Pääkaupunkiseudulle kuntalaisaloitteita lintuystävällisestä lasirakentamisesta

Tringa on yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen, Espoon ympäristöyhdistyksen sekä SLL Vantaan kanssa laatinut lintuystävällistä lasirakentamista koskevan kuntalaisaloitteen Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen. Tahdomme aloitteiden kautta nostaa lintujen ikkunatörmäyskuolleisuutta keskusteluun ja lopulta saada sisällytettyä kuntien asemakaavoihin ja rakennusjärjestyksiin tarpeelliset määräykset törmäysriskien ja -kuolleisuuden vähentämiseksi.

Suuret, läpinäkyvät ja heijastavat lasipinnat ovat linnuille hengenvaarallisia. Linnut törmäävät ikkunoihin ja muihin lasipintoihin, koska eivät pidä niitä esteinä niiden läpinäkyvyyden tai heijastavuuden vuoksi. Toistaiseksi ikkunatörmäyskuolleisuudesta ei Suomen oloissa ole täsmällisiä lukuja, mutta varovaistenkin arvioiden mukaan puhutaan miljoonista vuosittaisista kuolemista, ja ikkunatörmäyskuolleisuuden arvioidaan olevan myös Suomessa merkittävä ihmisperäinen lintukuolleisuuden aiheuttaja. Törmäyskuolleisuutta voidaan vähentää esimerkiksi kyllin tiheillä tai kontrastoivilla piste- tai viivakuvioinneilla, himmennetyillä lasimateriaaleilla tai erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla.

Voit auttaa lintuja allekirjoittamalla oman kuntasi kuntalaisaloitteen, kertoa aloitteesta ystävillesi ja jakaa aloitetta eteenpäin sosiaalisessa mediassa. Kannustamme myös olemaan yhteydessä kuntasi päättäjiin, kertomaan osallistumisestasi aloitteeseen ja vaatimaan lintuturvallista lasirakentamista. Nimiä kerätään aloitteisiin ainakin alkusyksyyn saakka.

Pidemmät taustoitukset ja perustelut ovat löydettävissä aloitetekstistä sekä aloitteen sivuilta.

Mustarastas maassa. Kuvassa teksti "Ryhdytään lintuturvallisen rakentamisen edelläkävijöiksi! Allekirjoita kuntalaisaloite!"
Mustarastas © Aru Vaitere

Tringa otti kantaa Viikinrannan–Lahdenväylän ja Östersundomin osayleiskaavasuunnitelmiin

Helsingin kaupunki on valmistelemassa nykyistä yleiskaavaa 2016 täydentäviä osayleiskaavoja, ja suunnittelualueiden joukossa on myös lintuarvoiltaan erittäin merkittäviä kohteita. Tringa jätti 28.2. yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa yhteismielipiteen Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja 7.3. mielipiteen Östersundomin vastaavasta suunnitelmasta.

Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan suunnittelualue rajoittuu Pornaistenniemen ja Säynäslahden kohdalla Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueeseen ja hieman laajempaan IBA-alueeseen. Korostimme asianmukaisen ja yhteisvaikutukset huomioivan Natura-arvioinnin tarvetta, velvoittavia kaavamääräyksiä ja luontoselvitysten päivittämistä tietyiltä osin alueen huomattavien luontoarvojen turvaamiseksi. Koko yhteismielipiteen voi lukea täältä.

KHO kumosi keväällä 2021 Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan, ja alueen suunnittelu jatkuu nyt osayleiskaavana. Pidämme nyt alkanutta kaavahanketta arvokkaana mahdollisuutena alueen suunnittelulle siten, että Östersundomin alueen merkittävät luontoarvot huomioidaan ja edellytämme tärkeiden lintualueiden suojelua asianmukaisilla kaavamääräyksillä. Alueen tärkeät ekologiset yhteydet tulee tunnistaa ja turvata ja metsämantereen yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys säilyttää mm. kehrääjän, metsäkanalintujen ja muun metsälinnuston olemassaolon turvaamiseksi. Koko mielipide on luettavissa täällä.

Tringa seuraa molempien osayleiskaavahankkeiden etenemistä.

Säynäslahden tervaleppäluhdan itäreunaa. Kuva: Hannu Sarvanne

Tringan kaavakoulutus tulossa 22.3.

Mitä eroa on yleis- ja asemakaavalla? Missä vaiheessa ja miten kaavahankkeisiin voidaan vaikuttaa? Entä kuinka kaavojen linnustovaikutuksia tulee arvioida?

Tringa järjestää tiistaina 22.3.2022 klo 18 etäyhteydellä toteutettavan kaavakoulutuksen. Tilaisuudessa tutustutaan kaavoitukseen liittyviin yleisiin asioihin, tarkastellaan mistä voi löytää tietoa kaavahankkeista ja käydään läpi keskeisiä seikkoja, joita tulee huomioida kaavojen linnustovaikutuksia arvioitaessa. Kaavakoulutus sopii kaikille asiasta kiinnostuneille ja erityisesti kaikille niille, jotka haluavat osallistua Tringan suojelutoimintaan. Koulutuksen vetäjänä toimii suojelusihteeri Juho Leppänen.

Tilaisuus ei vaadi aiempaa kokemusta kaavoituksesta. Koulutus on maksuton ja kaikille avoin. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 21.3.2022 mennessä täällä.

Tringan suojelukeräys tuotti yli 15 000 euroa linnustonsuojelutyöhön

Lämmin kiitos kaikille Tringan vuodenvaihteen linnustonsuojelukeräykseen osallistuneille! Keräykseen osallistui yhteensä yli 500 lahjoittajaa ja keräyksen nettotuotto oli komeat 15 261 euroa. Suojelukeräyksen tuotolla rahoitetaan suojelusihteerin työpanosta ja näiden lahjoitusten avulla voidaan varmistaa, että meillä on jatkossakin voimavaroja sekä suoraan linnustonsuojelutyöhön että muuhun vaikuttavaan toimintaan. Tringa on tärkeä vaikuttaja ja asiantuntija Uudenmaan linnustolle tärkeissä luonnonsuojeluasioissa, ja työmme jatkuu tehokkaana myös tänä vuonna!

Tringan suojelukatsaus 1/2022: Ämmässuo, Karhusaari, Kantvik, Kilpilahti

Vuosi on alkanut suojelupuolella varsin työteliäissä merkeissä. Linnuston kannalta merkittäviä kaavoitus- ja muita maankäyttöhankkeita on ollut alkuvuodesta lausuntokierroksella useita, ja näihin pureudutaan vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa.

1) Jätimme 7.1. muistutuksen Espoon Ämmässuon tuulivoimalan kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa tuulivoimalan linnustovaikutukset on huomioitu valmisteluvaihetta tarkemmin, ja muuttavien lintujen osalta törmäysriski on arvioitu riittävällä tarkkuudella eikä voimala todennäköisesti lisäisi merkittävästi muuttavien lajien kuolleisuutta. Sen sijaan Ämmässuon alueella liikkuvien lokkien törmäysriski on edelleen arvioitu liian alhaiseksi. Niin pitkään kuin jätteenkäsittely alueella jatkuu pääosin nykyisen kaltaisena ja lokkeja liikkuu suunnitellun voimalan ympäristössä säännöllisesti tuhansittain, ei hankkeen haitallisia linnustovaikutuksia ole mahdollista estää tai oleellisesti vähentää. Esitimme muistutuksessa ensisijaisesti hankkeesta luopumista ja toissijaisesti joko voimalan sijoituspaikan muuttamista tai hankkeen lykkäämistä siihen saakka, kunnes jätteenkäsittely on (suunnitellun mukaisesti) toteutettu niin, että lokkien määrä alueella vähenee oleellisesti. 

