Kirjoittaja: Aapo Salmela

Tringa muistutti Espoon yleiskaavasta

–

Tringa on vedonnut Espooseen uuden yleiskaavan korjaamiseksi. Kaavassa on merkittäviä ongelmia erityisesti alueen metsäluonnon kannalta.

Espoon keski- ja pohjoisosiin laadittava uusi yleiskaava on massiivinen: se käsittää yli puolet koko Espoon pinta-alasta ja siinä suunnitellaan asuinrakentamista jopa 60 000 uudelle asukkaalle. Näin suuren kokonaisuuden kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen ja viheryhteyksien huomiointiin, koska kaava vaikuttaa niiden kohtaloon jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Valitettavasti kaavaehdotus ei tässä suhteessa ole kovin onnistunut, vaan korjattavaa riittää.

Kaavan keskeinen ongelma on laajalle alueelle hajautettu pientalovaltainen rakentaminen. Suunnitelmat laajoista pientaloalueista edustavat vanhettunutta ajattelua. Ne hävittäisivät toteutuessaan korvaamatonta metsäluontoa, uhkaisivat nykyisien suojelualueiden ja viheryhteyksien ekologista toimivuutta sekä vaikeuttaisivat toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämistä haitaten näin myös Espoon ilmastotyötä. Lisäksi rakentamista on monin paikoin suunniteltu aivan suojelualueiden tuntumaan. Erityisen ongelmallisia ovat mm. Nuuksion ja Matalajärven ympäristöön suunnitellut rakentamisvaraukset.

Rakentamisen osuus on kaavaehdotuksessa huomattavasti esitettyjä suojelualueita suurempi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaavaehdotus on siis tappiollinen. Tringa esittää siksi luonnonsuojelualueiden tuntuvaa lisäämistä. Alueella sijaitsee runsaasti Espoon kaupungin omistamia arvokkaita metsäalueita, joiden nykyinen käyttö rajoittuu lähinnä virkistyskäyttöön – nämä sopisivat hyvin suojelualueiksi. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi näin suojeltaisiin myös viheryhteyksiä sekä taattaisiin myös uusille asukkaille riittävät virkistysmahdollisuudet.

Tringan koko muistutus on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Tringan alueen valkoposkihanhet 2020

–

Tringan, Lullulan ja Hakin alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 5.9. Lämpimät kiitokset kaikille mukana olleille! Tämänkaltaiset laajat laskennat eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisten laskijoiden korvaamatonta työpanosta. Erityiset kiitokset kuuluvat Jan Södersvedille Hakin ja Risto Willamolle Lullulan alueiden laskentojen koordinoinnista. Alla on lyhyt yhteenveto laskennoista tuloksineen. Valtakunnalliset tulokset löytyvät BirdLifen sivuilta.

Laskennan tarkkuus nousi runsaan osallistujamäärän myötä viime vuosien parhaaksi. Laajalahden ja Vanhanakaupunginlahden hanhet laskettiin yöpymisparvista, muut kohteet kierrettiin aamun aikana. Ajoittain rankaksi yltynyt sade haittasi paikoitellen laskentoja, mutta tästä huolimatta liki kaikki suunnitellut kohteet saatiin tarkistettua. Viljat olivat monin paikoin vielä puimatta, mikä on varmasti vaikuttanut sänkipeltoja suosivien hanhien liikkumiseen. Helsingin ahkerasti tarkistetuilla nurmialueilla hanhet olivat todella vähissä. Vaikuttaa myös siltä, että osa pesivistä hanhista on lähtenyt tänä vuonna syysmuutolla poikkeuksellisen aikaisin ja tulos ei siten välttämättä ole täysin vertailukelpoinen viime vuosien lukujen kanssa.

Laajalahdelta laskettiin yhteensä 3990 hanhea ja Vanhankaupunginlahdelta vastaavasti 3059 hanhea. Nämä yöpymisparvet liikkuivat hajaantuen laajalla säteellä pitkin pääkaupunkiseutua, samoiksi tulkittuja hanhia nähtiin mm. Espoon Matalajärvellä (yhteensä 955), Vantaan pelloilla (mm. Luhtaanmäki 2200, Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot 650), Vuosaaren kasalta (yht. 400 eri suuntiin) ja Helsingin Tuomarikylän pelloilla (2000). Kirkkonummen pelloilla laidunsi kaksi isoa parvea (2830 ja 1500 hanhea) sekä Sipoon pelloilla yksi iso parvi (1530). Hakin alueen pellot olivat tänä vuonna liki täysin tyhjät! Osa sen suunnan hanhista lienee tänä vuonna siirtynyt Kirkkonummelle tai muualle läntisille Uudellemaalle. Tänä vuonna hanhia havaittiin yllättäen myös Inkoon ja Raaseporin alueilla, joista ei ole havaintoja viime vuosilta.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 14172. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta-aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut ja on siis enemmänkin valistunut arvio kuin tarkka arvo. Mukana ovat myös Inkoossa ja Raaseporissa havaitut hanhet. Edellisen vuoden tulokseen (16503) verrattuna luku on siis huomattavasti pienempi, mikä on hieman yllättävää hyvin sujuneen pesintäkesän jälkeen. Tulosta voi selittää aikainen syysmuutto tai hanhien hajautuminen entistä laajemmalla alueelle.

Kaikkia laskijoita kiittäen

Aapo Salmela

Laskentakoordinaattori

Tringa ry

 

Valkoposkihanhilaskennat 5.9.2020 tulokset (paikalliset + ylilentävät)

 

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

 Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0 +15

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 0

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kuijala): 0 + 100

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Nadja Weishaupt & Jarmo Koistinen): 3990

 Latokaski (Ilona Heiskari): 0 + 63

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio (Ritva Swanljung): 0

 Matalajärvi (Pekka Routasuo, Mikko Karkia): 955

 Oittaan leirintäalue + ranta (Pekka Routasuo): 1 + 314

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä (Pekka Routasuo): 0

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot (Pekka Routasuo): 0

 Röylä (Pekka Routasuo): 0

 Södersskog (Ilona Heiskari): 0 +5

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet (Nadja Weishaupt & Jarmo Koistinen): 3

 Vermo

 

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet (Aleksi Mikola): 4 + 12

 Fallkullan kartanon pellot (Dolf Assman): 0

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki

 Hietaniemi (Petri Saarinen): 0

 Iso-Huopalahti (Ahti Ihonen): 2

 Husön kartanon pellot (Jaana Sarvala): 0 + 88

 Kaisaniemi (Tiina Tarkkanen): 0

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Raisa Kotkavuori-Karras): 0

 Kivikko (Eetu Paljakka): 0

 Kivinokka (Risto Attila)

 Kustaanmiekka

 Käpylä (Joel Jalkanen & Tuuli Rissanen): 66 + 6

 Laajasalo (Ilkka Sammalkorpi): 0

 Lauttasaari (Reino Lampinen & Irmeli Tuomimäki): 0

 Lapinlahti (Petri Saarinen): 0

 Länsimäki (Jorma Helminen): 0

 Malmin lentokenttä (Inari Nousiainen): 0

 Malmin lentokentän viereiset pellot (Inari Nousiainen): 0

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Inari Nousiainen): 0

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Minna Helasti): 0 + 1

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jouko Aavikko): 0 + 100

 Oulunkylän, kuntoutussairaalan puistikko (Esko T. Voutilainen): 0

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet (Teo Eklund): 0

 Pikku-Huopalahti (Ahti Ihonen): 0

 Porolahden nurmet (Teo Eklund): 0

 Pukinmäen rantapuisto (Emma Hakanen): 0 + 9

 Puotilan nurmet ja uimaranta

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristön nurmet (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0 + 43

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet (Hannu & Marita Maula): 0 + 33

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet (Petri Saarinen): 0

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä (Ahti Ihonen): 0 + 1

 Tamminiemi/Seurasaari (Hanna Mensonen): 0

 Tammisalo (Teo Eklund): 0

 Tapanila (Dolf Assman): 0

 Tullisaari (Ilkka Sammalkorpi): 2

 Tuomarinkylän pellot (Hannu & Marita Maula, Jouko Aavikko): 2000 (maksimi)

 Tuorinniemen uimaranta (Teo Eklund): 0

 Töölönlahti (Tiina Tarkkanen): 0

 Vartiokylänlahti

 Viikki (Hannu Sarvanne): 3059

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi

 Vuosaaren maankaatopaikka (VETLY / Kimmo Heiskanen ym.): 400

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot (Jaana Sarvala): 0

 

 Inkoo:

 Östersolberg (Taavi Sulander): 270

 

 Kirkkonummi:

 Kaftakärret (Marko Halonen): 1500

 Honksby (Marko Halonen): 0

 Järson pellot (Markku Mikkola-Roos): 0

 Mattbyn pellot (Markku Mikkola-Roos, Magnus Nordman, Jukka T. Hauru, Pirkko Elfvengren):   2830

 Sarfvikin golf-kenttä (Marko Halonen): 0 + 81

 Torsvikin seudun pellot (Marko Halonen): 0 + 40

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby (Markku Mikkola-Roos): 0

 Storanskogin pellot (Markku Mikkola-Roos): 0

 

Raasepori:

(Carita Aminoff, Anneli Fredriksson, Solja Kvarnström, Aleksi Lehikoinen, Pirkko Ranta-aho, Ritva Tuomiranta, Aki Viitanen, Kimmo Virta, Sami Virta, Mikael Wickman, Risto Willamo) 

Alueen tärkeimmät hanhipellot tarkistettu melko hyvin. Pohjassa useamman henkilön toimesta havaittu parvi on tulkittu samoiksi linnuiksi.

