Tringan tietokilpailun oikeat vastaukset

Tringan etäkokouksessa 3.2.2022 pidetyn tietokilpailun oikeat lajit ja tuntomerkit käydään läpi oheisella videolla. Keskustelemassa Petri Lampila ja Jukka Hintikka.

Tringan suojelukeräys tuotti yli 15 000 euroa linnustonsuojelutyöhön

Lämmin kiitos kaikille Tringan vuodenvaihteen linnustonsuojelukeräykseen osallistuneille! Keräykseen osallistui yhteensä yli 500 lahjoittajaa ja keräyksen nettotuotto oli komeat 15 261 euroa. Suojelukeräyksen tuotolla rahoitetaan suojelusihteerin työpanosta ja näiden lahjoitusten avulla voidaan varmistaa, että meillä on jatkossakin voimavaroja sekä suoraan linnustonsuojelutyöhön että muuhun vaikuttavaan toimintaan. Tringa on tärkeä vaikuttaja ja asiantuntija Uudenmaan linnustolle tärkeissä luonnonsuojeluasioissa, ja työmme jatkuu tehokkaana myös tänä vuonna!

Tringan bussi- ja veneretkiä tulossa kalenteriin

Hyvä uutinen! Tringan bussiretkiä aletaan lähes kahden vuoden tauon jälkeen taas järjestää. Keväälle on tulossa ainakin Hangon retkiä ja saariretkiä. Retkiä julkaistaan sitä mukaa kun niiden järjestelyt saadaan valmiiksi, joten Tringan tapahtumakalenteria kannattaa vilkuilla usein. Maksullisille retkille ilmoittaudutaan Eventio-verkkokaupan kautta. Retkimaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Maksulliset retket ovat vain Tringan jäsenille, ellei retkitiedoissa mainita toisin. Tervetuloa mukaan!

Tringan suojelukatsaus 1/2022: Ämmässuo, Karhusaari, Kantvik, Kilpilahti

Vuosi on alkanut suojelupuolella varsin työteliäissä merkeissä. Linnuston kannalta merkittäviä kaavoitus- ja muita maankäyttöhankkeita on ollut alkuvuodesta lausuntokierroksella useita, ja näihin pureudutaan vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa.

1) Jätimme 7.1. muistutuksen Espoon Ämmässuon tuulivoimalan kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa tuulivoimalan linnustovaikutukset on huomioitu valmisteluvaihetta tarkemmin, ja muuttavien lintujen osalta törmäysriski on arvioitu riittävällä tarkkuudella eikä voimala todennäköisesti lisäisi merkittävästi muuttavien lajien kuolleisuutta. Sen sijaan Ämmässuon alueella liikkuvien lokkien törmäysriski on edelleen arvioitu liian alhaiseksi. Niin pitkään kuin jätteenkäsittely alueella jatkuu pääosin nykyisen kaltaisena ja lokkeja liikkuu suunnitellun voimalan ympäristössä säännöllisesti tuhansittain, ei hankkeen haitallisia linnustovaikutuksia ole mahdollista estää tai oleellisesti vähentää. Esitimme muistutuksessa ensisijaisesti hankkeesta luopumista ja toissijaisesti joko voimalan sijoituspaikan muuttamista tai hankkeen lykkäämistä siihen saakka, kunnes jätteenkäsittely on (suunnitellun mukaisesti) toteutettu niin, että lokkien määrä alueella vähenee oleellisesti. 

Muistutus on luettavissa täällä.

2) Tringa jätti yhdessä Helsyn kanssa 14.1. mielipiteen Helsingin Karhusaaren pohjoisosan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Karhusaaren pohjoisosaan suunnitellaan pientaloalueen täydennysrakentamista ja katuinfraa n. 600 uudelle asukkaalle. Täydennysrakentamisen mittakaavaa tulee supistaa, jotta saaren metsä- ja ranta-alueiden riittävä yhtenäisyys voidaan turvata. Kaavoitettava alue rajautuu lännessä Östersundomin Natura- ja MAALI-alueeseen. Suunnittelualueen länsiosa on kaavassa merkitty myöhemmin suunniteltavaksi mahdollisesti tehokkaamman rakentamisen alueeksi. Näkemyksemme mukaan kaikki rakentaminen tulee ohjata pois tältä myöhemmin suunniteltavalta alueelta, ja Östersundomin läheiset alueet osoittaa puskurialueiksi S-merkinnällä. 

