avomerelle, Viron puolelle ja itään.

pe: Enimmäkseen kohtalaista lounaista-länsilounaista tuulta, joka iltapäivällä Hangosta länteen kääntyy luoteeseen ja voimistuu siellä navakaksi. Yöllä on hyvä muuttosää hyönteissyöjille. Aamun kuluessa kumpupilvisyys lisääntyy, ja mantereella tulee yleisesti sadekuuroja. Arktikalle on aamulla aika hyvä, illalla huonohko sää; päivällä on melko hyvä kaartelumuuttajien sää.

la: Heikkoa-kohtalaista luoteistuulta, joka merellä kääntyy iltapäivällä länsilounaaseen ja voimistuu ajoittain navakaksi. Aamulla on mantereella paikoin sumua. Päivällä jälleen kumpupilvisyys lisääntyy ja tulee sadekuuroja mutta vähemmän kuin pe. Arktisen ja yömuuton sää on huonompi, kaartelumuuttajien sää rantareitillä on vieläkin parempi kuin pe.

su: Heikkoa, suunnaltaan vaihtelevaa tuulta. Pilvistyvää ja päivällä jälleen kasvavia kumpupilviä ja sadekuuroja lähinnä mantereella. Muuttosää melko hyvä kaikille ryhmille.

Jatkonäkymä: Sää on melko epävakaista, mutta toisaalta harvinaisuuksia tuovaa, sillä lämmin putki lähestyy etenkin Koillismaata Vienanmeren takaa (tänään Komissa +24 astetta) ja kuuma etelästä, Keski-Euroopan suunnasta. Ti-ke tienoilla mahdollisesti oikein hyvää arktikatuulta.

Lintusää: muuttolintuja alkaa saapua

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Ensimmäisiä muuttolintuja alkaa saapua lähiaikoina enenevästi, sillä hyvin aikaisen kevään merkkejä on nähtävissä:

  • Tulevina 2 yönä sataa jonkin verran räntää ja lunta, mutta torstaista alkaen vallitsee lauha lounaanpuoleinen virtaus. Viikonlopusta alkaen virtaus voi olla enemmän etelästä, mutta ensi viikkokin näyttää alustavasti lauhalta.
  • Lauha sää sulattaa Etelä-Ruotsin ja Baltian tavallista ohuempaa lumipeitettä. Paljas maa houkuttaa muuttajia etenemään kauemmas pohjoiseen.
  • Ajoittain voimakkaat tuulet kasaavat ja avaavat jo valmiiksi vähäistä meren jäätä; sulat ja avovedet laajenevat.

En vielä ala ennustamaan tarkemmin päiväkohtaisia lintusäitä, vaan teen harvakseltaan yleisluontoisia katsauksia suursäätilasta, kunnes muutto alkaa selvemmin voimistua.

Lintusää 7.-11.11.

Matalapaine toi rannikkoa lukuun ottamatta Etelä-Suomeen lumipeitteen, jonka sulaminen vie joitakin päiviä, koska lämpötila liikuskelee vain hieman nollan yläpuolella. Viimeisille hyönteissyöjäharvinaisuuksille tilanne sisämaassa voi olla aika kuolettava. Vasta ensi viikon alussa ilmamassa lämpenee selvästi.

pe: Heikkoa-kohtalaista pohjoisenpuoleista tuulta, ajoittain vielä sateen rippeitä (vettä tai räntää tai tihkua), melko pilvistä sekä kohtalaista lintusäätä.

la: Kohtalaista-heikkoa luoteistuulta, joka päivällä kääntyy länteen ja heikkenee edelleen. Melko pilvistä, idässä aamulla pieni sateenkin mahdollisuus, melko hyvä lintu- ja retkisää, joskin matalan pilven ja tihkun mahdollisuus.

su: Aamulla heikkoa, päivällä kohtalaista etelänpuoleista tuulta, verraten pilvistä ja etenkin päivällä voi tulla ajoittain heikkoa sadetta. Sää alkaa lauhtua. Kohtalainen lintusää, joskin edelleen on matalan pilven, sumun ja tihkun mahdollisuus.

ma-ti, arvio: Lauhaa etelänpuoleista virtausta, tiistaina mahdollisesti runsaampi sade.

Vaikka marjalintujen ja joutsenten päämuuttoja on vielä edessäpäin, on muu syysmuutto jo pääosin ohi. Siten tämä on syksyn viimeinen lintusäätiedote, ellei jotain erityistä ilmene.

Lintusää 4.-7.11.: vaihtelevaa retkisäätä

Näin loppusyksyllä vallitsee usein sellainen vastakkainasettelu, että lämmin sää edesauttaa viivyttelijöiden ja harvinaisuuksien eloa meillä, mutta samalla lämmin sää on usein sateista, sumuista, paksujen alapilvien pimentämää ja näkyvyydeltään huonoa retki- ja muuttosäätä. Sen sijaan kylmähkö ja kuiva ilmamassa on edullista niin retkeilijälle kuin viimeisille muutoillekin. Lähipäivinä on molempia.

ti: Kohtalaista-navakkaa etelälounaistuulta, lauhaa, paksuja alapilviä ja iltapäivällä ajoittain heikkoa sadetta. Muutto vähäistä.

ke: Kohtalaista viileää pohjoistuulta, joka iltapäivällä kääntyy koilliseen ja voimistuu merellä navakaksi, aamupuolella ohutta pilvisyyttä joka paksunee iltapäivällä. Hyvä muutto- ja retkisää (joutsenia, taviokuurnia, kotkia, vihervarpusia, urpiaisia, räksiä).

to-pe: Ainakin tiistaina ennustaville ilmakehämalleille vaikea: Lounaasta lähestyy matalapaine, jonka etupuolella on kohtalaista-navakkaa idänpuoleista tuulta ja jatkuvaa sadetta, joka nopeimmassa mallissa alkaa jo ke iltana ja hitaimmassa vasta pe aamuna. Sade on rannikolla ilmeisimmin koko ajan vettä, mutta alkaa sisämaassa lumena ja räntänä, jota voi tulla pahimmassa tapauksessa Hyvinkään tasalla paljonkin. Sadealueen jälkeen tuuli kääntyy etelän-lounaan puolelle; on lauhaa sekä harmaan pilvistä. Nopeimmassa vaihtoehdossa to aamu on erittäin huonoa lintusäätä, vähän hitaammassa koko torstai, ja hitaimmassa vaihtoehdossa to voisi vielä olla tuulinen ja kuiva mutta pe tosi huono. Kannattaa katsoa tarkentuvia ennusteita ja säätutkakuvia tilanteen lähestyessä.

