Porkkala-Evitskog-Suomenoja 24.4.2022 Retkikertomus

Kuva: Aleksi Mikola

Perinteinen Porkkalan ja Suomenojan bussiretki päästiin muutaman vuoden tauon taas järjestämään, tällä kertaa vähän totuttua myöhemmällä päivämäärällä. Lähtö normaaliin tapaan Kiasmalta, pari retkeläistä matkalta mukaan ja Pampskatanin parkkipaikalta vielä pari omalla autolla tullutta, niin retkiporukka oli kasassa: 34 retkeläistä, opas Aleksi Mikola ja apuopas Olli Keskikallio sekä luottokuski Antero. Bussimatkalla ihailtiin tien varren pelloilla olleita kurkia, ja pari takapenkkiläistä näki ikkunasta vilaukselta jalohaikaran, mutta oppaan hitaiden hoksottimien vuoksi ei tajuttu heti pysähtyä ja lintu ei paluumatkalla ollut enää paikalla. Pampskatanin polun varrella havaittiin lukuisien peippojen lisäksi ainakin laulavat tiltaltti sekä peukaloinen. Kärjen kannaksella pysähdyttiin ihailemaan alleja ja haahkoja, ja apuopas Olli huomasi D-luodon vierestä mustakurkku-uikun. Yli läpsytteli kolme piekanaa, joista yksi oikein hienosti ihan vierestä, sekä päivän ensimmäinen tuulihaukka.

Kärjen kalliolle päästyämme totesimme, että metsä suojaa aika hyvin reippaalta koillistuulelta, ja kalliolla oli leppoisaa seisoskella. Odotusten mukaisesti muutto oli tuulesta johtuen hyvin heikkoa. Paikallisista linnuista päästiin haahkojen ja allien lisäksi katselemaan mm meriharakoita, kalatiiroja, tukkakoskeloita ja kivitaskuja.

Haahkat. Kuva Ari Jokinen.

Muuttopuolella havaittiin sentään mm muutamia kuikkia, jokunen parvi sepelkyyhkyjä, taivaalta kuulunut pulmusen ääni sekä yllättävän monipuolisesti petolintulajeja: jo mainittujen kannakselta nähtyjen lisäksi hiirihaukka, sääksi, kolme tuulihaukkaa lisää, varpushaukka, kaksi hienoa sinisuohaukkakoirasta sekä sokerina pohjalla juuri ennen poislähtöä 2kv arosuohaukka. Arosuo meni harmittavasti sen verran hankalasti, että sillä ei päästy mässäilemään, vaikka lähes kaikki linnun näkivätkin.

Bussille palattuamme otimme suunnan kohti Kirkkonummen Maatilapuotia, josta saatiin maittavat kahvit ja pullat, sekä lajilistalle varpunen ja hemppo. Täältä jatkettiin Tringan retkillä hieman oudompaan kohteeseen: Kirkkonummen pohjoisosiin Evitskogiin, jossa on ollut peltotulvalla paljon lintuja. Tulva ei pettänyt, ja siellä oli monipuolisesti hanhia sekä sorsia ja muutama kahlaajakin: lajilistalle lisättiin ainakin metsähanhi, tundrahanhi, merihanhi, jouhisorsa, haapana, tavi, taivaanvuohi, metsäviklo ja rantasipi.

Kuva: Aleksi Mikola

Evitskogista suunnattiin vielä kohti retken toista pääkohdetta eli Finnoon altaita. Finnoon tyyppilajeja (naurulokki, punasotka, tukkasotka, mustakurkku-uikku, lapasorsa, harmaasorsa, nokikana, liejukana) päästiin ihailemaan hienosti, vain liejukanat olivat tyypilliseen tapaansa hieman piilottelevia ja aiheuttivat pientä päänvaivaa.

Mustakurkku-uikku. Kuva Ari Jokinen

Varsinkin punasotkia oli paikalla runsaan oloisesti. Pienenä bonuksena altaiden länsireunalla päästiin ihailemaan ihan kävelytien vieressä altaan reunoilla rauhassa ruokaillutta pikkutylliä.

Altaiden kierroksen jälkeen suunnattiinkin bussilla takaisin kohti keskustaa, jossa päätepysäkillä Kiasmalla oltiin kuuden maissa. Retkellä havaittiin yhteensä 86 lintulajia ja muutama nisäkäslaji siihen päälle.

Pampskatan. Kuva Ari Jokinen.

Aleksi Mikola

Lajilista systemaattisessa järjestyksessä (yht 86): kuikka, silkkiuikku, mustakurkku-uikku, merimetso, jalohaikara, kyhmyjoutsen, laulujoutsen, metsähanhi, tundrahanhi, merihanhi, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, haapana, harmaasorsa, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, mustalintu, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, merikotka, sinisuohaukka, arosuohaukka, varpushaukka, hiirihaukka, piekana, sääksi, tuulihaukka, liejukana, nokikana, kurki, meriharakka, pikkutylli, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, kuovi, metsäviklo, rantasipi, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, kalalokki, kesykyyhky, sepelkyyhky, palokärki, käpytikka, kiuru, niittykirvinen, västäräkki, peukaloinen, rautiainen, punarinta, kivitasku, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, tiltaltti, hippiäinen, töyhtötiainen, kuusitiainen, sinitiainen, talitiainen, puukiipijä, harakka, naakka, varis, korppi, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, vihervarpunen, hemppo, pulmunen, pajusirkku.