Muistutus on luettavissa täällä.

2) Tringa jätti yhdessä Helsyn kanssa 14.1. mielipiteen Helsingin Karhusaaren pohjoisosan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Karhusaaren pohjoisosaan suunnitellaan pientaloalueen täydennysrakentamista ja katuinfraa n. 600 uudelle asukkaalle. Täydennysrakentamisen mittakaavaa tulee supistaa, jotta saaren metsä- ja ranta-alueiden riittävä yhtenäisyys voidaan turvata. Kaavoitettava alue rajautuu lännessä Östersundomin Natura- ja MAALI-alueeseen. Suunnittelualueen länsiosa on kaavassa merkitty myöhemmin suunniteltavaksi mahdollisesti tehokkaamman rakentamisen alueeksi. Näkemyksemme mukaan kaikki rakentaminen tulee ohjata pois tältä myöhemmin suunniteltavalta alueelta, ja Östersundomin läheiset alueet osoittaa puskurialueiksi S-merkinnällä. 

Mielipiteen voi lukea täältä.

3) Kirkkonummen kunnan osayleiskaavahankkeet jatkuivat Kantvikin osayleiskaavan tultua valmisteluvaiheeseen. Jätimme osayleiskaavan valmisteluaineistosta lausunnon 28.1. Suunnittelu- ja vaikutusalueella sekä niiden läheisyydessä on useita arvokkaita lintualueita. Suunnittelualueen kaakkoisreunalla sijaitsevalle Hilan MAALI-alueelle on nähtävillä olleessa kaavassa osoitettu runsaasti pientalorakentamista, ja tätä rakentamista tulee linnustoarvojen ja kalliomännikköalueen yhtenäisyyden turvaamiseksi supistaa merkittävästi ja osoittaa kyseiset alueet suojelualueiksi tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi. Lännessä suunnittelualue taas rajautuu Pikkalanlahden FINIBA-alueeseen ja Siuntion–Kirkkonummen–Inkoon sisäsaariston MAALI-alueeseen. Sisäsaariston MAALI-alueeseen kuuluvat luodot tulee kaavassa osoittaa suojelualuemerkinnällä, ja näille tärkeille lintualueille kohdistuvia mahdollisia häiriövaikutuksia tulee hankkeen edetessä selvittää huolellisesti ja ohjata veneliikennettä poispäin ko. alueilta. Esitimme myös täsmentäviä kaavamääräyksiä Mattbyn peltojen alueelle ja edellytimme linnustoselvitysten teettämistä jo osayleiskaavavaiheessa. 

Koko lausunto on nähtävillä täällä.

4) Muissa maankäyttöhankkeissa jätimme 15.2. lausunnon Helen Oy:n Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön siirtohankkeen YVA-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen Helsingin seudun kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppujen, maaputkien ja tunneleiden välityksellä. Kritisoimme ohjelmaa siitä, että käytännössä vaihtoehtoja suunnitellulle reitille ei ole: kaikki putkilinjaukset kulkevat Natura- ja MAALI-alueiden halki Östersundomin, Mustavuoren ja/tai Salmenkallion kohdalta. Esitimme vaihtoehtoisen reitin huomioimista suunnittelussa, maanpäällisen rakentamisen ja puuttomana pidettävien avo-osuuksien välttämistä tärkeillä lintualueilla, kattavien ja perusteellisten vaikutusarvioiden ja linnustoselvitysten teettämistä sekä Natura-arvioinnin tekemistä LSL 65 §:n mukaisesti.  

Lausunnon voi lukea täältä.

Näiden kannanottojen ohella Tringa oli yhtenä allekirjoittajana mukana Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetyssä yhteydenotossa, jossa esitettiin Helsingin kansallisen kaupunkipuistohankkeen kiirehtimistä siten, että yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä edellytetään perustamisselvityksen valmistelusta tehtäväksi esitys vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Yhteydenoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä.

Kevättä odotellen, 

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Raportti Töölönlahden linnustosta 2021

Silkkiuikku pesällään Töölönlahdella. Kuvaaja: Christa Granroth

Töölönlahden linnusto kartoitettiin vuonna 2021 Tringan toimesta, jo toisena vuonna peräkkäin. Tämänkertainen raportti on edellisvuotista laajempi, sillä huomio kohdistettiin pesimälinnuston lisäksi myös talvi-, kevät- ja syyslinnustoon. Christa Granrothin laatiman raportin voi lukea tästä: Raportti Töölönlahden linnustosta 2021

Lahdella pesivien vesilintujen määrissä havaittiin pieniä muutoksia edellisvuoteen nähden: silkkiuikkujen ja nokikanojen parimäärä laski hieman, sinisorsien ja kyhmyjoutsenten parimäärä taas nousi. Töölönlahdella syksyisin levähtävien vesilintujen määrät ovat runsastuneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Syksyllä 2021 lahdella laskettiin ennätyksellisen paljon mm. nokikanoja, harmaasorsia ja haapanoita.

Vesilintujen runsautta syksyisellä Töölönlahdella. Kuvaaja: Christa Granroth

Aikaisempi, vuoden 2020 raportti löytyy tästä: Raportti Töölönlahden linnustosta 2020

Tringa ja Espyy lausuivat Finnoon keskuksen asemakaavaehdotuksesta

Viime keväänä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa puutteellisten kaavamääräysten takia kaatunut Finnoon keskuksen asemakaava on edennyt uudelleen ehdotusvaiheeseen. Tringa jätti asemakaavaehdotuksesta muistutuksen yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa.

KHO kumosi kaavan alun perin sen vuoksi, että Suomenojan lintualtaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa mainittuja lieventämistoimenpiteitä ei oltu kirjattu oikeudellisesti sitoviksi kaavamääräyksiksi. Kaavamääräysten osalta nyt esillä ollut kaava on askel oikeaan suuntaan, mutta hieman valikoiva ja riittämätön sellainen. Luontoarvojen turvaamiseksi lievennystoimenpiteet tulee viedä kaavamääräyksiin kattavasti kokonaisuudessaan. Kaavan keskeinen ongelma eli lintualtaan länsipuolen lähimpien korttelien rakentamisen intensiteetti ja laajuus sekä näistä aiheutuva suojavyöhykkeen kapeus ovat sen sijaan entisellään. 

Yhdistykset vaativat muistutuksessaan ensisijaisesti rakentamisen merkittävää supistamista suunnitellusta ja toissijaisesti kattavia lisäyksiä ja muutoksia esitettyihin kaavamääräyksiin mm. lintualtaan lähellä kulkevan luontopolun kulunohjauksen, naurulokkiyhdyskunnan huomioimisen ja sen olemassaolon turvaamisen, altaan vesitasapainon ja suojavyöhykkeiden puuston sekä pensaiden säilyttämisen osalta. 