Matalan mentyä ohi näyttäisi tulevan pitkäaikainen ja lämmin etelänpuoleinen virtaus. Erityistä on laaja lämmin alue Itä- ja Kaakkois-Euroopassa, jolloin virtaus voisi vielä tuoda siellä elossa pysyneitä myöhäisiä harvinaisia lajeja kuten taskuja.

Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksia    

Hannu Sarvanne

Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston laskentoja Vanhankaupunginlahdella Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksella. Vanhakaupunginlahden linnuston tilaa on seurattu vuosittain samoin menetelmin v. 1986 alkaen.

Laskennat käsittivät:

  • Koko kosteikkoalueen kattavat kiertolaskennat (vesilinnut, kahlaajat ja lokkilinnut) (5 kertaa) sekä samalla reitillä tehdyt vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa)
  • Hoitoniittyjen (Lammassaari ja Purolahti) kartoituslaskennat (5 kertaa)
  • Yölaulajalaskennat (3 kertaa)
  • Pikkutikkojen pesien etsintä
  • Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien havainnointi laskentojen ohessa ja laskentojen ulkopuolisina päivinä.

Tuloksissa on edustettuna vain osa lahden pesimälajeista, koska seurantalaskennoissa ei selvitetä kaikkien pesimäympäristöjen parimääriä (esim. suuri osa metsälajeista ja osa ruoikkolajeista puuttuvat. Koko Natura 2000 – alueen kattavat pesimälinnuston kartoitukset on tehty Suomen ympäristökeskuksen toimesta viimeksi v. 2004, 2007 ja 2012).

Saarilta ja niitä ympäröiviltä reunametsä- ja täyttömaa-alueilta huomioin vain uhanalaiset ja harvalukuiset pesimälajit. Harvalukuisia pesimälajeja sekä yölaulajia etsin myös kosteikkoaluetta laajemmalta alueelta, joka rajautui Viikintien, Herttoniemen metsäselänteen, Itäväylän, Hermannin rantatien ja Hämeentien väliin.

Pöntöissä pesivää lajistoa sekä harmaahaikarayhdyskuntaa seurasi Eero Haapanen. 

Vuoden 2014 parimäärät/reviirit (suluissa v. 2013)

Vesilinnut

laulujoutsen                 1 (0)

kyhmyjoutsen             7 (6)

kanadanhanhi             2 (0)

sinisorsa                       123 (61)

harmaasorsa               2 (1)

lapasorsa                     8 (7)

haapana                       16 (12)

tavi                               14 (7)

heinätavi                     3 (1)

tukkasotka                   2 (3)

telkkä                           37 (34)

isokoskelo                   3 (2)

tukkakoskelo               1 (1)

silkkiuikku                    46 (45)

nokikana                     39 (21)

Vesilintulajeja pesi 15 (kun rantakanoihin kuuluva nokikana lasketaan mukaan), mikä on eniten v. 1986 alkaneissa seurantalaskennoissa. Laulujoutsen (1 pari) ja kanadanhanhi (2 paria) olivat uusia pesimälajeja seuranta-alueella. Kahtena edellisenä vuonna pesineen, mutta pitkään lajistosta puuttuneen punasotkan pesintä ei tänä vuonna varmistunut.

Parimäärä, 305, on suurin sitten v. 1992. Vuosina 2010 – 2013 parimäärä on vaihdellut 183 – 233 välillä (suurin osa vesilinnuston kokonaisparimäärän vaihtelusta selittyy sinisorsan runsauden vaihtelulla). Vain yhden lajin parimäärä väheni (tukkasotka).

Leuto talvi ja aikainen kevät lienevät suurin syy sinisorsan parimäärän kaksinkertaistumiseen verrattuna vuoteen 2013. Selvää kasvua on kuitenkin havaittavissa myös vuosiin 2010 – 2012 nähden (jolloin sinisorsien parimäärät 62 – 84).

Tavi runsastui muutaman vuoden takaiselle tasolle (v. 2012 – v. 2013 7 paria, kun taas v. 2009 – v. 2011 12 – 18 paria).

Nokikanoja pesi lukuisammin kuin yhtenäkään seurantalaskentavuonna. Parimäärä kasvoi ilahduttavasti v. 2013 notkahduksen jälkeen ja laji oli myös selvästi runsaampi kuin edellisinä hyvinä vuosina v. 2011 ja v. 2012 (33 ja 34 paria). Keski-Euroopan ankara lopputalvi v. 2013 lienee syynä pesivien parien vähäisyyteen tuona keväänä.

Kuten viime vuosina, pesi huomattava osa silkkiuikuista v. 2014 kahdella ruokosaarekkella Kivinokan pohjoisrannalla (34 paria). Kolonioista suurempi (27 paria) sijaitsee suojelualueen ulkopuolella.

Kahlaajat

meriharakka               2 (0)

pikkutylli                     4 (3)

töyhtöhyyppä           23 (15)

rantasipi                     10 (7)

punajalkaviklo           3 (2)

lehtokurppa               2 (1)

taivaanvuohi               8 (5)

Töyhtöhyypistä 5 paria pesi hoitoniityillä, loput 18 pelloilla. Ruoikon levittäytyminen hoitoniityillä on vähentänyt töyhtöhyypälle, mutta myös pikkutyllille ja punajalkaviklolle soveliaita pesimäympäristöjä. Esimerkiksi töyhtöhyyppiä pesii n. puolet vähemmän verrattuna v. 2007 tehtyä koneellista niittoa välittömästi seuranneisiin vuosiin (v. 2008 10 paria, v. 2009 7 paria).

Petolinnut

kanahaukka               1 (1)

nuolihaukka               1 (1)

sarvipöllö                   1 (1)

lehtopöllö                   1 (0)

Kanahaukka sai kolme, sarvipöllö kolme ja lehtopöllö viisi poikasta lentoon

Hoitoniittyjen avomaan varpuslinnut

keltavästäräkki         11 (6). Pareista v. 2014 Lammassaari 9, Purolahti 2.

sitruunavästäräkki   2 (3)

niittykirvinen             19 (10). Pareista v. 2014 Lammassaari 15, Purolahti 4

Keltavästäräkkejä pesii hoitoniityillä selvästi vähemmän kuin v. 2007 toteutettua ruoikon niittoa välittömästi seuranneina vuosina: esimerkiksi Purolahdella v. 2008 8 ja v. 2009 11 paria. Vastaavasti ruoikkolajit (ruokokerttunen ja pajusirkku) ovat runsastuneet hoitoniityillä huomattavasti.