Mielipiteen voi lukea täältä.

3) Kirkkonummen kunnan osayleiskaavahankkeet jatkuivat Kantvikin osayleiskaavan tultua valmisteluvaiheeseen. Jätimme osayleiskaavan valmisteluaineistosta lausunnon 28.1. Suunnittelu- ja vaikutusalueella sekä niiden läheisyydessä on useita arvokkaita lintualueita. Suunnittelualueen kaakkoisreunalla sijaitsevalle Hilan MAALI-alueelle on nähtävillä olleessa kaavassa osoitettu runsaasti pientalorakentamista, ja tätä rakentamista tulee linnustoarvojen ja kalliomännikköalueen yhtenäisyyden turvaamiseksi supistaa merkittävästi ja osoittaa kyseiset alueet suojelualueiksi tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi. Lännessä suunnittelualue taas rajautuu Pikkalanlahden FINIBA-alueeseen ja Siuntion–Kirkkonummen–Inkoon sisäsaariston MAALI-alueeseen. Sisäsaariston MAALI-alueeseen kuuluvat luodot tulee kaavassa osoittaa suojelualuemerkinnällä, ja näille tärkeille lintualueille kohdistuvia mahdollisia häiriövaikutuksia tulee hankkeen edetessä selvittää huolellisesti ja ohjata veneliikennettä poispäin ko. alueilta. Esitimme myös täsmentäviä kaavamääräyksiä Mattbyn peltojen alueelle ja edellytimme linnustoselvitysten teettämistä jo osayleiskaavavaiheessa. 

Koko lausunto on nähtävillä täällä.

4) Muissa maankäyttöhankkeissa jätimme 15.2. lausunnon Helen Oy:n Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön siirtohankkeen YVA-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen Helsingin seudun kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppujen, maaputkien ja tunneleiden välityksellä. Kritisoimme ohjelmaa siitä, että käytännössä vaihtoehtoja suunnitellulle reitille ei ole: kaikki putkilinjaukset kulkevat Natura- ja MAALI-alueiden halki Östersundomin, Mustavuoren ja/tai Salmenkallion kohdalta. Esitimme vaihtoehtoisen reitin huomioimista suunnittelussa, maanpäällisen rakentamisen ja puuttomana pidettävien avo-osuuksien välttämistä tärkeillä lintualueilla, kattavien ja perusteellisten vaikutusarvioiden ja linnustoselvitysten teettämistä sekä Natura-arvioinnin tekemistä LSL 65 §:n mukaisesti.  

Lausunnon voi lukea täältä.

Näiden kannanottojen ohella Tringa oli yhtenä allekirjoittajana mukana Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetyssä yhteydenotossa, jossa esitettiin Helsingin kansallisen kaupunkipuistohankkeen kiirehtimistä siten, että yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä edellytetään perustamisselvityksen valmistelusta tehtäväksi esitys vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Yhteydenoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä.

Kevättä odotellen, 

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Raportti Töölönlahden linnustosta 2021

Silkkiuikku pesällään Töölönlahdella. Kuvaaja: Christa Granroth

Töölönlahden linnusto kartoitettiin vuonna 2021 Tringan toimesta, jo toisena vuonna peräkkäin. Tämänkertainen raportti on edellisvuotista laajempi, sillä huomio kohdistettiin pesimälinnuston lisäksi myös talvi-, kevät- ja syyslinnustoon. Christa Granrothin laatiman raportin voi lukea tästä: Raportti Töölönlahden linnustosta 2021

Lahdella pesivien vesilintujen määrissä havaittiin pieniä muutoksia edellisvuoteen nähden: silkkiuikkujen ja nokikanojen parimäärä laski hieman, sinisorsien ja kyhmyjoutsenten parimäärä taas nousi. Töölönlahdella syksyisin levähtävien vesilintujen määrät ovat runsastuneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Syksyllä 2021 lahdella laskettiin ennätyksellisen paljon mm. nokikanoja, harmaasorsia ja haapanoita.