Suomenojan lintuallas on paitsi eräs maamme arvokkaimmista, myös kansainvälisesti merkittävä lintukosteikko ja se täyttää lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon valittavan alueen kriteerit usean lajin osalta. Kaikki alueeseen kohdistuvat haitalliset vaikutukset on yhdistysten mukaan minimoitava, ja lisäksi alueen linnuston tilaa ja lieventämistoimenpiteiden tehokkuutta on seurattava säännöllisesti.

Ehdotusvaiheen jälkeen kaava etenee seuraavaksi hyväksyttäväksi. Tringa ja Espyy seuraavat kaavahankkeen etenemistä ja jatkavat työtä alueen luontoarvojen turvaamiseksi. 

Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Kuva: Matti Rekilä

Luontojärjestöjen yhteinen mielipide Herttoniemen luonnon– ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta

Tringa jätti sunnuntaina 16.1. yhdessä Helsyn ja Luonto-Liiton metsäryhmän kanssa järjestöjen yhteisen mielipiteen nähtävillä olleesta Herttoniemen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta. Järjestöjen näkemyksen mukaan suunnitelmaluonnos on nykymuodossaan vanhentunut, toteuttamiskelvoton ja ristiriidassa Helsingin kaupungin omien monimuotoisuutta sekä metsänhoitoa koskevien tavoitteiden kanssa. Tästä johtuen esitämme suunnitelman palauttamista uuteen valmisteluun. 

Suunnitelman keskeiset ongelmat ovat esitettyjen hakkuiden ja pienpuuston harventamisen liiallinen mittakaava sekä Länsi-Herttoniemen metsäselänteen huomattavien suojeluarvojen sivuuttaminen. Lisäksi vieraslajitorjuntaan tulee kiinnittää enemmän huomiota erityisesti Viikki-Vanhankaupunginlahden suojelualueen läheisyydessä. 

Länsi-Herttoniemen metsäselänne on yhtenäisenä metsäalueena tällä hetkellä Helsingin arvokkaimpia vielä suojelemattomia metsäkohteita, ja järjestöt tulevat esittämään selänteen metsien liittämistä tulevaan luonnonsuojeluohjelmaan, kunhan ohjelman valmistelu käynnistyy. 

Koko yhteinen mielipide yleisine osineen ja kuviokohtaisine kommentteineen on luettavissa täällä:

Suuret kiitokset kaikille lausunnon valmisteluun osallistuneille ja kaikille, jotka kävivät jättämässä oman mielipiteensä suunnitelmasta Helsingin kaupungin verkkokyselyssä.

Kuva: Emilia Pippola

Tringan suojelukatsaus 4/2021: kaavoitus– ja rakentamislaki, Masala ym.

Vielä ennen vuodenvaihdetta on aika luoda vuoden viimeinen suojelukatsaus Tringan suojeluasioihin.

1) Tringa osallistui Helsyn kanssa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetettyyn yhteiseen kannanottoon Karhunkaatajan alueen tarkistetusta asemakaavasta 15.11. Alue muodostaa osan myös metsälinnuille tärkeästä viheryhteydestä Viikin, Hallainvuoren ja Kivikon välillä, ja yhteydenotossa muistutimme näiden viheryhteyksien säilyttämisen ja parantamisen tarpeesta. Lautakunta teki kaavaehdotukseen muutoksia esittämämme mukaisesti ja hyväksyi kaavaehdotuksen. Koko yhteislausunto on luettavissa täällä.

2) Kansallisen ympäristölainsäädännön uudistus eteni loppuvuodesta kaavoitus- ja rakentamislakiehdotuksen myötä, ja myös Tringa jätti lakiluonnoksesta oman lausuntonsa 7.12. Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki on eräs tärkeimmistä ympäristölainsäädännön sektorilaeista luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta, ja sen merkitys myös Tringan suojelutyössä on hyvin suuri. Nähtävillä ollut lakiluonnos on monelta osin parannus voimassa olevaan säädökseen nähden. Esitimme lausunnossamme tarpeellisia muutoksia erityisesti eri kaavatasoja koskevan sääntelyn täsmentämiseksi ja luontoarvojen turvaamiseksi. Koko lausunto on luettavissa täällä.

3) Jätimme 31.12. muistutuksen Kirkkonummen Masalan osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa on otettu selkeitä askelia kestävämpään suuntaan, ja vielä valmisteluvaiheessa esillä ollut Keskusmetsää pirstova uusi tieyhteys on poistettu ja siihen liittyvää pientalorakentamista supistettu. Tringa huomautti näistä asioista vuonna 2018 jättämässään mielipiteessä. Nyt nostimme esille Vitträskin ja Espoonlahden tärkeiden lintualueiden huomioimisen tarpeen jo osayleiskaavavaiheessa kaavamerkintöjen ja -määräysten kautta. Lisäksi kritisoimme sitä, että varsinaisia linnustoselvityksiä ei ole alueelle tehty. Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisäksi viime suojelukatsauksesta jäi epähuomiossa pois maininta Helsingin kaupungille syyskuussa 2021 lähetetystä palautteesta koskien Tokoinrannan talviruokintaa. Pahoittelen unohdusta! Palaute jätettiin Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelman 2021–2030 nähtävillä oloon liittyen, ja palautteen voi lukea täältä

Tringa jätti vuonna 2021 kaikkiaan 11 lausuntoa, mielipidettä tai muistutusta. Näistä kaksi oli lainsäädännön uudistuksiin liittyviä lausuntoja, viisi yleis- tai asemakaavaan liittyviä kannanottoja, ja lopuissa otettiin kantaa YVA-selostukseen, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan, UAS-ilmatilavyöhykkeisin sekä arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Finnoon keskuksen asemakaavaa koskevan mielipiteen jätimme yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. Lisäksi teimme Helsingin alueella yhteistyötä Helsyn kanssa esimerkiksi erilaisten yhteydenottojen ja yhteiskannanottojen avulla. Suojelutoimikunta teki yhteistyötä myös Hangon ympäristöyhdistyksen kanssa Torskaren I ja Torskären II -ranta-asemakaavaa koskevassa asiassa. 

Itseni ja suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset vuodesta 2021 kaikille, jotka ovat tavalla tai toisella edistäneet suojelutyötä vuoden aikana esimerkiksi kommentoimalla, ottamalla yhteyttä, nostamalla esille epäkohtia, osallistumalla laskentoihin ja kartoituksiin, tekemällä yhteistyötä ja välittämällä lintujen ja lintujen elinympäristöjen suojelusta. Jatketaan yhdessä myös ensi vuonna! 

Onnellista alkavaa vuotta 2022 kaikille toivottaen,

Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Vanhankaupunginlahden linnuston seurantalaskennan loppuraportti 2021

Helsingin Vanhankaupunginlahden linnuston tilaa seurataan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Tutkimuksessa kartoitetaan vuosittain Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueella pesivä kosteikkolinnusto (vesilinnut, kahlaajat, lokkilinnut) sekä alueen hoitoniittyjen koko pesimälinnusto. Tänä vuonna seurannassa oli lisäksi koko lahden alueella kevät- ja syysmuuttokaudella levähtävän kosteikkolinnuston lukumäärät.