Rantakanat ja yölaulajat

ruisrääkkä                 1 (1)

kaulushaikara           3 (1)

luhtakana                 5 (4)

luhtahuitti                 2 (1)

pikkuhuitti                 1 (0)

liejukana                   1 (0)

satakieli                     56 (69)

viitasirkkalintu         3 (0)

luhtakerttunen         13 (10)

viitakerttunen           30 (30)

rastaskerttunen       9 (8)

Ruisrääkällä oli reviiri Keinumäellä, pikkuhuitilla Pornaistenniemessä (edellisen kerran pikkuhuitilla oli reviiri Vanhankaupunginlahdella v. 2004). Luhtakanareviireistä neljä sijoittui Pornaistenniemen – Säynäslahden – Keinumäen alueelle, yksi Purolahdelle. Luhtahuitit asettuivat Pornaistenniemeen ja Purolahdelle, liejukana Pornaistenniemeen.

Viitakerttunen esiintyi jo toisena vuonna peräkkäin tavanomaista runsaampana (kaikkiaan viitakerttusia lauloi 36 paikalla, mutta kaikki eivät muodostaneet pysyvää reviiriä). Eniten rastaskerttusia lauloi Saunalahdella, jossa viisi reviiriä.

Lokkilinnut

Yhdenkään lokkilintulajin pesintä ei varmistunut seuranta-alueella. Todennäköisesti selkälokkeja pesii 1 – 2 paria Kyläsaaren ja Arabianrannan alueella sekä muutamia kalalokkipareja. Laskenta-alueen välittömässä läheisyydessä noin kymmenen lapintiiran kolonia (Eero Haapanen).

Muita huomionarvoisia lajeja

harmaahaikara       26 (22)

uuttukyyhky             33 (33) (aloitettujen pesintöjen määrä kevään 1. tarkistuksessa)

käki                           1 (1)

pikkutikka                 6 (6)

käenpiika                 2 (3)

kivitasku                   8 (5)

pensastasku             3 (2)

tiltaltti                       1 (0)

viiksitimali               2 (0)

pikkulepinkäinen     1 (1)

kottarainen               31 (30)

peltosirkku               1 (1)

Harmaahaikarat pesivät onnistuneesti Klobbenilla. 18. kesäkuuta näkyi Isoja poikasia 60 (60/26 = 2,3 poikasta/pari). Todellisuudessa poikasten määrä lienee hieman suurempi, sillä osa pesistä jäi lehvästön taa piiloon. Vuonna 2013 Eero Haapanen laski 69 isoa poikasta/22 asuttua pesää (3,1 poikasta/pari).

Viiksitimaleita pesi vähintään kaksi paria Pornaistenniemen ja Keinumäen välisessä ruoikossa (koska kattavia ruoikkolaskentoja ei tehty, parimäärä saattoi olla suurempi).

Peltosirkulla oli jo toisena vuonna peräkkäin reviiri Etu-Viikin pelloilla.

Vesilintujen pesinnän onnistumisesta

Sinisorsan pesintä sujui, kuten aiempina vuosina, heikosti. Eri poikueiksi tulkittuja poikueita havaitsin poikuelaskennoissa (18.6 – 8.7) 15 (v. 2013 10)). Varttuneita poikueita (n. neljän viikon ikään ehtineitä) näin vain 7 (v. 2013 6). Parimäärään (123) suhteutettuna siis alle joka kymmenes pari sai kasvatettua poikueen turvalliseen ikään.

Suurin osa sinisorsien pesinnöistä tuhoutuu haudontavaiheessa tai ensimmäisinä vuorokausina kuoriutumisen jälkeen. Yhtenä merkittävänä syynä pesinnän epäonnistumiseen on ulkoilupoluilta rantametsiin poikkeavien ihmisten aiheuttama tahaton häirintä. Kun sinisorsanaaras säikähtää pois pesältään, ovat varikset nopeasti paikalla (munia kadonnee myös minkkien, supikoirien ja kettujen suihin). Pieniä poikasia syövät sekä varikset että isot lokkilinnut.

Telkkien poikastuotto oli vielä sinisorsaa huonompi: 37 pesivää paria tuotti vain kolme varttunutta poikuetta (v. 2013 10). Poikuelaskennoissa näin vesillä vain 4 poikuetta (v. 2013 10). Myöskään pitemmällä aikavälillä, 21.5 – 8.7, en havainnut kuin 7 eri poikuetta (VKL:n ensimmäinen poikue nähtiin 11.5 (7 pientä poikasta puhdistamon altaassa (E.Haapanen)). Kaikki isoiksi varttuneet poikueet viihtyivät Viikin vanhan puhdistamon altaalla.

Telkkäpoikueet näyttävät häviävän pian pesästä hyppäämisen jälkeen. Mihin? Ainakin varisten olen nähnyt nappaavan pieniä telkänpoikia suoraan vedestä.

Silkkiuikkujen poikuemäärä oli tavanomainen: 13 eri poikueeksi tulkittua poikuetta (myös v. 2013 13), mutta varttuneiden poikueiden määrä vähäinen: 5 (v. 2013 6).

Vähäinen isojen poikasten määrä saattoi johtua siitä, että aloitin poikuelaskennat varhaisen kevään vuoksi n. viikkoa aiemmin kuin tavallisesti – toisin kuin esim. sinisorsilla ja telkillä, ensimmäiset silkkiuikkupoikueet näkyivät kuitenkin tavalliseen tapaan touko-kesäkuun vaihteessa, eivät normaalia aiemmin, kuten aikainen kevät olisi antanut olettaa (poikueet eivät siis olleet ehtineet varttuneeseen ikään viimeiseen laskentaan mennessä). Toisaalta osa silkkiuikkuemoista kuljettaa poikueensa pois lahdelta poikasten ollessa vielä melko pieniä (ravintokilpailun vuoksi?) – tästä syystä todellinen poikueiden ja varttuneiden poikueiden määrä saattoi olla havaittua suurempi.

Merivedenpinnan korkeuden vaihtelu oli koko haudonta-ajan vähäistä, eikä myrskyjä esiintynyt, joten munia ei näistä syistä huuhtoutunut veteen.