Vesilintujen runsautta syksyisellä Töölönlahdella. Kuvaaja: Christa Granroth

Aikaisempi, vuoden 2020 raportti löytyy tästä: Raportti Töölönlahden linnustosta 2020

Helmikuun kuukausikokous ja Tringan tietokilpailu

Viime torstaina pidetyn kuukausikokouksen ohjelmassa oli perinteinen Tringan tietokilpailu, eli määrityskisa. Kokouksessa oli mukana 54 osallistujaa etäyhteydellä.

Määrityskisassa oli tällä kertaa 40 kuvaa ja vain yksi sarja, joka tasoltaan haastava. Kuvat olivat näkyvissä jokainen 30 sekunnin ajan, lisäksi kuvien välissä oli 10 sekuntia vastausaikaa. Alustavien kommenttien mukaan kisa koettiin haastavana. Kisan kuvat on katsottavissa täällä: Tringan tietokilpailu 2022

Määrityskisan oikeat lajit käydään läpi ja tulokset julkistetaan maaliskuun kuukausikokouksessa torstaina 3.3.2022. Tervetuloa seuraamaan kisan purkua maaliskuussa!

Tringan ja Helsyn podcast: Helsingin arvometsät

Keväällä 2022 Tringa julkaisee yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Helsyn kanssa podcast-sarjan pääkaupunkiseudun luonnosta. Toisessa jaksossa Jukka Hintikka ja Marju Hulttinen keskustelevat luontokartoittaja Olli Mannisen kanssa Helsingin arvometsistä.

Tringa ja Espyy lausuivat Finnoon keskuksen asemakaavaehdotuksesta

Viime keväänä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa puutteellisten kaavamääräysten takia kaatunut Finnoon keskuksen asemakaava on edennyt uudelleen ehdotusvaiheeseen. Tringa jätti asemakaavaehdotuksesta muistutuksen yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa.

KHO kumosi kaavan alun perin sen vuoksi, että Suomenojan lintualtaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa mainittuja lieventämistoimenpiteitä ei oltu kirjattu oikeudellisesti sitoviksi kaavamääräyksiksi. Kaavamääräysten osalta nyt esillä ollut kaava on askel oikeaan suuntaan, mutta hieman valikoiva ja riittämätön sellainen. Luontoarvojen turvaamiseksi lievennystoimenpiteet tulee viedä kaavamääräyksiin kattavasti kokonaisuudessaan. Kaavan keskeinen ongelma eli lintualtaan länsipuolen lähimpien korttelien rakentamisen intensiteetti ja laajuus sekä näistä aiheutuva suojavyöhykkeen kapeus ovat sen sijaan entisellään. 

Yhdistykset vaativat muistutuksessaan ensisijaisesti rakentamisen merkittävää supistamista suunnitellusta ja toissijaisesti kattavia lisäyksiä ja muutoksia esitettyihin kaavamääräyksiin mm. lintualtaan lähellä kulkevan luontopolun kulunohjauksen, naurulokkiyhdyskunnan huomioimisen ja sen olemassaolon turvaamisen, altaan vesitasapainon ja suojavyöhykkeiden puuston sekä pensaiden säilyttämisen osalta. 

Suomenojan lintuallas on paitsi eräs maamme arvokkaimmista, myös kansainvälisesti merkittävä lintukosteikko ja se täyttää lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon valittavan alueen kriteerit usean lajin osalta. Kaikki alueeseen kohdistuvat haitalliset vaikutukset on yhdistysten mukaan minimoitava, ja lisäksi alueen linnuston tilaa ja lieventämistoimenpiteiden tehokkuutta on seurattava säännöllisesti.

Ehdotusvaiheen jälkeen kaava etenee seuraavaksi hyväksyttäväksi. Tringa ja Espyy seuraavat kaavahankkeen etenemistä ja jatkavat työtä alueen luontoarvojen turvaamiseksi. 

Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Kuva: Matti Rekilä