Hannu Sarvanteen kirjoittamasta raportista selviää mm. alueen pesimälinnuston parimäärien muutokset vuosina 2013 – 2021 ja raportissa käsitellään myös pesintöjen onnistumista varsinkin vesilinnuilla. Useiden pesimälajien tilanne on alueen hoitotoimien ansiosta parempi kuin valtakunnallisesti, mutta ihan kaikkeen ei paikallisilla toimilla voida vaikuttaa.

Lue raportti tästä: Vanhankaupunginlahden linnustonseurantalaskentojen loppuraportti 2021


Vanhankaupunginlahden hoitoniityillä pesivien töyhtöhyyppien parimäärä on noussut Lammassaaren hoitoniityn laajentamisen myötä. Kuva © Matti Rekilä

Suojelusihteeri vieraili PVF:n podcastissa, jakso nyt kuunneltavissa

Tringan suojelusihteeri Juho Leppänen vieraili Tringan edustajana Poliittisen valokuvan festivaalin podcast-sarjassa keskustelemassa Suomen lintujen uhanalaistumisesta ja siitä, millaisia vaikutusmahdollisuuksia meillä on.

Tuo kyseinen jakso on nyt julkaistu otsikolla “Linnun kohtalo”, ja se on kuunneltavissa Soundcloudissa ja Spotifyssa (suorat linkit festivaalin sivuilla). Keskustelemassa Juho Leppänen, Elokapina-liikkeen aktiivi Tiina Jalonen ja keskustelun vetäjä, festivaalin tuottaja Kerttu Matinpuro.

Lokakuun alussa avautunut festivaali on yleisölle avoinna Suomen valokuvataiteen museolla Helsingissä 6.1.2022 saakka. Festivaali koostuu laajasta valokuvanäyttelystä, kaupunkitilateoksesta sekä aihetta syventävästä podcast-keskusteluohjelmasta. Tringan kevätkokous myönsi Suomen uhanalaisia lintuja käsittelevälle “Uhan alla” -valokuvateokselle Tringan linnustonsuojeluapurahan, ja Tringa on näin yksi festivaalin yhteistyökumppaneista. 

Vasemmalta äänittäjä Peik Rastenberger, Elokapina-aktiivi Tiina Jalonen, suojelusihteeri Juho Leppänen sekä festivaalin tuottaja Kerttu Matinpuro. Kuva: Teemu Matinpuro

Luontojärjestöiltä kriittinen mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta

Mediatiedote 15.10.2021, vapaa julkaistavaksi

Korkein hallinto-oikeus kumosi keväällä 2021 monien mielestä yllätyksenä yhden keskeisen Espoon metrokeskuksen asemakaavan kokonaan. KHO linjasi tuolloin päätöksessään, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet tuli kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry sekä Espoon ympäristöyhdistys ry ovat pettyneitä siihen, että nyt uudelleen esille tulleessa kaavan valmisteluaineistossa ei kaavamääräyksistä huolimatta esitetä riittäviä parannuksia linnustollisesti erityisen arvokkaan Suomenojan alueen suojelemiseksi. Asemakaavan hylkääminen KHO:n toimesta osoittaa varsin yksiselitteisesti sen, että kaavaan on saatava olennaisia parannuksia eli muutosta aikaisempaan verrattuna. Lieventämistoimenpiteiden kirjaaminen kaavamääräyksiin ei yksin riitä, vaan koko rakentamisen volyymi ja korkeus lintualtaan välittömässä läheisyydessä on arvioitava uudelleen. On siis puututtava myös asemakaavakarttaan, supistettava rakentamista lintualtaan läheisyydessä ja laajennettava suojavyöhykkeitä.

Ohessa liitetiedostona Tringan ja Espyyn mielipide kokonaisuudessaan. Uutta on erityisesti mielipiteen alussa oleva ranta-alueen historiallinen karttatarkastelu. Sillä osoitetaan, että nykyinen lintuallas ei ole ihmisen rakentama tekomuoto, vaan maatäytöillä ja pengerryksillä rajattu jäännös alkuperäisestä Finnoonlahden fladasta. Lintuallas ympäristöineen on aina ollut ja on edelleen yksi maamme kaikkein arvokkaimmista lintukosteikoista. Lisäksi yhdistykset kiinnittävät erityistä huomiota tulevien kerrostalojen kirkkaisiin korkeisiin lasipintoihin ja rakentamisen kieltämiseen 1.4–15.8 lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Tringan ja Espyyn mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta (441501) ja kaavan valmisteluaineistosta

Lisätietoja:

Juho Leppänen, suojelusihteeri, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Anni Simola, puheenjohtaja, Espoon ympäristöyhdistys ry, annisimol(ät)gmail.com, 040 512 2338

Kuva (kuvaajan nimi mainittava): naurulokit Suomenojalla © Matti Rekilä

Tringan suojelukatsaus 3/2021: Suomenoja, Espoo–Salo, Nurmijärvi

Hiljaisemman kesän ja alkusyksyn jälkeen pyörät ovat jälleen pyörähtäneet kaavoitus- ja maankäyttöasioissa isommin käyntiin. Tällä kertaa katsauksessa Tringan syys-lokakuun vaihteen kannanotot.

1) Tringa jätti 3.10. mielipiteen Helsinki–Turku nopean junayhteyden täydennetystä YVA-selostuksesta ja erityisesti Espoo–Salo-välille suunnitellusta oikoradasta. Joukkoliikenteen ja junayhteyksien kehittäminen on tärkeää, mutta näkemyksemme mukaan oikoradan tarjoamat potentiaaliset hyödyt eivät ole suhteessa hankkeen merkittäviin negatiivisiin luontovaikutuksiin. Erityisen merkittäviä vaikutuksia kolmen suojelualueen halki kulkevalla oikoradalla olisi Nuuksion (ja edelleen koko Uudenmaan) metsopopulaatioon. Lisäksi arvioidut n. 340 hehtaarin metsähakkuut oikoradan ratapohjalla pirstoisivat elinympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, ja ajaisivat taantuvaa metsälinnustoa Uudellamaalla entistä ahtaammalle. 

Tämän vuoksi esitimme, että hanketta tulisi arvioida uudelleen ja ottaa olemassa olevan rantaratainfran kehittäminen täysimittaiseksi vaihtoehdoksi nollavaihtoehdon sijaan. 

Koko mielipide on luettavissa täällä.

2) Suomenojan kaavoitus etenee jälleen, kun Espoon kaupunki toi elo-syyskuun vaihteessa nähtäville Finnoon keskuksen asemakaavan. KHO:n keväisen päätöksen mukaisesti hoito- ja käyttösuunnitelman lievennystoimenpiteitä tullaan merkitsemään sitoviksi kaavamääräyksiksi, mutta muuten kaavan sisältö on täysin entistä vastaava. Tringa jätti asemakaavasta mielipiteen 8.10. yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. 