Sen lisäksi, että nokikanan parimäärä kasvoi, myös pesintä onnistui hyvin. Havaitsin eri poikueita 31 (kun parimäärä 39), kun taas v. 2013 ainoastaan 9 poikuetta (tällöin 21 paria). Varttuneita poikueita näkyi 14 (v. 2013 2).

Kuten silkkiuikulla, varttuneiden poikueiden osuus olisi luultavasti ollut suurempi, jos viimeinen laskenta olisi ollut viikkoa myöhemmin (poikaset eivät ehtineet kasvaa isoiksi ennen viimeistä laskentaa). Nokikanapoikueita kuoriutui hyvin pitkällä aikavälillä: ensimmäiset vasta kuoriutuneet poikaset näin 27.5, mutta suurimman osan kesäkuun toisella viikolla, ja toisaalta myöhäisimmät kesä- heinäkuun vaihteessa (osa ehkä uusintapesyeitä).

Nokikana näyttää onnistuvan pesinnässään Vanhankaupunginlahden vesilintulajeista parhaiten. Sekä haudonta- että poikasvaiheen tappiot ovat pieniä. Pesäkummut ovat avoveden äärellä turvassa häiriöiltä, joita kuivemmalla maalla pesivät vesilinnut kohtaavat. Kummut ovat myös sen verran korkeita, että vedenpinnan nousu harvoin tuhoaa munapesyeitä. Koska upos- ja kelluslehtinen kasvillisuus on lisääntynyt erityisesti Saunalahdella, Ryönälahdella ja Purolahdella sekä Hakalanniemen edustan lahdella, on sekä eläin- että kasviperäistä ravintoa aiempaa enemmän tarjolla poikasten kasvaessa.

Seitsemän kyhmyjoutsenparia tuotti ainakin neljä poikuetta: 4,4,5 ja 6 poikasta. Kuuden poikasen poikueessa oli yksi valkoinen ns. puolalaista värimuotoa oleva poikanen (v. 2013 kuuden poikasen poikueessa kolme valkoista). Kaksi kyhmyjoutsenen pesää oli hyvin lähekkäin, vain n. 40 m etäisyydellä toisistaan Saunalahden länsireunan ruokosaarekkeella.

Laulujoutsenpari sai vesille neljä poikasta (haudonta alkoi n. 10.5 ja ensimmäinen havainto poikueesta 17.6). Tuntemattomasta syystä poikue kuitenkin menehtyi (23. 6 poikasia jäljellä kolme, mutta seuraavana päivänä vain emot). Emot toivat poikasensa Lammassaaren hoitoniitylle, jossa varisten havaittiin häirinneen niitä. Kylmä ja sateinen sää kuoriutumista seuranneina päivinä saattoivat myös heikentää poikasia. Laulujoutsenet saattoivat olla samoja kuin kevään 2013 Hakalanniemen edustan lahdella reviiriä puolustanut kihlapari. Kokemattomuudella saattoi olla osuutensa pesinnän epäonnistumisessa.

Kokkoluodon itäisessä poukamassa hautonut kanadanhanhi jätti pesinnän kesken, mutta Klobbenilla pesinyt pari sai poikaset vesille (Toinen emoista, ilmeisesti naaras, oli siipirikko (ehkä Purolahdella maaliskuussa voimalinjaan lentänyt lintu)).

Myös seuraavilla vesilinnuilla näin poikueita: haapana (4 poikuetta), harmaasorsa (2 poikuetta), tavi (1 poikue), tukkasotka (1 poikue)).

 

Kattavampaa tietoa Vanhankaupunginlahden linnustonseurannasta löytyy Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisusta (20/2013): Helsingin Vanhankaupunginlahden linnustonseuranta 2012. Vuosien 2000 – 2012 yhteenveto. Mikkola-Roos Markku; Rusanen Pekka; Lehikoinen Aleksi; Haapanen Eero; Pynnönen Petro; Sarvanne Hannu.

Lintusää 1.–4.9.: yömuuttajia ja haukkoja

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Sadejakso loppui, sillä tällä viikolla poutainen korkeapaine vallitsee Suomessa, mikä suosii etenkin yömuuttajien ja haukkojen muuttoa (mehiläis-, varpus-, nuoli-, tuulihaukka ja sääksi). Myötätuulessa muutto kulkee enimmäkseen hajallaan aika korkealla, joten muuttovirtoja syntyy lähinnä rannikolle petolinnuille. Aluksi ne pyrkivät koillisenpuoleisessa tuulessa etenkin S-SW-suuntaan, tiistaista alkaen isot pedot myös enemmän rannikon suunnassa ENE. Lähiöinä lähti ja lähtee miljoonia hyönteissyöjiä Suomesta.

ma: Heikkoa, merellä kohtalaista idänpuoleista tuulta, poutaa ja vaihtelevaa alapilvisyyttä sekä hyvä näkyvyys.

ti: Enimmäkseen heikkoa tuulta, poutaa ja vaihtelevaa pilvisyyttä.

ke–to: Heikkoa-kohtalaista länsilounaista tuulta ja poutaista korkeapainesäätä. Alapilvisyyden ennustaminen on vaikeaa, eli kaikki selkeän ja aivan pilvisen välillä on mahdollista. Jos yöllä on selkeää, syntyy aamusumuriski alaville ja kosteille mantereen alueille. Heikko vastatuuli kasaa aamun pikkulintuja (lähinnä metsäkirvisiä), rannikon niemiin.

Talkoita Vanhankaupunginlahdella ja Haliaksella

Tringa järjestää ruovikonniittotalkoot Vanhankaupunginlahdella maanantaista keskiviikkoon 28.-30.7. Talkoissa niitetään koneellisen niiton ulottumattomiin jääviä alueita.

Hangon lintuaseman talkoot järjestetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 1.-3.8. Suurimmat ohjelmanumerot ovat aseman eteläseinustan laudoituksen uusiminen ja maalaus sekä polttopuiden tekeminen. Lintuasema tarjoaa talkooväelle lounaan la ja su sekä jonkun verran juotavaa.

Molempiin talkoisiin on ennakkoilmoittautuminen.