Bromarv, Rilax 0 

Karjaa, Grabbacka, Långängarna 0 

Karjaa, Meltola-Sannäs-Österby 0 

Karjaa, Starkom 0

Pohjan kirkonkylän ympäristö (Solja Kvarnström, Pirkko Ranta-aho, Kimmo Virta, Sami Virta): 353 (minimi)

Snappertuna Baggård (Aleksi Lehikoinen, Mikael Wickman): 220 

Tenhola, Prästkulla – Finby Gränd 0 

Tenhola, Siggby-Fastarby-Gennarby-Undermalm 0 

 

 Sipoo:

 Boxin pellot (Aapo Salmela, Anne Salmela): 0

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby (Aapo Salmela, Anne Salmela): 0

 Massbyn pellot (Aapo Salmela, Anne Salmela): 1530

 Nevas

 Sipoonlahden rantaniityt (Aapo Salmela, Anne Salmela): 0

 Sipoonranta (Aapo Salmela, Anne Salmela): 0

 

 Siuntio & Lohja

(Jan Södersved, Leo Wallinmaa, Marcus Wikman, Petri Hasunen, Inga  Holmström, Leena Kangasmaa, Ari Turunen)

Alue tarkistettu kattavasti, mutta hanhia vain kahdella kohteella:

 Hamburgsåkrarna

 Lempans

 Malmi

 Munks, Bäcks

 Myrans

 Nordanviksslätten (Petri Hasunen, Inga Holmström): 46

 Pikkalanlahti uimaranta

 Pikkala tekonurmikenttä

 Pikkala Björknäs

 Pikkala Sandfjärden

 Störsviken + golfkenttä

 Sunnanvik

 Svartbäck + Skeppas

 Tjusträsk (Jan Södersved, Leo Wallinmaa): 37

 Vejans

 

 

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot (Hannu & Marita Maula): 0 + 72

 Hakunilan Kormuniitty (Joona Koskinen): 0 + 33

 Hanabölen pellot (Joona Koskinen, Raili Paavola): 59 + 100

 Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Hannu & Marita Maula): 650 + 9

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Joona Koskinen): 0

 Hämeenkylän pellot (Esko Pakkanen): 200 + 386

 Luhtaanmäki (Timo Lintula): 2200

 Kivistö Tapola                 

 Maarinkunnas (Joona Koskinen):

 Mellunmäki (Jorma Helminen): 0

 Peräjänkulman pellot (Timo Lintula): 0

 Piispankylän pellot (Timo Lintula): 0

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot (Joona Koskinen): 0

 Riipilä (Timo Lintula): 0

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt (Timo Lintula): 0

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Tammisto (Hannu & Marita Maula): 100 + 90

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot (Jorma Helminen): 0

Valkoposkihanhilaskennat 5.9.2020

–

On jälleen aika laskea Helsingin seudun valkoposkihanhet! Laskenta pääkaupunkiseudulla suoritetaan lauantaina 5.9.2020 klo 7.30-9.30 välisenä aikana, jolloin hanhet ovat ruokailemassa laidunpaikoillaan. Laskijoiksi tarvitsemme jälleen paljon vapaaehtoisia lintuharrastajia. Alla on listattu laskentapaikat Tringan alueella. Laskenta on useimmilla paikoilla helppoa ja nopeaa eikä aikaisempaa kokemusta lintulaskennoista vaadita.

Listasta voi varata kohteita kukin halunsa mukaan, kahdessa tunnissa ehtii mainiosti kiertää useammankin kohteen! Laskentaan voi ilmoittautua koordinaattori Aapo Salmelalle (aapo.salmela(AT)gmail.com). Laskennan tulokset pyydetään ilmoittamaan sunnuntaina kello neljään mennessä Tiiraan tai vaihtoehtoisesti suoraan Aapolle. Kirjaa hanhimäärän lisäksi ylös kellonajat sekä hanhien mahdolliset tulo-ja poistumissuunnat, nämä helpottavat tulosten tulkintaa.

Toivottavasti saamme jälleen mahdollisimman tarkoin hanhipaikat kierrettyä ja päivitettyä valkoposkihanhikannan tämän hetkisen koon. Valkoposkihanhen syyskanta on laskettu koordinoidusti koko maassa vuodesta 2008 alkaen. Laskennat toteuttavat yhteistyössä BirdLife, Tringa ja Suomen Ympäristökeskus. Aiheesta löytyy lisätietoja esimerkiksi Birdlifen sivuilta:
https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/.
Valkoposkihanhen pesinnät pääkaupunkiseudulla onnistuivat tänä vuonna hyvin poikuemäärän kasvaessa huomattavasti:
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Valkoposkihanhien_maara_paakaupunkiseudu(58095)

Valkoposkihanhilaskennat 5.9.2020

Espoo:

Alberga Golf

Löfkullan Golfkenttä

Fallakerin pellot Karvasmäessä

Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto

Haukilahti

Kyrkängarna (pelto Ikean takana)

Kilon kartano, hevoshaat:

Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

Laaksolahden ranta

Laajalahti (Nadja Weishaupt & Jarmo Koistinen)

Latokaski

Leppävaaran urheilupuisto:

Mankkaan kallio

Matalajärvi

Oittaan leirintäalue + ranta

Otaniemen nurmet

Pakankylä

Pitkäjärven pohjoisrantapellot

Röylä

Södersskog

Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
niityt, Louhentien itäpuolen nurmet

Vermo

 Helsinki:

Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

Fallkullan kartanon pellot

Hakuninmaa

Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki

Hietaniemi

Iso-Huopalahti

Husön kartanon pellot

Kaisaniemi

Kalviikin niemi

Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

Kivikko

Kivinokka

Kustaanmiekka

Käpylä

Laajasalo

Lauttasaari

Lapinlahti

Länsimäki

Malmin lentokenttä

Malmin lentokentän viereiset pellot

Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet

Malminkartano

Merirastila

Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)

Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jouko Aavikko)

Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

Pikku-Huopalahti

Porolahden nurmet

Pukinmäen rantapuisto

Puotilan nurmet ja uimaranta

Rastilan uimaranta

Savela-Pihlajisto ympäristön

Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

Skatanniemi

Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

Suomenlinna

Sörnäisen nurmet

Talin golfkenttä

Tamminiemi/Seurasaari

Tapanila

Tullisaari

Tuomarinkylän pellot

Tuorinniemen uimaranta

Töölönlahti

Vartiokylänlahti

Viikki (Hannu Sarvanne)

Vuosaari Aurinkolahti

Vuosaari Skatanniemi

Vuosaaren maankaatopaikka

Vuosaari golf

Vuosaari Uutelan kanava

Östersundom pellot

Kirkkonummi (Markku Mikkola-Roos):

Järson pellot

Mattbyn pellot

Sarfvikin golf-kenttä

Torsvikin seudun pellot

Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

 Sipoo (Aapo Salmela):

Gumbostrandin rantaniityt

Immersby

Massbyn pellot

Nevas

Sipoonlahden rantaniityt

Sipoonranta

 Vantaa:

Backaksen ja Ylästön pellot

Hakunilan Kormuniitty

Hanabölen pellot

Hiekkaharju ja ympäristön pellot

Hämeenkylän pellot

Luhtaanmäki

Kivistö Tapola

Maarinkangas

Mellunmäki

Peräjänkulman pellot

Piispankylän pellot

Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

Päiväkummun pellot

Sandbacka

Seutulan isoniityt

Seutulan Lentokenttä länsipuoli

Vantaanlaakson pellot

Westerkullan pellot

Vantaan yleiskaavassa paljon hyvää, mutta kehitettävääkin löytyy

–

Vantaan uudessa yleiskaavaehdotuksessa on paljon hyvää. Runsaasti uusia luonnonsuojelualueita, kaupunkirakenteen tiiviistämistä joukkoliikenteen yhteyteen ja ekologisten yhteyksien merkitysten tunnustamista. Kehitettävääkin löytyy: esitämme lausunnossamme luonnonsuojelualueiden laajentamista, metsäisille alueille suunnitellun rakentaminen supistamista ja olennaisen viheryhteyksien turvaamista.