Kaavan keskeinen ongelma on lintualtaan länsipuolen suojavyöhykkeiden kapeus ja heti suojavyöhykkeen taakse suunnitellun massiivisen kerrostalorakentamisen mittakaava. Lintukosteikkoon kohdistuva paine on minimoitava ensisijaisesti rakentamista supistamalla, ja suojavyöhykkeitä on kehitettävä alueen arvokkaan linnuston elinolojen turvaamiseksi ja suojelemiseksi. Tringa ja Espyy seuraavat prosessia tiiviisti ja ovat aktiivisesti mukana suojelemassa Suomenojan lintuallasta ja alueen muuta luontoa. 

Koko mielipide löytyy täältä.

3) Tringa antoi lausunnon Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta 11.10. Osayleiskaavan tarkoituksena on kehittää Nurmijärven hallinnollista keskusta. Kaavaehdotuksessa ei oltu huomioitu Nurmijärven maakunnallisesti tärkeää lintualuetta eli keskustan eteläpuolista viljelymaaksi raivatusta ja lasketusta järvestä muodostunutta peltoaluetta, joka on erityisesti kahlaajille ja puolisukeltajasorsille tärkeä levähdys- ja kerääntymisalue. Korostimme sitä, että MAALI-alueen linnustoarvojen turvaamiseksi on syytä antaa täsmentäviä kaavamääräyksiä jo yleiskaavavaiheessa. 

Tämän ohella totesimme, että kaavakartan mittavia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-merkintä) tulee etenkin arvokkaiden metsäkohteiden osalta supistaa. Tämä on tärkeää siksi, että arvokkaat metsäkohteet (vanhaa metsää ja kasvillisuudeltaan muuten arvokkaita alueita sekä liito-oravahabitaatteja) saataisiin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen ja selkeämmän valvonnan piiriin. Esitimme kaavaan myös muita suojelumääräyksiä näille metsälinnuston ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille kohteille. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Tringa lausui luonnonsuojelulain uudistuksesta

Uudistettavana oleva luonnonsuojelulaki oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9.2021, ja myös Tringa jätti nähtävillä olleesta luonnoksesta ja lain esitöistä lausuntonsa ympäristöministeriölle.

Voimassa oleva säädös on kaivannut ajantasaistamista ja päivitystä, ja monessa suhteessa nyt esillä ollut luonnos on askel oikeaan suuntaan. Kannatettavia uudistuksia ovat esimerkiksi: 

– luonnon monimuotoisuuden turvaaminen lain ensimmäisenä tavoitteena (aiemman ylläpitämisen sijasta) ja ilmastonmuutoksen huomioiminen 
– varovaisuusperiaatteen kirjaaminen lakiin
– kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman säädöspohjan kirjaaminen lakiin
– malminetsintäkielto suojelualueilla 
– ekologisen kompensaation säädöspohjan luominen
– dynaamisen luonnonsuojelun keinojen lisääminen (esim. erityisesti suojeltavan lajin avustettu leviäminen)

Toisaalta useita kohtia on syytä vielä vahvistaa esitetystä, eikä esimerkiksi ekologista kompensaatiota tule jättää vapaaehtoisuuden varaan. Lintunäkökulmasta luonnos paikoitellen unohtaa lintudirektiivin huomioimisen. Esitimme lintujen pesintää koskeviin pykäliin useita tarkennuksia ja parannuksia, ja nostimme esille useiden riistalintujen uhanalaisuuden huomioimisen tarpeen.

Lakiuudistuksessa on tärkeää muistaa myös, että luonnonsuojelulaki on vain yksi luonnon monimuotoisuutta turvaava sektorilaki, eikä näin ollen yksinään ole riittävä työkalu luontokadon torjumiseksi. Luontoa on suojeltava vahvemmin myös varsinaisen suojelualueverkoston ja erityisesti suojeltavien luontotyyppien ulkopuolella. Tämän vuoksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee huomioida myös muun ympäristölainsäädännön uudistushankkeissa ja ottaa kaikkea päätöksentekoa läpileikkaavaksi tavoitteeksi.

Tringan koko lausunto on luettavissa täällä.

Tringan alueen valkoposkihanhet 2021

Tringan, Hakin ja Lullulan alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 4.9. Tämänkaltaiset laajat laskennat eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisten laskijoiden korvaamatonta työpanosta, joten suuret ja sydämelliset kiitokset jokaiselle laskennassa mukana olleelle! Erityiskiitokset Jan Södersvedille Hakin ja Risto Willamolle Lullulan alueen laskentojen koordinoinnista.

Viime syksyn tapaan laskennan tarkkuus oli erittäin hyvä, kiitos runsaan osallistujamäärän. Keskeisillä yöpymispaikoilla hanhet laskettiin jälleen auringonnousun aikaan yöpymisparvista, muut kohteet kierrettiin sitten aamun mittaan. Ilahduttavasti valtaosa kaikista tarjolla olleista kohteista saatiin kierrettyä ja laskettua, nostettakoon erityisesti esille Espoon ja Vantaan sekä Lullulan alueen kattava tarkistus tänä syksynä. 

Laskenta-aamun sää oli kolea, mutta kauniin selkeä ja kuulas. Kuten moni laskija huomasi, ei hanhia tänä vuonna juuri pelloilla, niityillä ja nurmialueilla näkynyt. Monin paikoin pellot olivat puimatta, mikä osaltaan varmasti vaikutti hanhien liikkeisiin. Sama ilmiö toistui ympäri Uuttamaata: esimerkiksi Kirkkonummen ja Inkoon pelloilla nähtiin vain murto-osa edellisvuoden laiduntajiin nähden, ja Sipoon peltoalueet olivat täysin hanhista tyhjät. Hakin alueella hanhien määrä nousi hieman edellisvuodesta, kun taas Lullulan peltojen tulos putosi liki nolliin.

Laajalahdelta laskettiin 4005 ja Vanhankaupunginlahdelta 6400 hanhea. Näiden suurten yöpymisparvien linnut liikkuivat laajalla säteellä ruokailupaikkoja etsien, tänä vuonna samoiksi tulkittuja hanhia nähtiin esimerkiksi Helsingin Haltialassa (yht. 564) ja Taka-Viikissä (592) sekä Vantaan peltoalueilla (Piispankylä 800, Tapola 600 ja Seutula 107). Samoiksi tulkittujen lintujen lentoreittejä ja parvikokoja ilmoitettiin ahkerasti Helsingistä mm. Arabianrannan, Kallion ja Lauttasaaren alueilta, josta kiitokset. 

Yhteensä Tringan alueella havaittiin tänä vuonna 11 070 hanhea, eli n. 3000 vähemmän kuin edellissyksynä. Luku muodostuu suurista yöpymisparvista sekä laskenta-aikaan (eli lauantaiaamuna 7.30-9.30) muissa kohteissa havaituista paikallisista hanhista, pois lukien samoiksi tulkitut linnut/parvet. Luku ei luonnollisesti ole tarkka arvo, vaan kerättyyn aineistoon ja tulkintaan perustuva valistunut arvio. Osaltaan kohteiden hanhimäärien vaihtelua selittää Uudenmaan sisäinen liike: esimerkiksi Kirkkonummella vielä elokuun lopussa havaitut tuhannet hanhet lienevät siirtyneet yöpymään joko Laajalahdelle tai Vanhankaupunginlahdelle. Hanhien esiintyminen pitkin rannikkoa myös vaihtelee jonkin verran vuosittain. Tänä syksynä etelärannikon hanhet ovat viipyneet myös idässä ja kaakossa, eivätkä ole kertyneet Helsingin seudulle aivan niin selkeästi kuin useina edellisvuosina. Vaikka on mahdollista, että yksittäiset hanhet olivat ennen laskentaa jatkaneet matkaansa Suomen rajojen ulkopuolelle, varsinaista syysmuuttoa ei kuitenkaan vielä nähty ja tulokset vaikuttaisivat sikäli vertailukelpoisilta.