Lintusää 30.5.-1.6.: arktikasää paranee

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Muuton pysäyttänyt navakka ja kolea koillisvirtaus hiipuu vihdoin huomiseksi. Lämmin putki, joka päättyi meillä äkkijyrkästi viime maanantaina, työntyy lähipäivinä takaisin Suomen itäpuolelle, minkä vuoksi itäisiä ja kaakkoisia harvinaisuuksia voi edelleen tihkua sieltä. Lämpimän rajaan liittyy lähipäivinä runsaita sateita Itä-Suomessa. Tämänhetkisessä ennusteessa ne eivät ulotu Uudellemaalle, mutta on hyvä seurata tilannetta. Tulevina öinä on erinomaista pudotussäätä saarissa viimeisille yömuuttajille.

pe: Aamulla heikkoa pohjoisenpuoleista tuulta, joka päivän kuluessa kääntyy lännen kautta lounaaseen. Enimmäkseen pilvistä ja mahdollisuus tihkusateelle sekä matalalle sumupilvelle; ei kuitenkaan runsaita sateita. Muuttosää arktikalle paranee iltaa kohti huomattavasti. Sepelhanhien ja kuikkalintujen sekä kahlaajien viimeinen muuttoaalto voi tulla pe-la.

la: Heikkoa etelän ja lounan välistä tuulta, pilvistä tai puolipilvistä. Edelleen aamulla mahdollisuus tihkulle ja matalalle pilvelle, päivällä sisämaassa joitakin kuuroja. Arktiselle muutolle muuten oikein hyvä sää.

su: Aamulla heikkoa, päivästä alkaen kohtalaista luoteen ja lännen välistä tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja etenkin iltapäivällä sekä sisämaassa yleisesti sadekuuroja. Kohtalainen arktikasää.

ma-ti, arvio: Heikkotuulista, kuurosateita, jotka vähitellen vähenevät.

Lintusäätiedote 11.-13.5.: muuttosäätä ja pudotuskelejä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle: 

Jaksossa su-ti säätila on sangen hyvä arktiselle muutolle: enimmäkseen heikkoa-kohtalaista lounaanpuoleista tuulta Itämerellä ja Suomenlahdella. Haasteena ovat toistuvat sumu- ja sadealueet, jotka hillitsevät muuttoa. Toisaalta sumut tuovat ulkomeren muuttoa myös lähelle rantaa, jopa sisämaahan. Seuraavat isommat sadealueet tulevat ensi yönä ja su-ma yönä. Niiden reittien ja ajoituksen ennustaminen etukäteen on melko epätarkkaa, joten kannattaa turvautua tuoreisiin ennusteisiin ja tutkahavaintoihin.

Tilanne on myös kohtalaisen hyvä harvinaisuuksille: yleisesti ottaen on myötätuulta ja idässä Venäjällä on kuuma eteläputki, joka ei tosin pääse meille, mutta sen läheisyyden vuoksi harvinaisuuksia ja aikaisia muuttajia voi “tihkua” tänne kylmällekin puolelle. Ajoittaiset yösateet ja sumut voivat pudottaa huomattavia hyönteissyöjäkasaumia yömuuton jälkeen.

Ensi viikon puolivälissä säätyyppi saattaa muuttua ihan toisenlaiseksi.

Lintusäätiedote 8.-10.5.: muuttosää paranee vähitellen

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Muuttosää paranee vähitellen huomattavasti nykyisestä. Erityisen merkittävä muutos on kylmän pohjoisvirtauksen poistuminen Venäjältä ja sen korvautuminen lämpimällä eteläputkella. Vaikka jäämme idän lämpimän ja lännen viileämmän sateiseen rajamaastoon, paranee tilanne Suomessakin: torstai iltaan mennessä ilmamassa lämpiää 1.5 km:n korkeudessa 10 astetta tämänpäiväisestä ja yöpakkaset jäävät taakse. Torstai-illasta alkaen tuuliolot Itämerellä ovat oikein hyvät arktiselle ja yömuutolle, esimerkiksi punakuirin ja mustalinnun päämuutoille.

ke: Erittäin kylmä, tyyni ja selkeä pakkasyö, mahdollisesti paikoin sumua sisämaassa. Aamulla heikkoa etelätuulta, joka iltapäivällä kääntyy merellä itään ja voimistuu lännessä illalla navakaksi. Aamun kuluessa lounaasta alkaen pilvistyy. Melko hyvä arktisen muuton sää aamulla mm. pikkukuoveille.

to: Heikkoa-kohtalaista, merellä navakkaa itäkoillistuulta. Illalla tuuli heikkenee ja kääntyy etelään. Verraten pilvistä ja yleisesti sadetta, joka lakkaa iltapäivällä. Sen jälkeen mahdollisesti sumua. Ensin huono muuttosää, illalla hyvä, mikäli ei ole sumua tai sumupilveä. Yöllä harvinasuuksien ja kahlaajien pudotussäätä.

pe: Heikkoa-kohtalaista idänpuoleista tuulta, joka kääntyy etelään. Verraten pilvistä ja sateen mahdollisuus suuri.

viikonloppu: Eteläinen-lounainen ja ajoittain sateinen virtaus jatkuu.

Lintusäätiedote 3.-5.5.

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kolea vastatuuli jarruttaa muuttoa aluksi, mutta ensi viikon puolessavälissä tulee suuri muutos kohti kaakkoista lämmintä virtausta. Toisaalta lähipäivinä vastatuulija kuurot pudottavat kahlaajia.

la: Sää aika lailla tämän päivän kaltainen eli selkeähkö ja kylmä aamu ja puolesta päivästä alkaen vesi- tai räntäkuuroja. Tuuli aamupuolella lännen puolelta, eli se painaa arktikaa Viron puolelle. Iltapäivällä tuuli kuitenkin kääntyy Itämerellä lounaaseen ja Suomenlahdella länsilounaaseen voimistuen navakaksi. Muuttosää on silloin rannikolla melko hyvä mustalinnuille, meriharakoille ja pikkukuoveille.

su: Hyvä arktisen muuton myötätuuli jatkuu aamuun asti, mutta aamupäivällä alkaa Itämerellä voimistua pohjoisesta alkaen navakka pohjoistuuli, joka pysäyttää muuton. Vesi- ja räntäkuuroja voi tulla melkein koko vuorokauden, joskin eniten iltapäivällä.

ma: Navakka pohjoisenpuoleinen virtaus estää arktisen ja paljolti muunkin muuton. Edelleen koleaa ja kuurosateita.

ti-ke: Kolea virtaus (luoteen puolelta) heikkenee vähitellen, tyyntyy, kääntyy kaakkoon ja lämpenee selvästi. Hyvät muuttosäät voivat alkaa.