Vantaan yleiskaavaehdotusta voi kommentoida 18.6. asti, lue lisää täältä.

Kuvan pikkusiepon voi tavata nyt Petikon-Vestran seudulla Vantaan ja Espoon rajalla. Kaavaehdotuksessa esitetty rakentaminen heikentäisi alueen linnustoarvoja. Kuva: Lauri Mäenpää.

Tringa puhuu jatkossakin lähiluonnon puolesta

–

Viimeistään korona on osoittanut lähimetsien suuren arvon ihmisten virkistykselle. Lähimetsät ja muut viheralueet ovat myös korvaamattoman tärkeitä luontoarvojen kannalta etenkin tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla. Tringa on tehnyt pitkäjänteistä suojelutyötä lähiluonnon puolesta koko historiansa ajan, viime vuosina erityisesti Östersundomin alueella Itä-Helsingissä. Östersundom ja siellä sijaitseva Helsingin kaupungin Talosaaren ulkoilualue lienevät monille lintuharrastajillekin suhteellisen tuntemattomia lähiluontokohteita.

Östersundom on arvokas lintukohde, jonka merenlahdet ja metsät tarjoavat pesäpaikkoja monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille lintulajeille, kuten pyylle, vesilinnuille, tikoille ja metsätiaisille. Lisäksi sen metsäiset alueet toimivat tärkeinä viheryhteyksinä Itä-Uudenmaan suuntaan. Alueelle on suunniteltu runsaasti rakentamista, jonka täysimääräinen toteuttaminen uhkasi vakavasti näitä luontoarvoja.

Kuvan hömötiainen alkaa kohta olla Helsingissä harvinaisuus. Kuva: Matti Rekilä.

Tringan mielestä on selvää, että alueen linnusto- ja luontoarvojen säilymisen pitää olla kaiken rakentamisen lähtökohtana. Siksi olemme käyneet oikeustaisteluun alueen yleiskaavaa ja maakuntakaavaa vastaan. Helsingin hallinto-oikeus oli kanssamme samaa mieltä yleiskaavan ongelmallisuudesta ja kumosi sen lainvastaisena viime marraskuussa. Kaavasta vastaava Östersundom-toimikunta päätti tämän jälkeen saattaa kaavan vielä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Annoimme kaavasta selityksen, jossa muistutimme uudemman kerran sen ongelmakohdista. Maakuntakaavaan olemme hakeneet itse ratkaisua korkeimmalta hallinto-oikeudelta, koska se on mielestämme luonnonsuojelulain vastainen. Työ lähiluonnon puolesta jatkuu poikkeusoloista huolimatta!

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Luontojärjestöt: virkistykselle ja luonnolle tärkeät metsät vaarassa Itä-Helsingissä

–

Korona on osoittanut lähimetsien tärkeyden ihmisten virkistykselle. Itä-Helsingin metsissä on myös paljon luontoarvoja. Mellunkylässä, Kivikossa ja Vartiokylän pohjoisosassa niitä uhkaavat nyt liian suuret hakkuut. Luontojärjestöjen mielestä hakkuusuunnitelmia tulee vähentää.

Harvennushakkuiden uhkaama metsäkuvio 92. Kuva: Matti Lipponen.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat jättäneet Helsingin kaupungille yhteisen lausunnon Mellunkylän ja Vartiokylän pohjoisosan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta. Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat ohjaavat viheralueiden hoitoa kaikkein tarkimmalla tasolla. Tämän suunnitelman piiriin kuuluu muun muassa Kivikon suosittu ulkoilualue.

“Lähimetsien merkitys ihmisten virkistykselle on korostunut koronakriisissä”, sanoo suojeluasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.

“Luontojärjestöjen mielestä nyt nähtävillä ollut suunnitelmaluonnos vaarantaisi toteutuessaan alueen luonto- ja virkistysarvot kestämättömällä tavalla. Suunnitelma on myös Helsingin kaupungin oman monimuotoisuusstrategian vastainen. Tämän suunnitelman hakkuilla ja hoitotoimilla ei todellakaan lisätä metsien monimuotoisuutta.”

Suunnitelman suurin ongelma ovat täysin ylimitoitetut ja huonosti perustellut hakkuut, jotka uhkaavat erityisesti alueen yhtenäisiä viheralueita. Erityinen ongelma ovat lukuisiin metsiköihin ilman asiallisia perusteluja esitetyt harvennushakkuut, jotka lähinnä pilaavat metsän tuntua sekä hidastavat luontoarvojen kehittymistä.

Lisäksi suunnitelman ohjeistus on pahasti puutteellinen poimintahakkuiden ja pienpuuston hoidon rajaamisen sekä lahopuun jätön ohjeistamisen osalta. Ongelmia on myös suunnitelman hoitoluokituksessa: arvometsiä on osoitettu alueella aivan liian vähän ja yksipuolisesti kalliomaihin painottaen. Suunnitelmaluonnos perustuu myös alueen luontokohteiden osalta vajavaisiin tietoihin – esimerkiksi minkäänlaisia lajistoselvityksiä alueella ei ole kaupungin puolesta viime vuosina tehty. Lisäksi nähtävillä ollut aineisto oli pahasti puutteellinen mm. kuvioiden puustotietojen osalta.

Luontojärjestöt esittävät suunnitelman palauttamista jatkovalmisteluun. Hakkuu- ja hoitotoimenpiteet on kohdistettava selkeästi vain sinne, missä niille on todellista ja perusteltua tarvetta. Nykyistä selvästi suurempi joukko metsiköitä tulee osoittaa hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Lisäksi arvometsiksi on syytä osoittaa luontoarvoiltaan edustavin osa (esim. kolmannes) alueen kangas- ja lehtomaista.

Koko lausunto on luettavissa täältä: https://www.sll.fi/helsinki/2020/03/18/lausunto-mellunkylan-ja-vartiokylan-pohjoisosan-luonnon-ja-maisemanhoitosuunnitelman-luonnoksesta/

Lisätietoja:

Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, keijo.savola(AT)gmail.com, 045 6521 974

Aapo Salmela, järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, helsy(AT)sll.fi, 050 3011 633

Lintuharrastus ja koronavirus

–

Kattojärjestömme BirdLife Suomi on julkaissut koronavirusepidemian vuoksi ohjeet, joita jokaisen lintuharrastajan on nyt syytä noudattaa:

  • Noudata annettuja viranomaismääräyksiä ja -suosituksia, kuten ulkomaanmatkan jälkeistä karanteenia, etäisyyttä toisiin ihmisin ja yli 10 ihmisen kokoontumisrajoituksia.
  • Vältä suosituimpia lintupaikkoja ja pidä muihin harrastajiin riittävää etäisyyttä.
  • Huolehdi lintutornissa ja vastaavissa paikoissa siitä, että etäisyys muihin ihmisiin on vähintään 1–2 metriä.

Kehotamme kaikkia tutustumaan ohjeisiin, jotka löytyvät kokonaisuudessaan täältä: www.birdlife.fi/lintuharrastus/lintuharrastus-ja-koronavirus/

Poikkeustilanteen vuoksi kaikki Tringan retket ja muu ohjelma on peruttu 13.4. asti. Osalle peruuntuneista retkistä ja kursseista pyritään löytämään myöhemmin uusi ajankohta. Peruunteiden retkien ja kurssien osallistumismaksut palautetaan kokonaisuudessaan ja tästä ilmoitetaan erikseen kaikille ilmoittautuneille.

Tiedustelut: toimisto(ät)tringa.fi

Luonnonsuojelulaki uudistuu – vastaa kyselyyn ja vaikuta!