Voimakkaimmin kantaan lienevät tänä vuonna vaikuttaneet yhtäältä kesän pitkä kuivuusjakso, joka heikensi hanhien pesintämenestystä ja poikastuottoa, ja toisaalta hanhien talvehtimisalueilla Länsi-Euroopassa riehunut lintuinfluenssa, joka vähensi aikuista pesimäkantaa. Nämä seikat huomioon ottaen pudotus edellisvuodesta on jokseenkin odotettu tulos. 

Myös valtakunnallisesti valkoposkihanhien kokonaismäärä putosi hieman edellisvuodesta, jos kohta tätä pudotusta selittää pitkälti Tringan alueen hanhimäärän väheneminen. Valtakunnalliset tulokset löytyvät BirdLifen sivuilta.

Kaikkia laskijoita lämpimästi kiittäen

Juho Leppänen

Laskentakoordinaattori

Tringa ry

Valkoposkihanhilaskentojen 2021 tulokset (paikalliset + ylilentävät yms.)

Espoo:

Alberga Golf (Johannes Silvonen): 0

Espoo Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 0

Haukilahti

Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

Kilon kartano, hevoshaat

Kilon kartanon eteläpuolen pellot

Laaksolahden ranta (Janne Loisa): 0

Laajalahti (Nadja Weisshaupt, Jarmo Koistinen): 4005

Latokaski (Ilona Heiskari): 0

Leppävaaran urheilupuisto (Johannes Silvonen): 0

Mankkaankallio (Ilona Heiskari): 0

Matalajärvi (Janne Loisa + Mikko Karkia): 0+179

Oittaan leirintäalue + ranta

Otaniemen nurmet

Pakankylä (Asko Rokala, Antti Mikala): 0

Pitkäjärven pohjoisrantapellot (Janne Loisa): 0+5

Röylä (Asko Rokala, Antti Mikala): 0

Södersskog

Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
  niityt, Louhentien itäpuolen nurmet (Nadja Weisshaupt, Jarmo Koistinen): 0

Vermo (Johannes Silvonen): 2

Helsinki:

Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet (Mika Perkiömäki, Anni Lappela): 29+297

Fallkullan kartanon pellot (Dolf Assmann, Mervi Assmann): 0

Hakuninmaa

Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki (Antti Salovaara (muut) + Tuuli Siiskonen (Tähtitorninmäki): 2

Hietaniemi

Iso-Huopalahti

Husön kartanon pellot

Kaisaniemi (Sini Hyvärinen): 0

Kalviikin niemi (Heidi Syrjäläinen, Ilmari Leinonen): 0+4

Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

Kivikko

Kivinokka

Kustaanmiekka

Käpylä

Laajasalo

Lauttasaari (Pekka Rusanen): 46

Lapinlahti

Länsimäki

Malmin lentokenttä (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malmin lentokentän viereiset pellot (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malminkartano

Meri-Rastila

Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Lasse Kurvinen): 1

Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jyri Heino ym.): 564

Paloheinä golf (Paavo Turkulainen): 68

Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet (Pasi Pursiainen, Sisu Rappu): 0

Pikku-Huopalahti (Lasse Kurvinen): 0

Porolahden nurmet (Pasi Pursiainen, Sisu Rappu): 0

Pukinmäen rantapuisto

Puotilan nurmet ja uimaranta

Rastilan uimaranta

Savela-Pihlajisto ympäristön (Niko Björkell): 0

Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

Skatanniemi

Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

Suomenlinna (Antti Salovaara): 9+1

Sörnäisen nurmet

Talin golfkenttä (Minna Helasti): 29

Tamminiemi/Seurasaari

Tapanila (Dolf Assmann, Mervi Assmann): 0

Tammisalo (Pasi Pursiainen): 0

Tokoinranta (Sini Hyvärinen): 62

Tullisaari

Tuomarinkylän pellot (Timo Mäkinen, Henna Rajapuro): 0+45

Tuorinniemen uimaranta

Töölönlahti (Sini Hyvärinen): 0

Vartiokylänlahti (Jyrki Kaila): 8+57

Viikki (Kalle Meller): 6400

Vuosaari Aurinkolahti

Vuosaari Skatanniemi

Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 0+16

Vuosaari golf

Vuosaari Uutelan kanava

Östersundom pellot

Inkoo (Taavi Sulander)

Kopparnäs: 0

Degerby: 24

Innanbäck: 0

Fagervik: 0

Finnapada: 0

Tähtelä: 0

Rankila: 0

Vassböle: 0

Päivölä: 0

Knappa, Tvära: 0

Östersolberg

Kirkkonummi (Markku Mikkola-Roos, Aili Jukarainen, Magnus Nordman)

Hilan pellot: 0

Honksby: 0

Järson pellot: 0

Kaftakärret: 0

Mattbyn pellot: 0

Saltfjärden, Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby: 264

Sarfvikin golfkenttä: 0

Storkanskogin pellot: 0

Torsvikin seudun pellot: 0

Raasepori

Karjaa, Finnbacka (Kirsi Lindroos): 0

Karjaa, Högbensjön ja Starkomin pellot (Risto Willamo): 0

Karjaa, Lepinjärvi (Kirsi Lindroos): 0

Karjaa, Meltolan-Sannäsin pellot (Risto Willamo): 0

Pohja, Degersjön eteläranta, Fiskars (Pirkko Ranta-aho): 0

Pohja, Ekerön pellot (Sami Virta): 8

Pohja, Elimogrundet ja Bryggan (Hannu Haapasaari): 0

Pohja, Gumnäs (Roger Morberg): 0

Pohja, Näsby, Brödtorp, Ramskulla, Bollsta (Pirkko Ranta-aho + Roger Morberg): 0

Pohja, Pohjanpitäjänlahden itäranta (Sami Virta): 0

Pohja, Pohjankuru, Nordcenter (Pirkko Ranta-aho, Erkki Tietäväinen, Sami Virta): 10

Snappertunan peltoalueet ja Boxin ranta (Kirsi Lindroos): 0

Tammisaari, kaupungin rannat (Anneli Fredriksson, Kirsi Lindroos): 0

Tenhola, Bonäs-Fastarby, Siggby, Germundby (Carita Aminoff): 0

Tenhola, Gennarbyvikenin länsiranta (Carita Aminoff): 0

Tenhola, Prästkullan ja Finby Grändin seutu (Carita Aminoff): 0

Sipoo (Aapo Salmela, Anne Salmela)