Tringalaiset Kristiinankaupungissa 25.-27.4.2014

Teksti Jaana Sarvala, kuvat Roger Olander

Kristiinankaupungin retki perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään oli monelle osallistujalle kevään kohokohta. Majoituimme Siipyyssä Jonnsborgin leirikeskuksessa, joka sijaitsee meren rannalla kivenheiton päässä Siipyyn maineikkaasta lintutornista. Paikalle saavuimme kimppakyydein. Kiitos kyytien järjestymisestä kuskeille! Retken varsinaisena lintuoppaana toimi Kari Korhonen. Kari ja tiiminsä Maritta (mm. muonitus ja majoitus), Veikko (mm. merimuuton havainnoija) ja Ilkka (mm. havisten kirjaaja) pitivät retkeläisistä kaikin puolin todella hyvää huolta. Eväitä ainakin oli tarpeeksi!

Retkisää oli loistava. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta lähtösunnuntain iltapäivään saakka. Tuuli oli heikkoa tai lähes olematonta. Sääolosuhteet eivät lintumuuton kannalta ehkä aivan optimaaliset olleet, mutta muuten ei parempaa olisi voinut toivoa. Lintuja kyllä riitti nähtäväksi tälläkin säällä. Lämpötila vaihteli varhaisaamujen 7 pakkasasteesta runsaaseen 10 plussaan.

Perjantai-ilta vietettiin kiertelemällä lähialueiden merenlahtia ja peltoaukeita sekä käymällä vielä illan päätteeksi Siipyyn tornilla. Retki sai mainion alun, kun löytyi sepelrastas, joka pysytteli maassa kaikkien ihailtavana pitkät ajat. Yksinäinen teeri soidinhypähteli tien varren aukiolla, vain merihanhi pölähti paikalle menoa ihmettelemään, meidän lisäksemme siis.

image001

Lauantain ja sunnuntain aamupäivät vietimme saarilla, la kohteena oli Ljusgrund, su Trutklobbarna. Kirpeä merimatka sai viimeisetkin aamu-unen rippeet karisemaan silmistä. Kannatti kyllä herätä klo 4 ja olla saaressa jo aamuvarhaisella. Aamutunnelmat näkymineen ja äänineen olivat aivan sanoinkuvaamattoman ihanat.

Gavia-muutto oli jatkuvaa, kaakkureita ja kuikkia muutti sekä lauantaina että sunnuntaina jatkuvana virtana. Kuikkia ja kaakkureita saimme ihailla myös paikallisina. Samoin härkälintuja ja mustakurkku-uikkuja. Sunnuntaina oli lapasorsien muuttopäivä, niitä laskettiin toistasataa. Ruokkeja, etelänkiisloja nähtiin pienempiä määriä niitäkin. Paikallinen heinätavipari uiskenteli Trutklobbarnan rantavedessä.

image002

Yksi retken kohokohdista oli lauantai-iltana Siipyyn tornista nähty muuttava jääkuikka, josta tuli useammalle retkeläiselle elis.

Kahlaajista näimme töyhtöhyyppien lisäksi meriharakoita, suokukkoja, punajalkavikloja, valkovikloja, mustaviklon, metsävikloja, kapustarintoja, taivaanvuohia, kuoveja, liroja ja tyllin. Pikkukuovikin havaittiin ja lehtokurppa näyttäytyi ainakin majapaikan piha-alueella iltaisella soidinkierroksellaan.

image003image004

Merikihut olivat vauhdissa. Rantakivellä naukuva kihupari oli hienoa katsottavaa ja kuultavaa. Tiiroista havaittiin kala- ja lapintiira ja kävipä räyskäparikin rähisemässä.

image005

Vaikka muuton havainnointi oli intensiivistä, ennätimme kuitenkin myös paistella makkaroita ja nauttia muitakin retkieväitä sekä tehdä saarikierroksen Trutklobbarnalla.

Hamnfjärden tarjosi iltapäiväretkillä monipuolista vesilintunähtävää. Kahlaajien ohella ihailimme mm. sulokkaita jouhisorsia sekä lapasorsia, taveja, haapanoita. Pääskyistä näimme haara- ja räystäspääskyt. Pikkulinnuista kuultiin tai nähtiin oikeastaan kaikki ajankohdalle ominaiset lajit. Urpiaisen surina tuli varmasti kaikille tutuksi. Kuvassa mustapääkerttu ja pajulintu.

image006

Mustaleppälintu oli nähty aivan tuloamme edeltävinä hetkinä Storsjön maisemissa, mutta etsinnöistä huolimatta se jäi meiltä piiloon. Luotokirvistäkin etsittiin saaresta mutta sen näki vain yksi onnekas pusikossakäymisreissullaan. Muutama pyykin nähtiin tienvarressa.

Petolinnuista havaitsimme tavanomaisia. Alueen oli vähän ennen retkeä ylittänyt pikkukotka mutta se ei toiveistamme huolimatta palannut nähtäväksemme. Merikotkat, hiirihaukat, tuulihaukat, varpushaukat, sääksi, piekana kuitenkin nähtiin.

Retken lajimääräksi tuli yhteensä 115. Yöunet jäivät retkellä lyhyiksi mutta niinhän ne lintuharrastajilla yleensäkin keväällä. Kiitos kaikille retkeläisille ja oppaille mahtavasta retkestä! Retken kaikki havikset löytyvät Tiirasta.

Lintusäätiedote 29.4.-1.5.: muuttosää heikkenee

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Pitkään jatkunut hyvä muuttosää heikkenee loppuviikoksi, kun kolea luoteisvirtaus leviää tänne huomenna iltapäivällä. Vielä illalla ja ensi yönä on erinomainen hyönteissyöjien, mustalintujen ja meriharakoiden muuttosää.

ti: Enimmäkseen kohtalaista lännenpuoleista tuulta, joka iltapäivällä kääntyy luoteeseen ja voimistuu länsiosan merialueella navakaksi. Verraten pilvistä ja iltapäivällä-illalla paikoin sadetta; myöhemmin selkenevää. Aamun jälkeen arktinen ja muukin muuttosää huononee.

ke: Enimmäkseen kohtalaista luoteenpuoleista tuulta, joka iltapäivällä rannikolla kääntyy WSW-merituuleksi, vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa.

to: Heikkoa-kohtalaista pohjoisenpuoleista tuulta, joka mahdollisesti voimistuu iltapäivällä länsiosan mereialueella navakaksi. Pilvistä ja etenkin iltapäivällä melko suuri sateen mahdollisuus. Kehnonko muuttosää, mutta toisaalta kahlaajille pudostuskeliä.

loppuviikko: Kolea säätyyppi jatkuu.

Lintusäätiedote 26.-28.4.: arktika alkaa

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle: 

Melko lämmin korkeapaine, poutainen retkisää ja hyvä muuttosää jatkuvat vielä ainakin viikonlopun yli. Yömuutto kiihtyy ja arktinen muutto ottaa ensi askelia. Ensi viikolla korkeapaine vaihtuu matalapainevoittoiseksi ja sateiseksi. Aiemmin ennusteissa ollut lämmin putki ei todennäköisesti ulotu Suomeen. Vapun jälkeinen säätila on vielä täysin ennustamaton.

la: Heikkoa tuulta ja ajoittain lisääntyvää pilvisyyttä, iltapäivällä rannikolla kohtalaisen WSW-merituulen mahdollisuus.

su: Heikkoa pohjoisenpuoleista tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä.

ma: Heikkoa lännenpuoleista tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja pieni sateen mahdollisuus.

Lintusäätiedote 21.-24.4.2014: vaihtelevaa muuttosäätä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Mukavista ja lämpimistä säistä huolimatta varsinainen lämmin itäkaakkoinen putki ei koskaan ulottunut kuin Viroon (lähimpänä meitä ensi yönä). Sen läheisyys ja muuttoa suosiva korkeapainesää näkyy kuitenkin viime päivien lajistossa. Korkeapaine ja selkeä sää jatkuu vielä päiväkausia, mutta muutto jämähtää pariksi päiväksi ke-to, kun huomenna illalla saapuu kylmän rintaman myötä pohjoisvirtaus.

ma-ti yö: Erittäin hyvä sää mm. hyönteissyöjien lisäjoukoille.

ti: Aamulla heikkoa, päivällä kohtalaista ja myöhään illalla merellä navakkaa pohjoistuulta; iltapäivällä voi rannikolla olla tyyntä tai jopa lounaista merituulta. Vielä hyvä muuttosää. Pohjoistuulen takia tämä on meren rannalla viime päivistä lämpimin.

ke: Aamulla ja päivällä kohtalaista, merellä navakkaa pohjoistuulta, joka illaksi vähitellen heikkenee. Iltapäivällä lyhytaikainen merituuli rannikolla mahdollinen. Voimakas vastatuuli Suomen eteläpuolella hyydyttää muuton. Lämpötila sisämaassa lähes kymmenen astetta alempi kuin tiistaina.

to: Vahva korkepaineen keskus lähellä. Tyyni ja hyvin kylmä pakkasaamu sisämaassa. Päivän kuluessa viriää WSW-puoleinen tuuli, joka voimistuu kohtalaiseksi. Baltian ja Itämeren eteläosissa on vielä muuttoa vastustavaa tuulta, vaikka muuttosää Suomessa paranee taas. Lännestä alkaa levitä lämpimämpää ilmamassaa.

loppuviikko, alustava: Korkeapaine siirtyy Suomen itäpuolelle, mistä aiheutuu erittäin hyvää muuttosäätä etelästä ja kaakosta tuleville.

Lintusäätiedote 17.-21.4.2014: hyvää retkisäätä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Erittäin hyviä uutisia lintu- ja luontoretkeilijöille: lämmin itäkaakkoinen putki saapuu meille pääsiäisenä hyvien retkisäiden myötä; perjantaina se saapuu Liettuaan ja su-ma tienoilla tänne. Jo sitä ennen on erinomaista muuttosäätä. Odotettavissa on paljon uusia kevätmuuttajia kuten sirittäjä, mustaviklo, hernekerttu, kirjosieppo, pajulintu, leppälintu, lapintiira, käenpiika, nuolihaukka, luhtahuitti ja räystäspääsky. Lämmin putki voi tuoda kaakkoisia harvinaisuuksia kuten kattohaikaroita, arosuohaukkoja, pikkukiljukotkia, sitruunavästäräkkejä sekä mahdollisesti hyvin aikaisia pikkusieppoja ja sinirintoja. Afrikan muuttajien saapumista tosin jarruttaa sateinen ja huono sää Balkanilla sekä Keski-Euroopassa. Myös arktisen muuton ensiparvia alkaa liikkua (meriharakoita, allihaahkoja, mustalintuja).

ke-to ja to-pe yöt: Oikein hyvä yömuuttosäätä rastaiden pääjoukoille sekä kahlaajien ja hyönteissyöjien etujoukoille.

to: Maalla enimmäkseen kohtalaista, merellä navakkaa SSW-tuulta, joka iltaa kohti vielä vähän voimistuu, vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa. Melko hyvää aamumuuttosäätä pikkulinnuille, mutta aamumuuttajien pääjoukot alkavat jo olla ohi.

pe: Aamulla kohtalaista, merellä navakkaa etelänpuoleista tuulta, joka heikkenee iltapäiväksi ja tyyntyy illaksi. Puolipilvistä-pilvistä, illalla selkenevää ja poutaa. Muuttosää kuten to.

la-ma: Enimmäkseen heikkoa tuulta, rannikolla iltapäivisin mahdollisesti kohtalaista merituulta, verraten selkeää ja hyvää säätä retkeilijöille, uusille saapujille sekä itäkaakosta tuleville harvinaisuuksille. Sisämaassa lämpenee maanantaiksi +20 asteen tienoille, meren rannalla huomattavasti viileämpää.

jatkoarvio: Korkepainesää jatkuu, mutta vielä ei voi sanoa, onko se edelleen lämmin kaakonputki vai viileä koillisvirtaus.

Muista ilmoittaa laulujoutsenhavaintosi

Laulujoutsen on BirdLife Suomen vuoden lintu 2014 (eli vuoden laji, kuten aiemmin oli tapana sanoa).

Edellisen kerran Suomen laulujoutsenkanta oli syynissä kymmenen vuotta sitten, jolloin myös Tringan alueella selvitettiin alueen pesimäkantaa tarkemmin. Nyt on tarkoitus selvittää, millainen muutos kymmenessä vuodessa on tapahtunut.

Laulujoutsenen muutto on vielä käynnissä, mutta Uudenmaan kärkkäimmät parit ovat jo pesimäpaikoillaan. Jotta yhteenvedosta tulisi mahdollisimman kattava, kaikkia tringalaisia pyydetään ilmoittamaan varmojen pesimähavaintojen (käytetty pesäkumpu, emo pesällä, poikue) lisäksi kaikki kesäaikaiset laulujoutsenhavaintonsa Tiiraan. Selvät kihlaparit eli pesimättömät pariskunnat voi merkitä Tiirassa pariutuneiksi ja lisätietokentässä ilmoittaa tarkentavia tietoja.

Kaikista varmoista pesimähavainnoista ja kihlapareista on hyvä tallettaa havainnoijan paikan lisäksi myös linnun paikka. Poikasten määrä on syytä laskea ja merkitä joka kerta. Halutessaan havainnot voi myös salata – myös ne ovat käytettävissä, kun yhteenvetoa laaditaan.

Erityisen tervetulleita ovat havainnot laulujoutsenen ja muiden vesilintujen rinnakkaiselosta tai sen mahdottomuudesta. Tällaiset havainnot (esim. laulujoutsen tappaa liian lähelle pesää tulleen kyhmyjoutsenen) kannattaa selostaa lyhyesti mutta täsmällisesti Tiiran lisätietokenttään. Lajinimenä pitää tällöin olla laulujoutsen, sillä muiden lajien havaintoja ei käydä yhteenvetoa varten systemaattisesti läpi.

Havainnoista kootaan valtakunnallinen laulujoutsenkatsaus, ja Tringan alueen tulokset tullaan myös julkaisemaan tarkemmin joko jäsenlehdessä tai sähköisessä mediassa.

Lintusäätiedote 14.-18.4.: kohtalaista muuttosäätä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tämä viikko on vaihtelevan kohtalaista muuttosäätä, mutta ei vieläkään erityistä.

ma: Kohtalaista lounaanpuoleista tuulta, joka illaksi heikkenee ja kääntyy länteen. Aamulla enimmäkseen pilvistä, päivän kuluessa osaksi selkenevää mutta etenkin päivällä ja sisämaassa ajoittain sadekuuroja. Melko hyvä muuttosää mm. peipoille, järreille, kuoveille ja harmaahanhille.

ti: Aamulla heikkoa lännenpuoleista tuulta, joka kääntyy luoteen ja pohjoisen välille ja voimistuu päivällä kohtalaiseksi, läntisellä merialueella navakaksi. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja aamulla sekä päivällä joitakin räntäkuuroja, illalla selkenevää. Aamulla kohtalainen muuttosää, päivällä huonompi.

ke: Huono muuttoyö pohjoistuulen takia. Aamulla merellä navakkaa pohjoisenpuoleista tuulta, joka päivän kuluessä vähitellen heikkenee ja tyyntyy illaksi. Verraten selkeää. Huonohko aamumuuttosää, mutta iltapäivällä hyvä sää haukoille ns. mereisimmällä isoympyräreitillä ja viimeisille kurjille.

to-pe, arvio: Hienoa muuttosäätä etelävirtauksessa, myös yöllä kovaa muuttoa. Perjantai vielä liian epävarma, joko hyvä etelävirtaus tai lyhyt sateinen pohjoisvirtauskatko muutossa.

Pääsiäinen ja sen jälkeen, alustava arvio: Lämmin putki muodostuu jo alkuviikosta Kazakstanista Etelä-Venäjälle, missä säätyyppi muuttuu kesäiseksi. Pitkissä ennusteissa näyttää alustavasti, että pääsiäisenä korkeapaine vahvistuu Suomen – Länsi-Venäjän alueelle. Samalla lämmin itäkaakkoinen putki venyy reitille Kazakstan -Valko-venäjä – Baltia – Suomi. Odotettavissa olisi hienoja retkisäitä ja kaakkoisia harvinaisuuksia ja aikaisia tulijoita sieltä sekä ensimmäinen hyönteissyöjien aalto. Kannattaa vielä pitää jalat maassa, koska viikon ennuste on aina aika epävarma, mutta toivotaan että näin käy.

Lintusäätiedote 10.-13.4.: kevät etenee reippaasti

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lähipäivinä on hyvää muuttosäätä tulossa ja kevät etenee reippaasti:

to: Aamulla vielä merellä melko navakkaa ESE-tuulta, joka päivän kuluessa heikkenee kohtalaiseksi ja kääntyy vähitellen illaksi etelään (Suomen rannikolla voi säilyä kaakkoissuunta koko päivän). Selkeää ja hyvä muuttosää, vaikka on koleaa. Jos kurkia on suuri määrä vielä tulematta, huomenna on niille hyvä mahdollisuus, lähinnä lännessä. Myös västäräkeille ja piekanoille ihanteellinen tuuli.

to-pe: Erittäin hyvää yömuuttovirtausta suoraan etelästä rastaille, punarinnoille ja sekä valkoviklojen ensitunnustelijoille ja tiltalttien etujoukolle.

pe: Enimmäkseen kohtalaista, merellä navakkaa SSW-tuulta, pilvistä ja lännestä päivän kuluessa melko jatkuvaa sadetta. Hyvä muuttotuuli mm. peipoille ja ensimmäisille metsäkirvisille, mutta alapilvi ja huono näkyvyys mahdollisia jarruttavia tekijöitä.

la, arvio: Heikkoa-kohtalaista etelän ja lounaan välistä tuulta, aamulla pilvistä ja mahdollisesti sumua tai sumupilveä. Päivällä tai iltapäivällä selkenevää. Jos selkenee ajoissa, tämä on hyvä haukkasää ja kurkisää (jos niitäkin vielä olisi tulossa).

su, arvio: Merellä navakkaa etelänpuoleista tuulta, yleisesti sadetta ja melko huono muuttosää.

Lintusäätiedote 8.-11.4.2014

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Vastatuuli aiheuttaa tahmeaa muuttosäätä lähipäivinä:

ti: Heikkoa-kohtalaista idänpuoleista tuulta, joka iltapäivällä voimistuu länsiosan merellä navakaksi. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa. Aamulla kohtalainen muuttosää, sitten huononee.

ke: Navakkaa, merellä jopa kovaa itätuulta. Verraten selkeää ja huono muuttosää.

to: Tuuli kääntyy päivän kuluessa kaakkoon ja heikkenee merellä navakasta kohtalaiseksi. Pilvistyvää ja etelästä ehkä sadetta. Melko huono muuttosää, mutta kaakosta voisi tulla jokin harhailijakin. Tämä on kuitenkin kolea putki, eikä kuuma putki, joten ihmeempää ei tapahdu.

pe, arvio: Etelänpuoleista hyvää muuttotuulta, mutta riskinä sade, alapilvi ja sumu. Ennuste kuitenkin vielä epävarma.