Nisäkkäät: orava, rusakko, kuusipeura, metsäkauris, valkohäntäkauris.

Retkikertomus: Tuusulan Rantamon iltaretki 13.4.

Tundrahanhi ja kaksi tundrametsähanhea Tuusulan Rantamon ilmatilassa

Tuusulan Rantamoon tutustui parinkymmenen retkeläisen porukka kauniina kevätiltana 13.4. Kevät oli myöhässä ja Tuusulanjärvi, Rantamon vesilintualtaat sekä peltotulvat olivat vielä tukevasti jäässä. Odotettavissa ei ollut merkittäviä lintukerääntymiä, mutta retkeily kannattaa aina. 

Havainnointi aloitettiin Rantamontien alussa olevalta pysäköintipaikalta. Töyhtöhyypät pitivät soidinta lähipellolla ja ensimmäiset hanhiparvet risteilivät taivaalla tulvapeltoja etsien. 

Kävelimme Rantamontietä 100 metriä eteenpäin Kaurapellontien risteykseen, josta on hyvä näkymä pohjoisen laajalle peltoaukealle. Kuusi kurkea esitti soidintanssia ja 23 kuovia oli pysähtynyt lepäämään ja odottamaan kevään etenemistä. 

Laulavat kiurut värittivät äänimaisemaa ja lintuja tuntui olevan liikkeellä ihan mukavasti. Muutama metsä- ja tundrahanhien sekaparvi lensi läheltä ja tarjosi hienon mahdollisuuden vertailla lajeja lennossa. 

Monesti hanhet myös laskeutuvat Rantamon pelloille, mutta toistaiseksi määrät ovat olleet pieniä. 

Kävelimme Rantamon tunnetun maamerkin, komean valkoisen sähkömuuntajan ohi. Sen seinusta tarjoaa mukavaa tuulensuojaa, mutta nyt sitä ei tarvittu; tuuli oli lähes tyyni ja ilta lämmin. Mahduimme kaikki peltojen keskellä olevalle muutontarkkailukukkulalle, josta on lähes esteetön näkymä kaikkiin ilmansuuntiin. Kukkulalta katseltiin pienellä rantatulvalla ruokailevia metsävikloja ja taivaanvuohia. Samassa yhteydessä löytyi komea sinisuohaukkakoiras tulvan takareunalta.

Kukkula on tehty varta vasten lintujen katseluun ja sijaitsee ihanteellisella paikalla. Se on suunnilleen Tuusulanjärven puolivälissä ja Rantamoon rakennettujen kahden vesialtaan välissä. Siitä hallitsee alueen täydellisesti, mutta kaukoputki on lähes pakollinen etäisyyksien vuoksi. 

Kävimme tutustumassa lähemmin Seittelin altaaseen, joka sijaitsee kukkulan itäpuolella. Sitä kunnostetaan parhaillaan, mutta paikalla olevat noin 300 naurulokkia taisi odottaa enemmänkin jään sulamista kuin altaan valmistumista. Kaksi harmaapäätikkaa tuli kuikuttamaan viereisiin haapoihin ja näyttäytyivät upeasti kiipeilemällä lähimmillään muutaman metrin päässä.  Sinisuohaukka oli lähtenyt saalistamaan ja liiti peltoa viistäen melko läheltä meitä, joten pääsimme katsomaan sitä hyvin myös lennossa. Ihailimme vielä pajusirkkuja ja monille kevään ensimmäisiä västäräkkejä. 

Piipahdimme vielä noin kilometrin päässä Sarvikallion luontopolulla, mutta polulla oli niin jäistä, että lenkki jäi torsoksi. Ehdimme kuitenkin katsoa laulavia laulurastaita ja kuunnella punarintojen sekä peippojen hienoa iltakonserttia.

Mielestäni tällaiset maksimissaan 20 hengen iltaretket lähialueelle ovat hyvä lisä Tringan retkivalikoimaan. Lajimäärä ei ole aina korkein mahdollinen, mutta näin on helppo tutustua uusiin retkikohteisiin ja niiden tarjontaan. Kiitos Anterolle sujuvasta kuljetuksesta ja kaikille osallistujille oikein mukavasta retkestä.

Mikko Savelainen (opas)

Kevättä Tringan alueella: huhtikuun alku

“Kevättä Tringan alueella” on videosarja lintukevään etenemisestä Tringan toimialueella. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan, miten huhtikuu on lähtenyt lintujen kevätmuuton osalta käyntiin.

Uusia jaksoja on luvassa kevään 2022 aikana noin kahden viikon välein. Videosarjan on toteuttanut Nico Niemenmaa. Niemenmaan aikaisempaa tuotantoa, Porkkalan lintupaikkoja sekä Porkkalan tunnettuja lintuharrastajia esitteleviä videoita, löytyy niin ikään Tringan YouTube-kanavalta.

Toukokuisen Porkkalan lintuviikon ohjelma on julkaistu!

Lintuviikolla 9.-15.5.2022 luvassa on lintu- ja luontoaiheisia esitelmiä, retkiä ja tapahtumia.

Maanantaina lintuviikon avaus on Kirkkonummen torilla ja keskustelua lintuharrastuksesta käydään myöhemmin kirjastossa, Fyyrissä. Asiantuntijoiden esitelmät pidetään kaupungin kunnantalon Kirkkonummi-salissa iltaisin tiistaista perjantaihin.

Luentoaiheita tänä vuonna on Vesilintujen pärjääminen vesiluonnon muutoksessa, Porkkalan linnut, Kirjavasiipiset kärpäset, Linnun mieli, Luontokato, Maailman todelliset valtiaat, Lintuatlas ja Rönnskär.

Lauantaina Kirkkonummelta on järjestetty kaksi bussivuoroa Porkkalaan, jossa on mahdollista osallistua neljälle opastetulle retkelle, joista kaksi on lapsille suunnattuja. Ne kestävät noin 2,5 tuntia ja päättyvät vanhalle kansakoululle, jossa on mahdollista nauttia kaffet Pinna-kahvilassa. Sunnuntaina Porkkalan tähystyspaikoilla päivystävät oppaat, joiden kanssa voi keskustella ja seurata keväistä muuttoarktikaa upeissa merimaisemissa.

Tarkempi ohjelma kannattaa katsoa tapahtuman omalta kotisivulta: porkkalanlintuviikko.fi . Lintuviikkoa v oi seurata Facebookissa ja Instagramissa: @porkkalanlintuviikko.

Porkkalan Lintuviikon järjestävät Tringa, Kirkkonummen Ympäristöyhdistys KYY ja Kirkkonummen kunta.



Kuva: Olli Saksela

Tringan kevätkokouksen 2022 kuulumisia

Tringan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin torstai-iltana 7. huhtikuuta Helsingissä Aalto-yliopisto Töölön tiloissa. Paikan päälle oli saapunut 18 jäsentä ja lisäksi kourallinen jäseniä seurasi kokousta etäyhteydellä. Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Hintikka ja sihteeriksi Aili Jukarainen. Kokouksessa käytiin läpi edellisvuoden vuosikertomus sekä tase ja tuloslaskelma. Kevätkokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle vuoden 2021 osalta.

Sääntömääräisten asioiden jälkeen yhdistyksen pj Aleksi Mikola esitteli ja kevätkokous vahvisti Tringan toimintastrategian vuosille 2022 – 2026. Tringa on jatkanut viime vuosina määrätietoista kasvua niin jäsenmäärän kuin toiminnankin osalta. Strategian tarkoitus on pitää tästä kehityksestä kiinni ja samalla kasvattaa yhdistyksen toiminnan vaikuttavuutta. Tutustu uuteen strategiaan tästä: Tringan strategia 2022-2026

Tringan vuosikertomus 2021
Tase ja tuloslaskelma 2021

Tringan kevätkokous Aalto-yliopistolla Helsingin Töölössä. Maskien takan vasemmalta oikealle toiminnanjohtaja Johannes Silvonen, kevätkokouksen pj Jukka Hintikka ja kokouksen sihteeri Aili Jukarainen. Kuva: Aleksi Mikola

Tringan jäsenkysely 2022

Tringa järjesti jäsenkyselyn helmi-maaliskuussa 2022. Kyselyyn osallistui 884 jäsentä; yli 20% Tringan jäsenistä. Kyselyn päätarkoituksena oli selvittää jäsenistön näkemyksiä yhdistyksen toiminnasta, liittyen tekeillä olevaan Tringan toimintastrategiaan vuosille 2022-2026. Kyselyssä kysyttiin mm. minkälaiseen toimintaan Tringan tulisi panostaa seuraavan viiden vuoden aikana.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 2kpl Tringan t-paitoja. Arpaonni suosi seuraavia: Pertti Saurola, Tuuli Siiskonen. Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Yhteenveto kyselyn vastauksiin aukeaa oheisesta linkistä: Tringan jäsenkyselyn 2022 yhteenveto

Kevättä Tringan alueella -videosarja seuraa lintukevään 2022 etenemistä

“Kevättä Tringan alueella” on uusi videosarja lintukevään etenemisestä Tringan toimialueella. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin tänään 1. huhtikuuta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan maaliskuun loppupuolen lintutilannetta ja pohjustetaan huhtikuun alkua.

Uusia jaksoja on luvassa kevään aikana noin kahden viikon välein. Videosarjan on toteuttanut Nico Niemenmaa. Niemenmaan aikaisempaa tuotantoa, Porkkalan lintupaikkoja sekä Porkkalan tunnettuja lintuharrastajia esitteleviä videoita, löytyy niin ikään Tringan YouTube-kanavalta.