Box, pellot: 0

Gumbostrandin rantaniityt: 0

Hangelby: 0

Immersby: 0

Massbyn pellot: 0

Nevas: 0

Sipoonlahden rantaniityt: 0

Sipoonranta: 0

Siuntio (Leena Kangasmaa, Petri Lehto, Jan Södersved, Ari Turunen, Leo Wallinmaa)

Hamburgsåkarna: 0

Lempans: 0

Malmi: 0

Munks, Bäcks: 5

Myrans: 136

Nordanviksslätten: 0

Pikkalanlahti uimaranta: 0

Pikkala, tekonurmikenttä: 0

Pikkala, Björknäs: 0

Pikkala, Sandfjärden: 0

Störsviken + golfkenttä: 3

Sunnanvik + Vikträsk: 2

Svartbäck + Skeppas: 0

Tiilitehtaanmäki: 4

Tjusträsk: 0

Vejans: 0

Vantaa:

Backaksen ja Ylästön pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0+1

Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0+7

Hakunilan Kormuniitty (Joona Koskinen): 0

Hanabölen pellot (Joona Koskinen): 0

Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Joona Koskinen): 0

Hämeenkylän pellot (Janne Loisa): 0+9

Luhtaanmäki

Kivistö Tapola (Timo Lintula): 600

Maarinkunnas (Joona Koskinen): 0

Mellunmäki

Peräjänkulman pellot

Piispankylän pellot (Timo Lintula): 800+60

Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

Päiväkummun pellot (Joona Koskinen): 0

Riipilä (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Sandbacka (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Seutulan isoniityt (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 107

Seutulan Lentokenttä länsipuoli (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Tammisto (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Vantaanlaakson pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Westerkullan pellot

Valkoposkihanhilaskennat 4.9.2021

Jälleen on vuosi kiertänyt siihen vaiheeseen, että on aika laskea Tringan alueen valkoposkihanhet. Laskenta suoritetaan lauantaina 4.9.2021 klo 7.30-9.30 välisenä aikana, kun hanhet ovat ruokailemassa laidunpaikoillaan. Laskennat eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisten lintuharrastajien korvaamatonta apua, joten tarvitsemme jälleen paljon vapaaehtoisia mukaan!

Kuluneena kesänä pääkaupunkiseutua vaivannut kuivuus on kurittanut myös valkoposkihanhien poikueita. SYKE:n heinäkuun lopussa tekemän laskennan mukaan hanhien määrä on pk-seudulla vähentynyt yhteensä (aikuiset + poikueet/poikaset) 18 prosenttia edelliskesästä. Tilanne on siis vähintään mielenkiintoinen, ja vertailukelpoisen aineiston kerääminen on siksi ensiarvoisen tärkeää. 

Tringan alueen laskentapaikat on listattu alla. Hanhien laskenta on useimmilla paikoilla helppoa ja nopeaa, eikä aikaisempaa kokemusta lintulaskennoista vaadita. Listasta voi varata kohteita halunsa mukaan, ja kahdessa tunnissa ehtii mainiosti kiertää useammankin kohteen! Laskentaan voi ilmoittautua koordinaattori Juho Leppäselle (suojelusihteeri(AT)tringa.fi). Laskennan tulokset pyydetään ilmoittamaan sunnuntaina 5.9. klo 16 mennessä Tiiraan tai vaihtoehtoisesti suoraan Juholle. Kirjaa hanhimäärän lisäksi ylös kellonajat sekä hanhien mahdolliset tulo-ja poistumissuunnat, nämä helpottavat tulosten tulkintaa.

Syksyllä 2020 laskennan tarkkuus oli runsaan osallistujamäärän ansiosta viime vuosien paras. Toivottavasti saamme siis jälleen mahdollisimman tarkoin hanhipaikat kierrettyä ja päivitettyä kannan tämän hetkisen koon. Valkoposkihanhen syyskanta on laskettu koordinoidusti koko maassa vuodesta 2008 alkaen. Laskennat toteuttaa yhteistyössä Suomen Ympäristökeskus, BirdLife ja Tringa (+aluejaostot Lullula ja Hakki).

Aiheesta lisätietoa esimerkiksi BirdLifen sivuilta:https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/.

SYKE:n tiedote heinäkuun lopun 2021 laskennoista: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kuivuus_kuritti_valkoposkihanhien_poikue(61204)

Kuva: Matti Rekilä

Valkoposkihanhilaskennat 4.9.2021

Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä

 Fallakerin pellot Karvasmäessä

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana)

 Kilon kartano, hevoshaat

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Nadja Weisshaupt & Jarmo Koistinen)

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio

 Matalajärvi

 Oittaan leirintäalue + ranta

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
  niityt, Louhentien itäpuolen nurmet

 Vermo

Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki

 Hietaniemi

 Iso-Huopalahti

 Husön kartanon pellot

 Kaisaniemi

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

 Kivikko

 Kivinokka

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo

 Lauttasaari

 Lapinlahti

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä

 Malmin lentokentän viereiset pellot

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet

 Malminkartano

 Meri-Rastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jyri Heino ym.)

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet

 Pukinmäen rantapuisto

 Puotilan nurmet ja uimaranta

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristön

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila

 Tullisaari

 Tuomarinkylän pellot

 Tuorinniemen uimaranta

 Töölönlahti

 Vartiokylänlahti

 Viikki (Kalle Meller)

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi

 Vuosaaren maankaatopaikka

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot

Kirkkonummi (Markku Mikkola-Roos):

 Järson pellot

 Mattbyn pellot

 Sarfvikin golf-kenttä

 Torsvikin seudun pellot

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

Sipoo (Aapo Salmela):

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby

 Massbyn pellot

 Nevas

 Sipoonlahden rantaniityt

 Sipoonranta

Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Hakunilan Kormuniitty

 Hanabölen pellot

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki

 Peräjänkulman pellot

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot

Tringa osallistui Helsingin LUMO-seminaariin

Tringa osallistui 12.8.2021 Helsingin kaupungin järjestämään seminaariin, jossa käsiteltiin keväällä hyväksyttyä Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa 2021–2028 (LUMO).

Kaupungin edustajat kertoivat tilaisuudessa LUMO-ohjelman tavoitteista ja tavoitteiden ekologisista perusteluista sekä kunkin tavoitteen ja toimenpiteen käytännön toteutuksesta. Jokaisen tavoitteen aihepiiriä kutsuttiin kommentoimaan kaupungin ulkopuolinen taho. Tringasta paikalla oli suojelusihteeri Juho Leppänen, joka kommentoi ohjelman tavoitetta 5. Rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta rikastetaan tulevaisuutta ennakoiden.

Seminaaria ei tallennettu yleisölle, mutta tapahtumasta on tulossa myöhemmin tiivistelmä kaupungin sivuille. Myös LUMO-ohjelma on luettavissa sivuilla suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.

Tringan kommenttipuheenvuoron runko on luettavissa täällä.