–

Luonnonsuojelulain uudistamistyö on alkanut. Luonnonsuojelulaki on luonnonsuojelun kannalta yksi tärkeimmistä yksittäisistä laeista Suomessa. Lakiuudistuksen tarkoituksena on luontotyyppien ja lajien parempi huomiointi. Lisäksi rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä valmistellaan uutta lakia. Lain uudistamistyön yhteydessä kerään kehitysehdotuksia kansalaisilta, kysely (on auki 21.2. saakka) löytyy täältä:

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/08d69039-5b2b-4423-aeca-0cbdb42407fa?displayId=Fin1920477

Tringa haluaa kannustaa jäseniään vastaamaan kyselyyn. Kysely on varsin yksityiskohtainen, mutta kaikkiin kohtiin ei tarvitse vastata. Vastauksia kysymyksiin halutaan kunkin vastaajan oman näkemyksen pohjalta.

Linnustonsuojelun kannalta olennaisia kohtia lakiuudistuksessa ovat mm. lajien suojelun keinot, elinympäristöjen suojelu, osallistumismahdollisuudet, luonnonvarojen ja maankäytön toimet sekä haittojen korvaaminen.

Lajien suojelun osalta vastauksissa voi tuoda esiin uhanalaisten lajien suojelun lisääntyneen tarpeen ja niiden häirinnän kieltämisen. Lajien suojelu on myös elinympäristöjen ja luontotyyppien suojelua: uhanalaisten lajien tärkeitä elinympäristöjä ei saa heikentää eikä vaarantaa. Lisäksi on huolehdittava elinympäristöjen hoidosta, jossa lakiin kirjatut velvoitteet olisivat paikallaan – esimerkiksi lintuvesien hoitoa on Suomessa laiminlyöty monin paikoin velvoitteiden puuttuessa.

Luontotyyppien osalta uhanalaistumiskehitys on ollut huolestuttavan nopeaa ja kaikki uhanalaisiksi luokitellut luontotyypit olisi lakiuudistuksessa tärkeää saada suojelun piiriin. Luontotyyppien suojeluun pitäisi pystyä jatkossa panostamaan myös rahallisesti –lakisääteinen luontotyyppien heikentämiskielto olisi kuitenkin hyvä alku.

Luonnonsuojeluviranomaisten toimivaltaa ei saa kaventaa, vaan sitä olisi päinvastoin syytä laajentaa. Luonnonsuojelutyössä on tärkeä hyödyntää myös järjestöjen osaamista. Luontoarvojen suojelun tulisi olla läpileikkaavana lähtökohtana myös muussa lainsäädännössä sekä maankäytössä ja luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Lintujen aiheuttamat kohtuuttomat vahingot voidaan korvata, mutta lähtökohtaisesti esimerkiksi maanviljelijän on siedettävä kohtuullisia luonnon aiheuttamia riskejä. Korvaukset tulee rajata niille, joiden elinkeino on vaarassa.

Helsingin metsänhoidon suunnittelun taso romahtanut

–

Tiedote 23.1.2020

Vapaa julkaistavaksi heti

Helsingin metsänhoidon suunnittelun taso romahtanut

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Luonto-Liitto sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat vedonneet Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan, jotta se puuttuisi Helsingin metsänhoidon suunnittelun ongelmiin.

Vuoden 2017 organisaatiomuutoksen yhteydessä tehty suunnittelujärjestelmän muutos on luontojärjestöjen arvion mukaan romahduttanut Helsingin metsänhoidon suunnittelun tason.

“Helsinki on monella tapaa ollut luontoarvoja painottavan kaupunkimetsänhoidon ykkönen Suomessa”, toteaa Helsingin metsänhoitosuunnitelmia pitkään seurannut luontoasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.

“Valtuustostrategian mukaisesti Helsingin metsänhoidon päätavoitteen pitäisi olla monimuotoisuuden lisääminen. Viime vuosina käytännöt ovat kuitenkin suunnittelun osalta heikentyneet huolestuttavasti. Pääpaino uusissa suunnitelmissa on ollut luontoarvojen lisäämisen sijasta metsänhoidon lisäämisessä.”

Luontojärjestöt ovat antaneet viime vuosina hyvin kriittistä palautetta useimmista valmistelussa olleista aluesuunnitelmista. Ongelmana on ollut metsänhoitoasioiden hyvin ylimalkainen käsittely sekä keskeisten hakkuu- ja hoitopäätösten jättäminen virkamiestasolla päätettäviin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmiin.

Vuodenvaihteessa 2019-20 oli kommentoitavana ensimmäinen uuden järjestelmän mukainen toteuttamissuunnitelma eli Pakilan ja Tuomarinkylän luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnos.

“Suunnitelmassa esitettiin tarpeeseen nähden liikaa hakkuu- ja hoitotoimia. Myös luontoarvojen huomiointi sekä hakkuiden ja hoitotoimien ohjeistus oli hyvin puutteellista. Näin laajojen toimenpiteiden toteuttaminen haittaisi myös monia virkistyskäyttäjiä, koska ns. metsän tuntu ja metsien tarjoama näkymäsuoja rakennettuja alueita sekä teitä vasten heikkenisi”, arvioi Savola.

Luontojärjestöt esittivät kaupunkiympäristölautakunnalle toimittamassaan yhteydenotossa otto-oikeuden käyttöä Pakilan ja Tuomarinkylän suunnitelmaan. Ne esittivät myös luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien päätöksenteon palauttamista virkamiehiltä lautakunnalle. Lisäksi järjestöt esittivät kaupungin ulkopuolisen asiantuntemuksen mukaan ottoa huolehtimaan monimuotoisuuden lisäämistavoitteiden jalkauttamisesta Helsingin metsänhoidon suunnitteluun ja toteutukseen.

Lisätietoja:

Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, keijo.savola@gmail.com, puh: 045 6521 974

Aapo Salmela, järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, helsy@sll.fi, puh: 050 301 1633

Järjestöjen yhteydenotto kaupunkiympäristölautakunnalle on luettavissa täällä.

Järjestöjen lausunto Pakilan ja Tuomarinkylän suunnitelmasta on luettavissa täällä.

Hakkuiden uhkaamaa metsää Toivolanpuistossa. Kuva: Olli Manninen.

Tringa ja BirdLife Suomi: Uudenmaan uusi maakuntakaava ei turvaa alueen luontoarvoja

–

Tringa ja BirdLife Suomi ovat jättäneet muistutuksen Uusimaa 2050-kaavan (tutummin maakuntakaavan) ehdotuksesta. Järjestöjen mielestä kaavaehdotus ei nykymuodossaan turvaa Uudenmaan luontoarvojen ja viheryhteyksien säilymistä, koska se on liian yleispiirteinen ja uusia suojelualueita on osoitettu aivan liian vähän. Järjestöt muistuttavat, että viheryhteyksiä ja suojelualueita on tärkeää tarkastella juuri maakunnallisella tasolla luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Tringa on ottanut kantaa uusien suojelualueiden puolesta jo aiemmin uuttaa kaavaa valmistellessa (katso uutiset keväältä ja viime vuodelta), mutta valitettavasti näitä kannanottoja ei kaavan valmistelutyössä ole juuri huomioitu.

Lue koko kannanotto kotisivuilta.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Retki Hangon lintuasemalle 28.9.2019

–

Tringa järjesti syksyisen retken 40-vuotisjuhlavuottaan viettävälle Hangon lintuasemalle lauantaina 28.9.2019. Matkaan lähdettiin Helsingistä klo 7 aamulla luottokuskimme Anteron vakaassa ohjauksessa. Loput retkeläiset ja toinen opas poimittiin kyytiin matkalta, jolla ei juuri lintuhavainnoilla juhlittu – vaelluksella olleita närhiä sentään näkyi. Perillä Tulliniemen luontopolun alkupäässä oltiin yhdeksän maissa.

Harmaahaikaroita Haliaksella. Kuva: Ari Jokinen.

Taivaalta kuului heti mukavasti ääniä, liikkeellä oli mm. vihervarpusia ja järripeippoja. Tiltaltti lauleli polun varressa ja muitakin pikkulintuja tuntui pyörivän puissa. Gåun särkälle tuijotellessa näkökenttään pomppasi jalohaikara harmaita serkkujaan moikkaamaan ja valkoviklo paineli muutolla. Kapteenin penkillä retkeläiset otti vastaan aseman pitkäaikaishavainnoija Aki Aintila pikkutikkojen huudellessa taustalla.

Jalohaikara Haliaksella. Kuva: Ari Jokinen.

Luodolta löytyi isolepinkäinen ja merestä pari lapasorsaa. Aki kertoi ensin lyhyesti aseman toiminnasta sen pihapiirissä (taustalla muutti kuikka), jonka jälkeen siirryimme eteläkärkeen staijamaan. Pienemmissä ryhmissä kierrettiin sitten tarkemmin tutustumassa asemaan: tutuksi tulivat niin havainnointibunkkeri, rengastuspaikat kuin itse asemakin. Asemalla vieraili samaan aikaan kaksi muutakin ryhmää joten väkeä kärjessä riitti! Aika kului tuulisessa, mutta yllättävän lämpimässä kelissä äkkiä ja lintuhavaintojakin kertyi.

Varpushaukka Haliaksella. Kuva: Hanna Tura.

Petolinnuista havaittiin runsaasti muuttavia varpushaukkoja. Hanhimuuttoa meni jonkin verran, valkoposkihanhien lisäksi liikkeellä oli metsä- ja tundrahanhien sekaparvia. Varpuslinnuista liikettä oli mm. sinitiaisilla, kulorastailla ja pikkuvarpusilla, yksittäisinä havaintoina ilahduttivat lapinkirvinen ja kangaskiuru. Pikkutikkoja huuteli kärjessä useampi ja joukkoon eksyi jossain vaiheessa myös valkoselkätikka, jonka rengastustakin päästiin pian ihailemaan.

Tukkasotkia Haliaksella. Kuva: Hanna Tura.

Iltapäivästä alkoi aikataulu painaa päälle ja paluumatka alkoi. Luontopolun varrella havaittiin pari pyrstötiaista ja ampuhaukka, Gåun särkältä löytyi toisella tarkistuksella yksinäinen kapustarinta. Aikaa riitti vielä puolen tunnin pysähdykselle Hangon lentokentällä, jossa havaittiin mm. sinisuohaukkakoiras. Paluumatkalla nautittiin vielä perinteiset kahvit Karjaalla ja havaittiin viimeiseksi retkilajiksi tuulihaukka Inkoon pelloilla.

Valkoselkätikka rengastettavana Haliaksella. Kuva: Timo Hiltunen.

Oppaina Eetu Paljakka ja tämän kirjoittanut Aapo Salmela

Lista retkellä havaituista lintulajeista

Kyhmyjoutsen

Laulujoutsen

Metsähanhi

Tundrahanhi

Merihanhi

Kanadanhanhi

Valkoposkihanhi

Haapana

Sinisorsa

Lapasorsa

Tukkasotka

Telkkä

Isokoskelo

Kuikka

Merimetso

Jalohaikara

Harmaahaikara

Merikotka

Sinisuohaukka

Varpushaukka

Tuulihaukka

Ampuhaukka

Kapustarinta

Valkoviklo

Naurulokki

Kalalokki

Harmaalokki

Merilokki

Kesykyyhky

Sepelkyyhky

Palokärki

Käpytikka

Valkoselkätikka

Pikkutikka

Kangaskiuru

Kiuru

Haarapääsky

Metsäkirvinen

Niittykirvinen

Lapinkirvinen

Västäräkki

Rautiainen

Punarinta

Mustarastas

Räkättirastas

Laulurastas

Kulorastas

Tiltaltti

Hippiäinen

Pyrstötiainen

Kuusitiainen

Sinitiainen

Talitiainen

Puukiipijä

Isolepinkäinen

Närhi

Harakka

Naakka

Varis

Korppi

Kottarainen

Pikkuvarpunen

Peippo

Järripeippo

Viherpeippo

Tikli

Vihervarpunen

Hemppo

Urpiainen

Punatulkku

Keltasirkku

Pajusirkku

Syysretki Vallisaareen 29.9.2019

–

Tringa järjesti syysretken Helsingin Vallisaareen sunnuntaina 29.9.2019 – kyseessä oli samalla myös syksyn viimeinen päivä, jolloin vesibussi saareen yleensä kulki. Valitettavasti saaren satamakahvila oli ennakkotiedoista poiketen laittanut paikkansa talviteloille jo edellisenä päivänä, joten perinteiset päätöskahvit jäivät tällä kertaa juomatta. Sateisesta ennusteesta huolimatta matkaan lähti 18 reipasta retkeläistä kahden oppaan johdolla. Menomatkalla aloitettiin tuulisesta säästä piittaamatta kansistaijilla, jonka tulokset jäivät kyllä varsin laihoiksi – Suomenlinnan päällä sentään pyöri vielä mukava parvi haarapääskyjä ja aina vaikea retkilaji varpunen ”hoitui” listalle heti laivan irrottua laiturista. Todistimme myös ranskalaisen sotalaivan merille lähtöä. Saareen päästiin aikataulussa ja heti todettiin vihervarpusia olevan liikkeellä. Myös palokärki huuteli retkeläiset tervetulleeksi. Noin ylipäänsä linnut tuntuivat tuulisessa kelissä olevan kuitenkin varsin tiukassa. Hiljaisena lintupäivänä voi aikaa onneksi käyttää muuhunkin, kuten polulta löytyneen minimalistisen pienen rantakäärmeen poikasen tai Kuninkaansaaren valleilta löytyneen matarakiitäjän toukan ihailuun.

Suuntasimme ensin staijailemaan saaren korkeimmalle kohdalle, Aleksanterinpatterilla. Merelle oli päivän teemaan sopivasti varsin hiljaista, yksittäiset kuikka ja harmaahaikara sentään havaittiin. Palokärki jatkoi mekastustaan ja taivaalta kuului ainakin niittykirvisen ääntä. Paikalla ei siis kovin kauaa seisoskeltu, vaan jatkoimme saaren kiertämistä myötäpäivään. Suomenlinnan puoleisella rannalla kuului jostain yksittäinen tilhen ääni. Pusikoissa huuteli jonkin verran hippiäisiä, punarintoja ja puukiipijöitä. Syreenipuskasta löytyi myös tiltaltti. Päätimme suunnata evästauolle mukavan tuulensuojaiselle Torpedolahdelle, josta löytyi monia ilahduttanut leppälintu. Venesataman huoltorakennuksen luota löytyi taksutellut mustapääkerttu, jota ei kuitenkaan nähty. Osa porukasta poistui aiemmalla vesibussivuorolla kaupunkiin, loput jatkoivat kierrosta vielä Kuninkaansaareen. Merelle tuijottelu saarten välisessä salmessa tuotti kolmen mustalinnun parven ja isolepinkäisen. Kuninkaansaaressa ihmeteltiin palokärkeä ja pikkulintujen sekaparvea, josta ei kuitenkaan löytynyt hippiäisiä ja puukiipijöitä kummempaa, vain kerran kuulunut hömötiaismainen ääni kun ei toistunut. Sitkeä merelle tuijottelu ei tuottanut palkintoja sen enempää Kuninkaansaaressa kuin laivan kannellakaan. Takaisin Kauppatorille saapui silti iloinen retkeläisjoukko: kyllä ulkoilu hienoissa maisemissa aina sisällä istumisen voittaa – eikä edes kastuttu!

Suuntasimme ensin staijailemaan saaren korkeimmalle kohdalle, Aleksanterinpatterilla. Merelle oli päivän teemaan sopivasti varsin hiljaista, yksittäiset kuikka ja harmaahaikara sentään havaittiin. Palokärki jatkoi mekastustaan ja taivaalta kuului ainakin niittykirvisen ääntä. Paikalla ei siis kovin kauaa seisoskeltu, vaan jatkoimme saaren kiertämistä myötäpäivään. Suomenlinnan puoleisella rannalla kuului jostain yksittäinen tilhen ääni. Pusikoissa huuteli jonkin verran hippiäisiä, punarintoja ja puukiipijöitä. Syreenipuskasta löytyi myös tiltaltti. Päätimme suunnata evästauolle mukavan tuulensuojaiselle Torpedolahdelle, josta löytyi monia ilahduttanut leppälintu. Venesataman huoltorakennuksen luota löytyi taksutellut mustapääkerttu, jota ei kuitenkaan nähty. Osa porukasta poistui aiemmalla vesibussivuorolla kaupunkiin, loput jatkoivat kierrosta vielä Kuninkaansaareen. Merelle tuijottelu saarten välisessä salmessa tuotti kolmen mustalinnun parven ja isolepinkäisen. Kuninkaansaaressa ihmeteltiin palokärkeä ja pikkulintujen sekaparvea, josta ei kuitenkaan löytynyt hippiäisiä ja puukiipijöitä kummempaa, vain kerran kuulunut hömötiaismainen ääni kun ei toistunut. Sitkeä merelle tuijottelu ei tuottanut palkintoja sen enempää Kuninkaansaaressa kuin laivan kannellakaan. Takaisin Kauppatorille saapui silti iloinen retkeläisjoukko: kyllä ulkoilu hienoissa maisemissa aina sisällä istumisen voittaa – eikä edes kastuttu!

Oppaina Niko Björkell ja tämän kirjoittanut Aapo Salmela

Lista retkellä havaituista lintulajeista

Kyhmyjoutsen

Valkoposkihanhi

Tavi

Sinisorsa

Tukkasotka

Mustalintu

Telkkä

Isokoskelo

Kuikka

Merimetso

Harmaahaikara

Varpushaukka

Kalalokki

Harmaalokki

Merilokki

Kesykyyhky

Sepelkyyhky

Palokärki

Haarapääsky

Niittykirvinen

Västäräkki

Tilhi

Punarinta

Leppälintu

Mustarastas

Laulurastas

Mustapääkerttu

Tiltaltti

Hippiäinen

Sinitiainen

Talitiainen

Puukiipijä

Isolepinkäinen

Naakka

Varis

Korppi

Varpunen

Peippo

Viherpeippo

Vihervarpunen

Pajusirkku

Luontojärjestöt huolissaan Herttoniemen viheralueiden tulevaisuudesta

–

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat jättäneet Helsingin kaupungille yhteisen mielipiteen Herttoniemen aluesuunnitelman luonnoksesta. Aluesuunnitelma ohjaa mm. viheralueiden hoitoa ja kehittämistä. Herttoniemen aluesuunnitelman piiriin kuuluu useita luontoarvoiltaan merkittäviä viheralueita, jotka ovat myös tärkeitä virkistysalueita. Alue on myös tärkeä osa Vanhankaupunginlahden kansainvälisesti merkittävää lintualuetta.

Järjestöjen mielestä suunnitelmaluonnoksen luonnon- ja maisemanhoidossa ei ole tunnistettu suunnittelualueen korvaamatonta merkitystä koko Helsingin viheralueverkostolle sekä luontoalueiden virkistyskäytölle. Erityisen huolestuttavana järjestöt pitävät suunnitelman mahdollistamia mittavia metsänhoitotoimia alueella. Lue koko mielipide täältä.

Lisätietoja:

Aapo Salmela

Järjestösihteeri

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

helsy@sll.fi

Keijo Savola

Luonnonsuojeluasiantuntija

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri

keijo.savola@sll.fi

Valkoposkihanhilaskennat 2019

–

Tringan ja Hakin alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 7.9.2019. Alla seuraa lyhyt yhteenveto alueen syksyisistä valkoposkihanhista ja paikkakohtaiset tulokset. Valtakunnalliset tulokset löytyvät täältä: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/

Laskennan tarkkuus oli hyvä, jopa erinomainen. Tärkeimmät yöpymispaikat eli Laajalahti ja Vanhankaupunginlahti laskettiin tarkkaan, Kirkkonummen hanhista saatiin hyvä kokonaisarvio, Hakin alueen pellot tarkastettiin tarkkaan ja Sipoon kohteetkin tuli tarkistettua vuosien tauon jälkeen hyvin tuloksin. Osa Vantaan pelloista jäi tarkistamatta, samoin esimerkiksi Leppävaaran urheilupuisto.

Kirkkonummen, Sipoon ja Hakin alueen hanhia lie turvallista käsitellä erillisinä kokonaisuuksina. Näitten osalta kokonaisluvut ovat seuraavat: Kirkkonummi 2454 (maksimi), Sipoo 1658 ja Hakki 1210. Vantaan, Espoon ja Helsingin osalta havainnot koskevat todennäköisesti lähinnä Viikissä ja Laajalahdella yöpyneitä hanhia, lisäksi Kajuuttaluodoilta ilmoitettiin neljä yöpyvää – olisiko tämä perinteinen yöpymispaikka vähitellen väistymässä hanhien käytöstä? Syyskuun alussa laskettiin Haltialan pelloilta parhaimmillaan jopa 6000 hanhea, mutta laskenta-aikaan siellä oli selvästi hiljaisempaa. Viikin hanhista iso osa jäi Viikkiin, loput jatkoivat ilmeisesti Haltialaan ja Vantaalle, jonne suuntasi myös osa Laajalahden hanhista. Osa Laajalahden hanhista jatkoi ruokailemaan länteen, esimerkiksi Matalajärven eteläpuolisella pellolla näkyi a1200. Vuosaaren kasalta havaittiin päivän aikana vain kaksi parvea, joista isompi a800 suuntasi länteen Talosaaren suunnalta – nämä linnut lienevät Vantaa kautta kiertäneitä Viikin yöpyjiä.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 16503. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta-aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut ja on siis enemmänkin valistunut arvio kuin tarkka arvo. Edellisen vuoden tulokseen (13790) verrattuna kasvua on siis runsaasti, mutta ero selittyy suurimmaksi osaksi Sipoon kohteiden hanhilla. Ilman näitä hanhia kanta kasvoi vain lievästi – samaan tapaan kuin koko maassa.

Tringan alueen laskentoja koordinoi Aapo Salmela ja Hakin alueen laskentoja Jan Södersved. Kiitokset myös kaikille mukana olleille vapaaehtoisille korvaamattomasta työpanoksesta!

Valkoposkihanhilaskennat 7.9.2019 (paikalliset + ylilentävät yms.)

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

 Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 36

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 5277

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio (Ritva Swanljung): 0

 Matalajärvi (Mikko Karkia): 227 + 1200

 Oittaan leirintäalue + ranta (Marko Kirjavainen): 401

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 2

 Vermo

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot (Leena Hintsanen): 0

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

 Tähtitorninmäki (Hanna Mensonen): 0

 Hietaniemi (Petri Puromies): 0

 Iso-Huopalahti (Jaakko Ekman): 0 + 2

 Husön kartanon pellot (Heikki Salonen): 0

 Kaisaniemi (Seppo Kuusela): 0

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Hannu Linkola): 0 + 97

 Keravanjoki (Markku Varhimo): 0

 Kivikko

 Kivinokka (Risto Attila): 0

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo (Risto Attila): 0

 Lauttasaari

 Lapinlahti (Petri Puromies): 0

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä (Ilkka Lyytikäinen, Leena Hintsanen, Esko T. Voutilainen): 0 + 9

 Malmin lentokentän viereiset pellot (Leena Hintsanen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Esko T. Voutilainen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Minna Helasti): 6

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki + Paloheinä Golf (Johannes Silvonen): 765

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet (Risto Attila): 0

 Pukinmäen rantapuisto (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Puotilan nurmet ja uimaranta (Hannu Varkki): 1

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristö (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet (Markku Varhimo): 0

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet (Petri Puromies): 0

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä (Jaakko Ekman): 7

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila (Ilkka Lyytikäinen): 0

 Tullisaari (Risto Attila): 0

 Tuomarinkylän pellot (Johannes Silvonen, Esko T. Voutilainen): 740

 Tuorinniemen uimaranta (Risto Attila): 0

 Töölönlahti (Seppo Kuusela, Marko Kirjavainen): 0

 Vartiokylänlahti (Hannu Varkki): 0

 Viikki (Hannu Sarvanne): 4565

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi (Ari Viljanen): 4

 Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 870

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot (Heikki Salonen): 0

 Kirkkonummi:

 Järson pellot

 Mattbyn pellot (Eetu Paljakka, Antero Paljakka): 0

 Sarfvikin golf-kenttä (Lasse Kurvinen): 0

 Torsvikin seudun pellot (Lasse Kurvinen): 0

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby (Eetu Paljakka, Antero Paljakka, Magnus     Nordman): 2454

 Sipoo:

 Box, pellot (Aapo Salmela): 1630

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby (Aapo Salmela): 0

 Massbyn pellot (Aapo Salmela): 28

 Nevas (Aapo Salmela): 0

 Sipoonlahden rantaniityt (Aapo Salmela): 0

 Sipoonranta (Aapo Salmela): 0

 Siuntio: (Hakki: Erkko Einiö, Petri Hasunen, Petri Lehto, Reima Stigell, Jan Södersved ja Leo Wallinmaa)

 Hamburgsåkrarna

 Lempans

 Malmi

 Munks, Bäcks

 Myrans: 800

 Nordanviksslätten: 230

 Pikkalanlahti uimaranta

 Pikkala tekonurmikenttä

 Pikkala Björknäs

 Pikkala Sandfjärden

 Störsviken + golfkenttä

 Sunnanvik: 180 + 220

 Svartbäck + Skeppas

 Tjusträsk

 Vejans

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Markku Varhimo): 0

 Hakunilan Kormuniitty (Heikki Salonen): 0

 Hanabölen pellot (Raili Paavola): 0 + 180

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 350

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki (Heikki Salonen): 0

 Peräjänkulman pellot (Kim Söderling): 70

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 0

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot (Heikki Salonen): 85

Valkoposkihanhilaskennat lauantaina 7.9.2019

–

On jälleen aika laskea Helsingin seudun valkoposkihanhet. Laskenta pääkaupunkiseudulla suoritetaan lauantaina 7.9.2019 klo 7.30-9.30 välisenä aikana, jolloin hanhet ovat ruokailemassa laidunpaikoillaan. Laskijoiksi tarvitsemme jälleen paljon vapaaehtoisia lintuharrastajia. Alla on listattu laskentapaikat Tringan alueella.

Listasta voi varata kohteita kukin halunsa mukaan, kahdessa tunnissa ehtii mainiosti kiertää useammankin kohteen! “Massapaikoille” (Viikki, Laajalahti ym.) olisi hyvä saada edellisien vuosien tapaan kokeneita laskijoita, sillä isojen hanhimassojen laskenta voi olla varsin vaativaa. Laskentaan voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen aapo.salmelaATgmail.com

Laskennan tulokset pyydetään ilmoittamaan lauantaina kello neljään mennessä Tiiraan tai vaihtoehtoisesti suoraan laskentoja koordinoivalle Aapo Salmelalle. Kirjaa hanhimäärän lisäksi ylös kellonajat sekä hanhien mahdolliset tulo-ja poistumissuunnat, nämä helpottavat tulosten tulkintaa.

Toivottavasti saamme jälleen mahdollisimman tarkoin hanhipaikat kierrettyä ja päivitettyä valkoposkihanhikannan tämän hetkisen koon. Valkoposkihanhen syyskanta on laskettu koordinoidusti koko maassa vuodesta 2008 alkaen. Laskennat toteuttavat yhteistyössä Birdlife, Tringa ja Suomen Ympäristökeskus. Aiheesta löytyy lisätietoja esimerkiksi Birdlifen sivuilta: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/.  Valkoposkihanhen pesinnät pääkaupunkiseudulla onnistuivat tänä vuonna paremmin kuin kuivuuden vaivaamana edellisenä kesänä: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Valkoposkihanhien_vaheneminen_paakaupunk(51152).

Valkoposkihanhilaskennat 8.9.2018

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä

 Fallakerin pellot Karvasmäessä

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana)

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio

 Matalajärvi

 Oittaan leirintäalue + ranta

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet

 Vermo

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki

 Hietaniemi

 Iso-Huopalahti

 Husön kartanon pellot

 Kaisaniemi

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

 Kivikko

 Kivinokka

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo

 Lauttasaari

 Lapinlahti

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä

 Malmin lentokentän viereiset pellot

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet

 Pukinmäen rantapuisto

 Puotilan nurmet ja uimaranta

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristön

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila

 Tullisaari

 Tuomarinkylän pellot

 Tuorinniemen uimaranta

 Töölönlahti

 Vartiokylänlahti

 Viikki

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi

 Vuosaaren maankaatopaikka

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot

 Kirkkonummi:

 Järson pellot

 Mattbyn pellot

 Sarfvikin golf-kenttä

 Torsvikin seudun pellot

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

 Sipoo:

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby

 Massbyn pellot

 Nevas

 Sipoonlahden rantaniityt

 Sipoonranta

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Hakunilan Kormuniitty

 Hanabölen pellot

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki

 Peräjänkulman pellot

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot

Tringan suojelutoiminnan kevätkuulumisia

–

Tringan suojelupuolella on riittänyt kiirettä kuluneena keväänä. Isoja projekteja ovat olleet muutoksenhaut Östersundomin yhteisen yleiskaavaan ja Finnoon keskuksen asemaakaavaan Helsingin hallinto-oikeudesta sekä Uusimaa 2050-kaavan (tutummin maakuntakaavan) ehdotusvaiheen lausunto. Lisäksi olemme tehneet töitä mm. valkoposkihanhien aiheuttamien ristiriitojen ratkaisemiseksi ja Helsingin pesimäaikaisten metsähakkuiden kieltämiseksi.

Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeudesta Östersundomin ja Finnoon kaavoihin (ks. uutinen tammikuulta: https://www.vanha.tringa.fi/2019/01/hho-finnoo-ostersundom/) on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Vastaselitysvaiheessa kaavoittamisesta vastaavat (näissä tapauksissa siis Östersundom-toimikunta ja Espoon kaupunki) antavat asiasta omat lausuntonsa. Tringa on tämän jälkeen täydentänyt valituksiaan vastaselityksillä. Vaadimme edelleen kaavojen muuttamista alueiden linnustoarvojen turvaamiseksi.

Vastaselitys Helsingin hallinto-oikeuteen Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/04/Vastaselitys-Finnoo-2019-Tringa.pdf

Vastaselitys Helsingin hallinto-oikeuteen Östersundomin yhteistä yleiskaavaa koskevassa valitusasiassa: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/05/Vastaselitys-HHO-%C3%96stersundom-Tringa-kotisivu.pdf

Östersundom on tärkeä alue mm. kuvan pyylle. Kuva: Matti Rekilä.

Koko Uudenmaan maankäyttöä pitkällä aikavälillä ohjaava Uusimaa 2050- kaava (tutummin maakuntakaava) on edennyt ehdotusvaiheeseen. Tringa otti kantaa kaavaluonnokseen edellisen kerran viime vuoden puolella (https://www.vanha.tringa.fi/2018/11/tringa-lausui-uudesta-maakuntakaavasta). Tämän jälkeen kaavasta vastaava Uudenmaan maakuntaliitto on tehnyt kaavaan muutoksia saatujen lausuntojen perusteella ja esitellyt uuden kaavaehdotuksen. Valitettavasti tässä uudessakin ehdotuksessa on paljon luontoarvojen kannalta huolestuttavia piirteitä. Tringa vaatiikin tuoreessa ehdotuksessaan mm. lisää suojelualueita, järkevämpiä viheryhteyksiä ja maakuntakaavan tarkentamista.

Lausunto Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/05/2019-lausunto_uudenmaan-mkk-ehdotuksesta.pdf

Lisäksi olemme tehneet töitä mm. valkoposkihanhien aiheuttamien ristiriitojen, Nuuksion kansallispuiston uuden hoito- ja käyttösuunnitelman ja Helsingin pesimäaikaisten metsähakkuiden kieltämisen parissa (ks. mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa 25.5.).

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Retkikertomus: retki Vallisaareen 18.5.2019

–
Retkeläisiä Vallisaaren Aleksanterinpatterilla. Kuva: Ulla-Maija Viiru.

Tringa järjesti ”yleisön pyynnöstä” kevätretken Helsingin Vallisaareen 18.5.2019. Sää suosi retkeläisiä: aurinko paisteli koko päivän liki pilvettömältä taivaalta ja tuulikin oli mukavan leppeä. Matkaan lähdettiin Kauppatorilta kahdenkymmenen retkeläisen ja kahden oppaan voimin heti ensimmäisellä vesibussivuorolla eli puoli kymmeneltä. Menomatkalla tarkeni hyvin kannella, josta käsin havaittiin mm. tervapääskyjä, lokkeja, tiiroja ja vesilintuja.

Koiras mustapääkerttu. Kuva: Laura Mäenpää.

Saareen päästiin kymmenen maissa ja vastassa olikin mukava konsertti erilaisia laulajia: ensimmäisellä sadalla metrillä havaittiin jo mm. satakieli, lehtokerttu ja kultarinta. Saaren rehevät metsät ovat erityisesti kultarintojen mieleen: kultarintoja havaittiin retken aikana ainakin kuusi laulavaa lintua, joista osa päästiin näkemäänkin – lajin monipuolinen, matkintojakin sisältävä laulu tulikin varmasti kaikille tutuksi! Saarta lähdettiin kiertämään vastapäivään ja mukavasti puskista löytyi muitakin lintuja: punavarpusia vihelteli vähän joka puolella, kerttuja havaittiin neljä eri lajia (lehto-, mustapää-, herne- ja pensas), lammen viereisellä kostealla alueella lauloi komeasti pikkusieppo ja kaksi muutakin sieppolajia (kirjo- ja harmaa) löytyivät havislistan täytteeksi. Kierroksella havaittiin myös retken ainoa (!) päiväpetolintu, joka osoittautui varmaan liki koko retkiporukalle vuodenpinnan tarjonneeksi mehiläishaukaksi. Saaren korkeimmalla kohdalla, Aleksanterinpatterilla, oli hyvä paikka pitää evästauko ja tarkkailla muuttavia lintuja. Valitettavasti muuttopäivä oli varsin vaisu, mutta mukavahan eväitä oli mutustella mm. Harmajalla pesiviä riskilöitä etsiessä, käenpiikaa kuunnellessa ja lammella uinutta rantakäärmettä ihmetelessä. Arktista muuttoa havaittiin peräti yhden valkoposkihanhiparven verran…

Kultarinta on yleinen laji Vallisaaressa. Kuva: Laura Mäenpää.

Saaren kiertämistä päätettiin vielä jatkaa Kuninkaansaareen puolelle. Kuninkaansaaren valleilta havaittiinkin vielä loppuhuipennukseksi komea kahdensadan sepelhanhen itään matkannut parvi. Paluumatkalla kuunneltiin vielä satakieliä ja kultarintoja ja tutustuttiin saaren kahvilatarjontaan. Viimeinen retkipinna kuitattiin paluumatkalla turistien kansoittaman Suomenlinnan valleilta kivitaskun muodossa.

Kiitokset vielä kaikille retkeläisille!

Oppaina retkellä Niko Björkell ja tämän kirjoittanut Aapo Salmela.

Lista retkellä havaituista lintulajeista noin havainnointijärjestyksessä:

1. Naurulokki

2. Varpunen

3. Kalalokki

4. Haarapääsky

5. Naakka

6. Tervapääsky

7. Harmaalokki

8. Kalatiira

9. Kesykyyhky

10. Valkoposkihanhi

11. Lapintiira

12. Selkälokki

13. Merilokki

14. Varis

15. Merimetso

16. Haahka

17. Meriharakka

18. Kyhmyjoutsen

19. Tukkakoskelo

20. Isokoskelo

21. Pajulintu

22. Peippo

23. Räkättirastas

24. Västäräkki

25. Pensaskerttu

26. Rantasipi

27. Mustarastas

28. Vihervarpunen

29. Talitiainen

30. Punavarpunen

31. Lehtokerttu

32. Satakieli

33. Tikli

34. Hernekerttu

35. Kirjosieppo

36. Kultarinta

37. Viherpeippo

38. Punarinta

39. Pikkusieppo

40. Laulurastas

41. Uuttukyyhky

42. Harmaasieppo

43. Sepelkyyhky

44. Mustapääkerttu

45. Peukaloinen

46. Harmaahaikara

47. Mehiläishaukka

48. Sinitiainen

49. Punakylkirastas

50. Kottarainen

51. Tavi

52. Sinisorsa

53. Käenpiika

54. Riskilä

55. Korppi

56. Keltavästäräkki

57. Räystäspääsky

58. Sepelhanhi

59. Urpiainen

60. Alli

61. Kivitasku

Runsaasti uusia suojelualueita Uudellemaalle

–

Ympäristöministeriö valmistelee kymmenien uusien luonnonsuojelualueiden perustamista Uudellemaalle. Kaikki uudet alueet sijaitsevat valtion mailla ympäri maakuntaa ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 36 000 hehtaaria, josta valtaosa sijaitsee merialueilla. Erillisellä asetuksella perustetaan laaja Porkkalan luonnonsuojelualue Inkoon ja Kirkkonummen saaristoon. Muissa kohteissa sijaitsee muun muassa lehtoja, vanhoja metsiä, soita ja lintukosteikkoja.

Tringa ottaa lausunnossaan kantaa uusien alueiden rauhoitusmääräyksiin. Vaadimme täyskieltoa uhanalaisten vesilintujen, allin ja haahkan, metsästykseen luonnonsuojelualueilla. Lisäksi ehdotamme saaristolinnuille tuhoisien petojen, minkin ja supikoiran, pyyntiajan pidentämistä saaristolinnuston pesimärauhan turvaamiseksi.

Lisätietoja uusista luonnonsuojelualueista:

http://www.metsa.fi/uusimaa-suojelualueita

Tringan lausunto kokonaisuudessaan:

https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/02/Tringan-lausunto-YM.pdf

Haahka on uhanalainen laji. Kuva: Lauri Mäenpää.

Tringa jatkaa kamppailua Uudenmaan arvokkaiden lintupaikkojen puolesta

–

Tringa on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valitukset Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta ja Finnoon (Suomenojan) keskuksen asemakaavasta. Kaavojen kumoamista haetaan oikeusteitse, koska nykyiset kaavat eivät turvaa alueiden linnusto- ja luontoarvoja. Tringa on seurannut molempien alueiden kaavoitusta jo pitkään ja pitänyt johdonmukaisesti esillä niiden merkitystä Uudenmaan linnustolle.

Suomenojan alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA eli Important Bird Area), jonka harrastajat tuntevat mm. mustakurkku-uikun, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan pesimäpaikkana. Kohde on myös valokuvaajien suosiossa, koska lintuja pääsee katselemaan ja kuvamaan läheltä. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa asemaakaavassa osoitetaan alueelle runsasta rakentamista. Lisääntyvän asukasmäärän myötä myös alueen virkistyskäyttö tulee kasvamaan huomattavasti.

Tringa vaatii valituksessaan uuden asemakaavan kumoamista. Uusi kaava on ongelmallinen alueen linnustoarvojen kannalta, koska se ei velvoita noudattamaan alueelle laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja siinä esitettyjä lieventämistoimia, joiden tarkoituksena on linnustoarvojen turvaaminen. Lisäksi kaava ei huomioi alueen eteläosan (Finnoonsataman kaava-alue) rakentamisen vaikutuksia linnustoon riittävällä tarkkuudella.

Lisätietoa Suomenojasta: https://www.vanha.tringa.fi/suomenoja/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/Valitus-Finnoo-asemakaava-Tringa.pdf

Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä ja Länsi-Sipoossa (pieni osa alueesta kuuluu Vantaalle). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta, Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat alueet ovat osittain Natura 2000- ohjelman alueita, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä- ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten pöllöille ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli Uudenmaan viheryhteysverkostossa.

Östersundom-toimikunnan hyväksymä uusi yleiskaava uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä ekologisia yhteyksiä. Se on myös maakuntakaavan vastainen. Kaavan ongelmia ovat erityisesti Salmenkallion alueelle osoitettu selvitysalue, Sipoonkorven eteläosan nakertaminen rakentamalla ja kahden Natura-alueen välisen ekologisen yhteyden heikentäminen.

Lisätietoja Östersundomista: https://www.vanha.tringa.fi/mustavuori-ostersundom/

Lisätietoja Sipoonkorvesta: https://www.vanha.tringa.fi/sipoonkorpi/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/HHO_tringa_ry_Ostersundom.pdf

Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.
Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.

Tringa lausui uudesta maakuntakaavasta

–

Tringa on jättänyt Uudenmaan maakuntaliitolle lausunnon uuden Uusimaa-kaavan 2050 (tutummin maakuntakaavan) luonnoksesta. Tringa keskittyi lausunnossaan uusien suojelualueiden tarpeeseen ja viheryhteyksien tärkeyteen. Uusia suojelualueita vaadittiin erityisesti merialueille, joista on viime aikoina löytynyt uusia maakunnallisesti tärkeitä lintualueita. Lisäksi vaadimme tuulivoimalla soveltuvan alueen poistamista lintujen muuttoreitiltä, luonnonsuojelun suunnittelun pitämistä maakuntatasolla ja muutoksia kaavamerkintöihin. Koko lausunto löytyy täältä:

https://www.vanha.tringa.fi/wp-content/uploads/2018/11/Tringan-lausunto-Uusimaa-kaava-2050.pdf

 

Lisätietoja maakunnallisesti tärkeistä lintualueista löytyy Tringan kotisivuilta ja tänä vuonna julkaistuista Tringa-lehdistä:

https://www.vanha.tringa.fi/maali/

Aintila, A. & Ellermaa, M. 2018: Maakunnallisesti tärkeät lintujen muutonaikaiset kerääntymäalueet Uudellamaalla. – Tringa 45(1):8-31

Ellermaa, M. 2018: Maakunnallisesti tärkeät saaristolintujen pesimäalueet Uudellamaalla. – Tringa 45(3):93-104.

 

Alli on suojelua vaativa laji ja yhtenä perusteena maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden valinnassa. Alliparven kuvasi Matti Rekilä.