Elokuussa talkoillaan

Tringan tapahtumakalenteriin on lisätty kahdet talkoot, joista ensimmäinen järjestetään Hangon lintuasemalla elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-8.8. ja seuraava 14.-15.8. Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Molempiin talkoisiin haetaan vapaaehtoisia talkoolaisia, osallistua voi myös ilman aikaisempaa talkookokemusta! Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet alla olevista linkeistä:

Hangon lintuaseman kesätalkoot 6.-8.8.2021
Tringan niittotalkoot Vanhankaupunginlahdella 14.-15.8.2021

Hangon lintuaseman pihan niittoa © Aleksi Lehikoinen
Lintuasemarakennuksen kunnostusta © Johannes Silvonen
Talkooporukkaa Vanhankaupunginlahdella © Dolf Assmann
Ruokojen niittoa Vanhankaupunginlahdella © Eero Haapanen

KHO kumosi Östersundomin yleiskaavan, maakuntakaava pysyi voimassa

Lisää hienoja suojelu-uutisia! Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:2021:60 kumonnut Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan. Ratkaisussaan KHO katsoi, että Natura-alueelle kohdistuvat yhteisvaikutukset olisi tullut selvittää yleiskaavaa laadittaessa, sillä niiden riittävän laaja arviointi ei ollut enää yksityiskohtaisemmalla osayleiskaava- tai asemakaavatasolla mahdollista.

Alun perin vuonna 2018 Helsingin, Vantaan ja Sipoon valtuustojen hyväksymän yleiskaavan keskeinen ongelma oli siinä, että Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen välinen Salmenkallion alue oli jätetty selvitysalueeksi. Tämän selvitysalueen tarkempi maankäyttö oli suunniteltu ratkaistavaksi pienemmissä kaavoissa, mutta näin ei kuitenkaan pystytty poissulkemaan mahdollisia heikentäviä vaikutuksia linnustollisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen. Tästä syystä tuomioistuin asettui siis Tringan, SLL:n Uudenmaan piirin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen valituksen kannalle ja piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen kaavan kumoamisesta maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain vastaisena. 

Sen sijaan Östersundomin maakuntakaavaa koskenut valitus hylättiin ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava jäi siten alueen osalta voimaan. KHO totesi perusteluissaan, että hyväksytty kaavaratkaisu mahdollistaa Natura-alueen luontoarvojen turvaamisen ottaen huomioon, että suojeluratkaisut tulee tehdä yleiskaavatason suunnittelussa.

Östersundomin yleiskaavan kumoaminen on jo toinen merkittävä voitto linnustolle ja suojelutyölle lyhyen ajan sisään. Östersundomin alueeseen on kohdistunut voimakasta rakennuspainetta jo hyvän tovin, ja Tringa on antanut ensimmäiset kannanottonsa yleiskaavaprosessiin jo vuonna 2011. Jälleen suuret ja lämpimät kiitokset ja onnittelut kaikille asiaan myötävaikuttaneille, ja erityiset kiitokset ansiokkaasta suojelutyöstä entisille suojelusihteereille Aapo Salmelalle, Hanna-Maija Kehvolalle, Kalle Mellerille ja Aili Jukaraiselle.

Työ ei kuitenkaan Östersundomin osalta pääty tähän. Suunnittelussa ja rakentamisessa on jatkossa otettava Natura-alueeseen kohdistuvat yhteisvaikutukset huomioon selkeämmin ja vahvemmin kuin nyt kumotussa yleiskaavassa. Tringa on myös jatkossa osaltaan mukana työskentelemässä alueen linnuston hyväksi.

Yleiskaavaa koskeva vuosikirjapäätös on luettavissa täällä.

Maakuntakaavaa koskeva muu päätös taas löytyy täältä.

Kuva: Matti Rekilä

Tringan suojelukatsaus 2/2021: Traficom, Karkkila ym.

Mainioiden Finnoo-uutisten vanavedessä on aika vuoden toiselle suojelukatsaukselle. Tällä kertaa lyhyenä yhteenvetona Tringan suojeluasioita maalis-huhtikuussa 2021.

1)Tringa antoi 9.4. lausunnon Traficomin UAS-ilmatilavyöhykkeiden perustamista koskevasta määräysluonnoksesta. Määräysluonnoksen tarkoituksena oli perustaa kieltäviä, rajoittavia ja sallivia UAS-ilmatilavyöhykkeitä miehittämättömien ilma-alusten eli dronejen toiminnan selkeyttämiseksi.

Lausunnossaan Tringa esitti ilmailulain 11 a §:n nojalla miehittämättömän ilmailun rajoittamista linnuston suojelemiseksi siten, että tärkeille linnustonsuojelualueille perustettaisiin rajoittavia UAS-vyöhykkeitä. Tringan esityksen mukaan dronejen toimintaa rajoitettaisiin näillä vyöhykkeillä vuosittain ajallisesti lintujen pesimäaikana sekä syysmuuton levähdysaikana. Tämä rajoitus olisi linjassa myös luonnonsuojelulain 39 §:n tahallisen häirinnän kiellon kanssa.

Prosessi on kesken, ja vyöhykkeiden perustaminen tulisi Traficomin mukaan ajankohtaiseksi aikaisintaan keväällä 2022. Tringa jatkaa asian valmistelua yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

Lausunto on luettavissa täällä.

2)Tringa jätti 16.4. Karkkilan kaupungille mielipiteen Jokipuiston asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavoittaa Vihdintien ja Karjaanjoen väliselle ranta-alueelle pienkerrostaloja. Kohdealue sijaitsee Karjaanjokilaakson maakunnallisesti tärkeällä lintualueella. Jokilaakson alue on eräs viimeisiä koskikaran maakunnallisesti tärkeitä pesimäpaikkoja Uudellamaalla, ja viime vuosina alueelta on lisäksi tehty havaintoja mm. äärimmäisen uhanalaisesta kuningaskalastajasta, virtavästäräkistä ja useista tikkalajeista. Tringa huomautti, ettei hanketta varten oltu tehty riittäviä selvityksiä, ja kohdealueen herkkyyden ja luontoarvojen vuoksi Tringa edellytti mielipiteessään asianmukaisten linnusto- ja luontoselvitysten tekemistä.

Karkkilan kaupunki on kuulemisen jälkeen tilannut linnustoselvityksen, ja hanke odottaa tätä kirjoitettaessa kaupungin teknisen lautakunnan linjausta jatkosta.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Muissa suojeluasioissa Tringa on osallisena Helen Oy:n merivettä hyödyntävän lämpöpumppuhankkeen vastikään käynnistyneessä YVA-seurantaryhmässä. Hankkeen tarkoitus on rakentaa Salmisaareen lämpöpumppu(ja) ja liittyvät vedenottoputket/-tunnelit Helsingin edustalle. Linnuston kannalta hankkeella on hankkeen toteutuessa todennäköistä vaikutusta Espoon-Helsingin matalikkojen IBA-alueelle, ja myös hankkeen mahdolliset vaikutukset Vanhankaupunginlahden ja Laajalahden Natura-alueille on tarvittaessa arvioitava asianmukaisesti. Sidosryhmät kokoustivat YVA-luonnoksesta huhtikuun lopussa, seuraava kokous on syksyllä YVA-ohjelman valmistuessa.

Suojelutoimikunta on ollut myös yhteydessä Carunaan koskien mahdollisten lisäheijastimien asentamista sähkölinjoihin ja sähkölinjojen maakaapelointitilannetta tärkeillä lintualueilla.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri