Kevät otti jaksolla jälleen harppauksen eteenpäin. Viimeisimpiä uusia saapujia ovat olleet mm. jouhisorsa, heinätavi, silkkiuikku, ruskosuohaukka, meriharakka, niittykirvinen ja mustaleppälintu. Tämän viikon muutto on todennäköisesti pysähdyksissä kylmän sään ja vastatuulen takia.
Harmaahanhien eli anserien massat muuttivat maaliskuun aikana. Suurin muutto laskettiin 19.3., kun Espoon Soukassa muutti yli 6000 anseria. Hangon lintuaseman hienoja muuttoja edustivat mm. 3875 muuttavaa haahkaa, 60 pilkkasiipeä, 197 kurkea ja 15 kangaskiurua. Muista mukavista muuttosummista mainittakoon 1100 sepelkyyhkyä ja 161 mustarastasta Espoossa sekä 12 vuorihemppoa Kirkkonummella.
Metsä- ja tundrahanhikerääntymät ovat tänäkin vuonna kasvaneet suuriksi. Enimmillään Vihdin Vanjärvellä laskettiin 5800 anseria. Hyvistä kerääntymistä mainittakoon myös 420 laulujoutsenta Karkkilan Alimmaisessa, 90 tavia Kirkkonummen Saltfjärdenillä, 150 harmaahaikaraa Inkoon Kopparnäsissä ja 208 merisirriä luodolla Tammisaaren ulkosaaristossa.
Jakson harvinaisin lintu oli Vihdin Vanjärveltä löytynyt amerikantavi. Helsingissä, Espoossa ja Kirkkonummella 22.3. muuttanut huippuaikainen kattohaikara paransi Tringan saapumisennätystä kahdeksalla päivällä. Isohaarahaukkoja on ilmoitettu pitkin maaliskuuta peräti yhdeksästä eri Tringan alueen kunnasta, todennäköisesti kyse on muutamasta (3-4) ympäri Suomea seikkailevasta yksilöstä.
Muita harvinaisuuksia olivat 5 kyhmyhaahkaa, 2 jääkuikkaa, 2 pikku-uikkua, pikkukajava ja 2 tunturikiurua. Lyhytnokkahanhi ja pikkujoutsen esiintyivät runsaana, molempia havaittiin kymmenittäin. Jalohaikaroita ilmoitettiin kymmenkunta.
Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:
Pieni matala pudotti tänään aamulla Uudenmaan länsiosaan kunnon takatalven, 5-15 cm lunta, joka ei heti edes sula kylmän sään takia. Tällä viikolla muuttajilla Suomen eteläpuolella on kasvava paine jatkaa muuttoa, joten myötätuuli huomenna aamulla ja torstaina virkistää lähtöä jonkin verran. Ilmamassa pysyy vuodenaikaan nähden kuitenkin koleana laajalla alueella Pohjois-Euroopassa. Suurta muuton repeämistä ei siis ole odotettavissa – vain ajoittaista pientä edistystä.
Ti: Osaksi selkeä, tyyni ja kylmä pakkasaamu. Aamun aikana lounaistuuli voimistuu vähitellen kohtalaiseksi, sää pilvistyy ja lämpötila nousee hiukan nollan yläpuolelle. Aika hyvä muuttosää vallitsee aamumuuttajille, mutta laaja-alainen kylmyys hillitsee. Iltapäivällä tuuli voimistuu edelleen navakaksi, merellä kovaksi, ja pohjoisesta alkaen tulee viimeistään illalla räntää. Muutto- ja retkisää menevät surkeaksi.
Ke: Kohtalaista–navakkaa lännenpuoleista tuulta, joka iltapäivällä on luoteesta ja alkaa illalla heiketä. Pilvisyys vaihtelee, ja räntä- tai lumikuurot ovat mahdollisia. Lämpötila on enimmäkseen pari astetta nollan yläpuolella. Voimakas sivutuuli merellä vaimentaa muuttoa selvästi.
To: Aamulla heikkoa–kohtalaista etelän-lounaanpuoleista, päivällä kohtalaista-navakkaa lounaistuulta. Aamupuolella voi ajoittain tulla räntä- ja vesisadetta tässä järjestyksessä. Iltapäivällä on poutaa, mutta vesikuurot ovat vielä mahdollisia. Verraten pilvistä ja kohtalainen muuttosää.
Pe, arvio: Navakkaa–kovaa lounaan-lännenpuoleista tuulta, ajoittain vesi- tai räntäsadetta ja huono muuttosää.
Viikonlopun epävarma näkymä: Lauantaina luoteinen kylmänpurkaus hillitsee muuttoa, mutta sunnuntaina on mahdollista, että vähän lämpimämpi ja myötäisempi länsilounainen virtaus pääsisi tänne muuttoa voimistamaan.
Tringan kaikki
retket huhtikuun puoliväliin asti sekä kaikki bussi- ja veneretket toukokuun loppuun asti on peruttu ja näille
ilmoittautuminen on suljettu. Tällä hetkellä näyttää hyvin todennäköiseltä,
että myös kaikki loput Tringan kevään retket tullaan perumaan. Tilannetta
seurataan ja asiasta ilmoitetaan erikseen, mikäli tilanne helpottuu ja joitakin
kokonaan ulkoilmassa pidettäviä pieniä kävelyretkiä voidaankin suositusten
mukaan pitää.
Jo maksetut retkien retkimaksut palautetaan. Maksupalautukset hoitaa Eventio, jonka kautta maksullisille retkille on ilmoittauduttu. Ilmoittautuneet saavat sähköpostilla ohjeet maksupalautusten hakemisesta.
Syksyn retkiä julkaistaan lisää myöhemmin. Ajankohdasta tiedotetaan Tringan sivuilla. Näitä odotellessa, hyviä omatoimiretkiä kaikille!
Petro Pynnönen (teksti ja kuvat, joissa ei kuvaajaa mainittu)
Edellistalven retken innoittamina lähdimme uudelle
seikkailulle linturikkaisiin maisemiin. Tällä kertaa ajankohdaksi oli
valikoitunut hieman myöhäisempi ajankohta, helmi-maaliskuun vaihde. Aika valikoitui
sen perusteella, että tähän aikaan säät ja luonnon tila ovat jo keväisemmät,
mutta lähes kaikki talvehtivat linnut ovat edelleen paikalla. Tämä toteutuikin
hienosti, sillä vastaavaa kukkaloistoa ja lintujen laulua ei havaittu vielä
helmikuun alun retkellä. Loppuretkestä havaittiin jo useita muuttolintulajeja.
Edellisessä retkikertomuksessa https://www.vanha.tringa.fi/2019/03/tringa-pohjois-israelissa-5-11-2-2019/
kerrotaan yleisesti alueen linnustosta, tässä alla tämän retken päiväkirjakirjoitukset:
26.2.
Lähtö Helsinki-Vantaalta iltakoneella klo 19.50. Seitsemän hengen
seurueemme saavuttua kentälle, saimme epämiellyttävän uutispläjäyksen
päin kasvoja: meille kerrottiin että laukut eivät lähde tänään
yhdellekään lennolle niiden käsittelijöiden ulosmarssin vuoksi! Vain
käsimatkatavarat sai ottaa mukaan. Alkoi armoton pakkaaminen terminaalin
lattialla, sillä käsimatkatavaroihin piti saada mahtumaan kaikki
tarvittava. Lyhyiden mutta tiukkojen neuvotteluiden jälkeen saimme ottaa
lisäksi jalustat käsimatkatavaroihin, joten osa sai kaiken tarvittavan
sittenkin mukaansa. Selvisipä sekin, että teleskooppipampulta näyttävä
staijikeppi on ihan ok käsimatkatavaroissa. Osa joutui lähtemään viikon
retkelle pikku repun kanssa. Yksi meistä oli mennyt juuri hetkeä
aikaisemmin sisään, joten hänellä ei ollut edes mahdollisuutta pakata
tavaroitaan käsimatkatavaroihin. Mm. jalusta jäi häneltä Helsinkiin. No,
matkaan sentään päästiin. Ehdin lähettää viestin israelilaiselle
kaverilleni, josko häneltä saisi yhtä jalustaa lainaksi. Vastausta en
ehtinyt odottaa kun astuimme koneeseen. Tel Avivin päässä yllätys oli
suuri kun hihnalta tuli sittenkin osa matkalaukuista. Ulosmarssi oli
kestänyt noin tunnin, juuri meidän lähdön ajan! Puolet porukasta jäi
edelleen ilman tavaroitaan. Kentällä meni aikaa katoamisilmoitusten
kanssa, ja hotellille nukkumaan päästiin tämän takia vasta
pikkutunneilla.
27.2.
Viivästyneistä unista huolimatta kaikki olivat aamulla
urheasti klo 6 aulassa valmiina puistokävelylle. Tällä kertaa olimme
päättäneet, että ilman naamiokottaraista emme puistosta poistu. Alueen
peruslajistoa, kuten priinioita, arabianbulbuleita ja isopurppuramedestäjiä
näkyi heti. Ihanan keväinen sää helli väsyneitä jäseniämme ja lintujen katselu
tuntui luksukselta. Hyvin näkyvä osa linnustoa Tel Avivin puistoissa ovat
erilaiset c-kategorian lajit, kuten pihamaina, afrikanhanhi, munkkiaratti ja
kauluskaija. Niiden kuuluvat äänet kaikuvat jatkuvasti. Naamiokottarainen
piileskeli aikansa, mutta niitä löytyi lopulta viisi yksilöä pinnamiesten ja
-naisen riemuksi.
Naamiokottarainen (Sturnus burmannicus) Hayarkon Park Kuva: Arto Keskinen, Bamba, Petro ja Yoavin jalusta Kuva: Jouko Olkio, ja Apterola lownii -lude Maagan Michael 27.2.2020
Yhden jalustan jääminen Helsinki-Vantaalle harmitti, mutta
pelastus tilanteeseen oli saapunut jo lentomatkan aikana. Yoav Perlman lupasi
lainata jalustan ja oli tehnyt meitä varten lisäksi kuvaohjeet, mistä portista
pitää mennä sisään, ja minkä pömpelin takana jalusta odottaa, kun hän ei itse
pystynyt olemaan paikalla. Nerokasta! Erityisen tärkeä maininta oli pihalla
odottava mastiffin näköinen koira, Bamba, joka kuulemma näyttää pahalta ja
haukkuu ärisee pahaenteisesti, muttei pure. Ilman tätä ohjetta olisi ehkä
jäänyt jalusta hakematta… Kiitos Yoav, toda! Vain toinen lintuharrastaja voi
ymmärtää miten tärkeästä asiasta oli kyse. Iso hatunnosto!
Matka jatkui viimein kohti pohjoista. Ensimmäinen kohteemme oli
Maagan Michaelin altaiden eteläpuolella oleva staijikallio, jonka
rantakivikossa on aina kahlaajia. Hienossa säässä katselimme rannan
aavikko- ym tyllejä ja MM altaiden linturunsautta. Meri oli hiljainen,
mutta altaiden puolella oli vilinää: yö-, jalo-, silkki- ja
rääkkähaikara löytyivät, pelikaaneja, pikkumerimetsoja,
pronssi-iibiksiä, papyryskerttusia, paljon nauru-, kaitanokka-,
armenian- ja etelänharmaalokkeja. Lopulta 4 tavallista pulmussirriä
rannan kallioiden sirriporukassa ja kaksi kesäpukuista valkosiipitiiraa
altailla taisivat olla paikan kiinnostavimmat havainnot. Rannalla vilisi
omituisia, siivettömiä, Apterola lownii -luteita.
Kolmen maissa hyvästelimme Välimeren ja lähdimme kohti
Arbelin tukikohtaamme seuraavaksi neljäksi yöksi. Matkalla pysähdys Kfar
Barukin altailla. Portit olivat lukossa, mutta aidankin takaa reipas
retkiryhmämme onnistui kaivamaan kaivatut valkopää-, ja marmorisorsat. Liitohaukka
yleistyy kovaa vauhtia edelleen, niitä on ihan kaikkialla! Illaksi tuttuun Shavit guest houseen, jonka
kolmen ruokalajin illallinen oli viedä tajun. Huomenna suuntaamme koko päiväksi
Hulaan kurki- ja petolinturetkelle. Kuvia ei juuri kertynyt tänään, mutta
huomenna pannaan paremmaksi!
28.2.
Aamukävely
ennen aamiaista hienoissa maisemissa Arbelin kylän reunoilla. Kaukana
kanjonin yllä näkyi pikkukiitäjiä ja ensimmäinen sinirastas. Samoin
näimme retken ensimmäiset kalliotamaanit (Procavia capensis) ja vuorigasellit (Gazella gazella) Arbel 28.2.2020
Aloitimme aamun kävelyllä Arbelin kylän reunamilla. Maisema
täällä ylängöllä on luonnostaan avointa kivikkoista nummea, jossa kasvaa hieman
piikkipensaita ja runsaasti ruohovartisia kasveja. Kaikkialla kuuluu
harmaasirkun helisevä laulunsäe, mustapäätaskuja istuskelee näkyvillä paikoilla
ja vuoripyitä kotkottelee eri suunnilla. Arbelin rotkon yllä vilahteli
pikkukiitäjiä, kylän reunan puissa piileskeli harakkakäki ja syyriantikkakin
nähtiin. Eurooppalaisia peippolintulajeja näkyi runsaasti; peippoja, järri- ja
viherpeippoja, tiklejä, hemppoja ja keltahemppoja.
Agamon
Hulassa on lintuturistilla helppoa. Vuokrasimme golfkärryt, joita
varten koko järven ympäri on tehty noin viiden kilometrin lenkki.
Matkanteko oli huomattavan leppoisaa, sillä siirtymät olisivat olleet
turhan pitkiä kävellen. 28.2.2020
Herkullisen aamiaisen jälkeen ajoimme suoraan Hulaan lintupaljouden
keskelle. Hulan vetonaula on valtava kurkimassa, jonka ympärille on
rakentunut melkoinen infra; uusi hieno opastuskeskus, kurkisafareita
vedettävillä piilokojuilla, kulkuvälinevuokraamo ja hienot
katselupisteet ja asfaltoidut pyörätiet kosteikon ympäri. Vuokrasimme
pari golfkärryä ja kiersimme rauhassa koko alueen ympäri. Kurkia näimme
ehkä 30.000 yksilöä, osa oli selvästi jo lähtenyt kevätmuutolle. Kaksi
keisarikotkaa, kiljukotkia, arohiirihaukkoja, liitohaukkoja, upeat 32
marmorisorsaa, pelikaaneja, paljon haikaroita, pikkumerimetsoja, satoja
sorsia, vuorikirvisiä, sitruunavästäräkki jne jne, tosi paljon lintuja!
Tyytyväisenä palailimme iltapäivän mittaan takaisin Arbeliin kaikessa
rauhassa pysähdellen. Matkalla poimin tienposkesta Bagrada stolida
-luteen, josta ei ilmeiseti ole ainoatakaan havaintoa Israelista. Eli
Israelinpinna siis! Illalla jälleen kylläisinä nukkumaan sakaalien
ulvoessa ulkona.
Päivän teema oli karkauspäivänpinnat, tietenkin! Aamukävely jälleen
Arbelin kylän ympäristössä tuotti vain samoja tuttuja lintuja. Aamiaisen
jälkeen suuntasimme kohti Golania. Matkalla pysähdyimme Jordan-joen
suiston kohdalla. Papyrus- ja silkkikerttuset lauloivat kilpaa
ruovikossa, harakkakäet käkättivät ja harjalintu puputti.
Mustafrankoliinin raastava räikkä kuului kahdesta suunnasta, mutta itse
lintua emme nähneet. Päivän ensimmäiset eliskättelyt kuitenkin nähtiin!
Kuussa käveli villisikoja! Maale Gamla 29.2.2020
Siirryimme ylemmäs ylängölle. Gamlan alapuolisella kanjonilla,
Ma’ale Gamlan kohdalla, staijailimme kaikessa rauhassa hyvän tovin. Pian näimme
lähirinnettä pitkin hiippailleen neljän villisian seurueen, ja heti perään
vanha vuorikotka nousi kuin nousikin Gamlan kanjonin ylle kaartelemaan. Jälleen
eliskättelyt läpsyivät! Samoin näkyi arohiirihaukkapariskunta ja retken ensimmäinen
hanhikorppikotka. Niitä näkyi myöhemmin päivällä kuusi lisää Gamlan tienvarren
haaskalla. Vähissä ovat. Kevät on sen verran edennyt että ensimmäinen
punapäälepinkäinenkin nähtiin, samoin viisi käärmekotkaa. Ylängön vesialtaat Naturin
lähellä todettiin nopeasti varsin tyhjiksi. Nummella sen sijaan näimme kolme
valkoselkätaskua. Kaksi näistä oli naaraita ja vieläpä hyvin erinäköiset,
opettavaiset yksilöt. Toinen oli tasaisen ruskeanharmaa, lähes arotaskumainen
ja toinen mustakurkkuinen selvästi harmahtavampi. Lintuoppaan
siipi-pyrstö-tuntomerkki erona lännensurutaskuun todettiin jälleen kerran
paikkansa pitämättömäksi.
Iltapäivällä päätimmekin vierailla Bet Sheanin laaksossa,
lähinnä Kfar Ruppinin pelloilla. Kävelimme alfalfapelloilla iltaan saakka
viiriäisiä, kirvisiä ja arosuohaukkoja ihastellen. Viimeksi mainittuja näkyi
2kv- ja ad koiraat. Tuhkakirvinen löytyi ihmeen helposti. Se oli itse asiassa
ensimmäinen kirvinen, jonka tsekkasin langoilla istuvasta kirvisparvesta. Se
vasemmanreunimmaisin. Paluumatkalla Arbeliin pimeässä tien ylitti
lähietäisyydeltä kaksi shakaalia. Illalla tuli pieni sadekuuro, retken
ensimmäinen. Huomisaamulla olisi tarkoitus nousta Hermon-vuorelle. Tämän rennon
päivän lajisummaksi tuli 94, kaikki Israelin karkauspäivänpinnoja.
2kv koiras arosuohaukka Kfar Ruppin 29.2.2020 Kuva: Arto Keskinen
1.3.
Menomatkalla Hermonille Golanilla näytti vielä hyvältä. 1.3.2020
Retken neljäs päivä aloitettiin varhain ja lähdimme ajamaan
kohti Hermonvuorta ja sen erikoisuuksia. Koko yön kestänyt sade lakkasi sopivasti
juuri klo 5 kun lähdimme liikkeelle. Sään piti kirkastua päivällä, mutta mitä
ylemmäs pääsimme, sitä ankeammalta sää alkoi näyttämään. Samoin lämpötila
putosi sitä mukaa kuin vaihteet vaihtuivat pienemmiksi. Ensimmäisellä
kävelyretkikohteellamme oli vielä siedettävä ilma ja viitisen lämpöastetta,
mutta lopulta Hermonvuorelle päästyämme olimme sumun ja piiskaavan räntäsateen
ympäröimänä ja lämpötila putosi yhteen asteeseen. Lisäksi tajusimme vasta
ylhäällä, että tänään vuorelle ei kannata edes yrittää. Autojen jonon pää oli
puolessa välissä Hermonintietä. Vaikka ei ollut edes viikonloppu, väkeä oli
menossa laskettelemaan tolkuttomasti. Paikalla olisi kannattanut olla tuntia
ennen avaamisaikaa. Perinteisellä nakkeli-tiaispaikalla ei pysynyt oikein
pystyssä, kun tuuli piiskasi. Käännyimme takaisin ja keskityimme kallionakkelin
ja balkanintiaisen etsintään vuoren tuulensuojan puolelta. Melko nopeasti
löytyi 16 vuorisirkun parvi ja heti perään kolme säkättävää balkanintiaista.
Alas kavutessamme alkoi ylempää kuulua nakkelimaista pulputusta ja viimein
löytyi kuin löytyikin kiukkuisen oloinen kallionakkeli kiviltä hyppelemästä.
Peukaloinen, rautiainen ja korppi liitettiin samoin retkilistalle ennen kuin
sanoimme hyvästit ylängölle ja palasimme alas lämpimään Hulan laaksoon.
Lämpötila
oli alimmillaan +1C ja tuuli ja räntäkuurot riesasivat. Jouko ja Arto
olivat sitkeitä ja sitkeys palkittiin: aurinko tuli esiin, samoin
balkanintiaiset, vuorisirkut ja viimein kallionakkelikin! Majdal Shams,
1.3.2020Balkanintiainen (Parus lugubris) ja vuorisirkkunaaras (Emberiza cia), Majdal Shams 1.3.2020. Kuvat: Arto Keskinen.
Kibbutz Danin kohdalla tien vieressä oli houkuttelevan
näköisiä kala-altaita, joissa olikin paljon haikaroita ja sorsia, mutta mitään
sen ihmeempää sieltä ei löytynyt.
Hulan järven tornista näkee lähinnä vain sivuille. 1.3.2020
Ajoimme perille Hulaan, jossa menimme suoraan Nature
reserviin lämmittelemään. Paikka on kalpea aavistus siitä, millainen Hulan
laakso olisi jos sitä ei olisi kuivattu 50-luvulla. Lisäksi viimeisen
kahdenkymmenen vuoden aikana järven papyruskasvustot ovat pääosin kuolleet
pois. Liekö vesi liiaksi rehevöitynyttä vai mikä on muutoksen aiheuttanut?
Lintuja näkyi vielä runsaasti. Järvellä kellui satamäärin nokikanoja ja
kymmeniä pikku-uikkuja. Rantojen ruovikkovöissä vilisteli tiltaltteja,
ruovikosta kuului välillä pussitiainen ja välillä papyrus- ja silkkikerttusen
laulut. Ruokosirkkalintuja suristeli kaksikin ja nutriat kurluttivat ja
vinkuivat eri puolilla. Kevät oli tosiaan tulossa. Pääskysiä lenteli
sadoittain, seasta löytyi runsaasti räystäspääskyjä ja yksi törmäpääsky. Kattohaikaroita
putosi taivaalta n. 700:n parvi yöpymään. Rankan päivän ilta oli mukavan rauhallinen.
Pihamaina (Acridotheris tristis)
on kaunis, mutta huonomaineinen vieraslaji ja se on yleistynyt
valtavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Hula Lake 1.3.2020
2.3.
Pohjoisen retkemme alkoi valumaan etelään. Kävimme aamulla
laskeskelemassa Genesaretjärven pohjoispään lintuja. Mustakaulauikkuja näkyi
90, valkoposkitiiroja 80 ja vasta retken toinen mustapäälokki. Aamiaisen jälkeen
vierailimme Arbelin jyrkänteellä kalliokirvinen ja sinirastas mielessämme.
Sinirastaita näkyi heti useita, samoin löytyi kalliokirvispari pienen
etsiskelyn jälkeen. Täytyy ihmetellä israelilaisten innokkuutta vierailla
kansallispuistoissa. Näin arkipäivänäkin porukkaa riittää satamäärin
vähäpätöisenkin oloisiin kohteisiin. Toki Arbel on hienoimmasta päästä Israelin
luontonähtävyyksistä. Paikalla tapasimme samalla koneella kanssamme saapuneita
suomalaisia. Eivätpä hekään olleet saaneet vielä matkatavaroitaan.
Arbelvuori ja kalliokirvinen (Anthus similis)
kuuluvat yhteen. Kalliokirvinen ei ole harvinainen, mutta niitä on aina
harvakseltaan ja sen pesimäbiotooppi on usein vaikeasti
tavoitettavissa. Vuoren harjanteen reunamilla kisaili ilmeinen
pariskunta näitä WP:n alueella hankalasti nähtäviä kirvisiä. 2.3.2020
Hyvästelimme Arbelin ja suuntasimme kohti Kfar Ruppinia ja
sen Jordan valley birding centeriä. Linnuista ei tänäänkään ollut pulaa ja
sääkin helli, joten mikäs oli ollessa! Matkalla pysähtelimme rennolla otteella,
eikä ollut kiire mihinkään. Ensimmäisellä pysähdyksellä näkyi mm. 16 kilju-, 2
aro- ja 1 keisarikotkaa. Kfar Ruppinilla näkyi toistakymmentä kiljukotkaa
lisää, muutama tamariskivarpunen, pari peltotulkkua ja paljon alueen muita
peruslintuja. Illalla Birding centeriin yöksi. Iltakävelyllä kibbutzin
reunoilla näkyi hieno saalisteleva tornipöllö, ja viitisen kyläpöllöstä
vihelteli. Kiva ja rento retkipäivä. Huomiselle on jälleen kovemmat odotukset
ja rankan tuntuinen ohjelma. Saapa nähdä kuinka käy! Retken lajimäärä nousi 165:een
Toiseksi viimeinen aamu 3.3. alkoi Kfar Ruppinin
peltoaukeilla. Alfalfaniittyjä on kilometritolkulla, joten ei auttanut kuin
lähteä ketjukomppaamaan ja toivomaan parasta. Päätargettina oli aasiankiuru,
joita varmasti on vielä paikalla. Ja eihän siinä kauaa mennyt kun taivaalta
alkoi kuulua hieman sitruunavästäräkkimäistä surahdusta, ja aasiankiuru lensi
ylitsemme ja laskeutui peltoon. Maassa sitä ei näissä oloissa voinut nähdä ei
sitten millään, mutta lentoon lähtiessä sen näki kohtuullisen läheltä ja
taisipa siitä joku kuvankin napata. Pellolla tapasimme paikallisen ornin, Tuvia
Kahnin. Oli mukava viimein paiskata kättä, sillä hän auttoi meitä jo
edellisvuoden retken lintujen löytämisessä. Lähdimme ajamaan kohti Kuollutta
merta. Matkalla kävimme palmumetsikössä Tuvian neuvomalla
idänhopeanokkapaikalla, ja sieltä löytyikin pienen hakemisen jälkeen
pariskunta. Hankalaksi osoittautunut laji näillä retkillä, mutta nyt viimein
onnisti.
Kuolleen meren vuoristot ovat tänä vuonna vihertävät! Sateita on
ollut niin paljon, että kaikkialla vihertää ja viljelmät kukoistavat.
Muuttolinnuille se tietää helpompaa aavikon ylitystä, kun vettä ja
ravintoa on saatavilla. Päivän yksi pääkohde oli Länsirannan puolelta
ilmoitettu basalttitasku, mutta paikalle päästyämme siellä odotti vain
hämmennys. Olihan siellä mustia taskuja, joilla oli musta kärkivyö
pyrstössä, mutta jokin oli ’terribly wrong’. Olemukseltaan linnut olivat
kuin nuoria kalottitaskuja, mutta pyrstössä oli usealla yksilöllä
liikaa mustaa. Yhtään valkolakkista paikalla ei nähty, eikä yhtään nähty
niin hyvin, että olisi saatu ikä määritettyä. Linnut olivat ainakin
päälaelta kiiltävän mustia ja ne lauleskelivat ahkerasti. Valkoisia
siipisulkien tyviä ei havaittu yhdelläkään. Alempana rinteessä näimme
heti perään tavallisen nuoren kalottitaskun. Päätettiin jättää laji
auki. Outo tapaus…! Pyydettiin paikallisia käymään tsekkaamassa
paremmalla ajalla mistä on kyse.
Kalotti?tasku (Oenanthe leucopyga?)
soidinlennossa. Paikalta oli ilmoitettu basalttitasku, mutta
määrittämättä nämä meiltä jäi. Jotain mystistä näissä taskuissa oli,
koska useammalla kuin yhdellä oli musta kärkivyö pyrstössä, eikä
yhdelläkään ollut valkoista päälakea. Mezukei Dragot 3.3.2020 Kuva: Arto
Keskinen
Aavikolta saimme listallemme lukuisia retkenpinnoja, joista parhaat
olivat varmastikin kalliosirkku ja kyproksenkerttu. Jälkimmäisiä oli
Wadi Mishmarissa ainakin 7. Muuttolinnuista näimme ensimmäisiä:
mustakurkkukerttu, vaaleakultarinta, punapäälepinkäinen etc.
Illalla, auringon laskettua tapasimme Barak Granitin, joka oli tullut
paikalle vetämään meille nuubiankehrääjä- ja aavikkopöllöretken.
Ensimmäinen kehrääjä kuultiin jo ennen kibbutsia, ja sisällä niitä näkyi
pari lisää. Samoin aavikkopöllö löytyi lähes heti kun pääsimme perille,
ja saimme ihailla upeassa kuutamossa wadin sisällä
aavikkopöllöpariskunnan huutelua ja kuhertelua kallioseinämällä. Olimme
todella onnekkaita, sillä molemmat lajit löytyivät helposti ja kello oli
vasta puoli kahdeksan! Illaksi ajoimme Ezuziin Egyptin rajalle.
Matkalla päivän illallinen proosallisesti mäkkärissä. Perillä Ezuzissa
Studio Tobianassa odotti kaksi meidän matkalaukuistamme, jotka Finnair
oli toimittanut päivällä. Yksi vielä uupuu.
Muutama tunti unta palloon ja aavikolle! Olimme Nizzanan
puoliaavikolla tutulla junavaunulla puolisen tuntia ennen auringonnousua. Oli
kylmää, mutta aivan tyyntä, joten saatoimme seisoskella avoimesti vanhalla
junaradanpohjalla ja kuunnella ja kiikaroida ympäristöä. Junanvaunu on hyvä
tuulensuoja tarvittaessa.
Ensin kuului vain töyhtökiurujen viheltelyä, mutta pikku
hiljaa alkoi tapahtumaan. Ensin Tuomas löysi idänkaulustrapin soidintelemasta,
sitten kuului kaukaista susimaista ulvontaa. Pikku hiljaa kuoroon liittyi muita
ääniä ja kun aurinko viimein nousi, se sai taskut ja muut linnut tupsahtamaan
kuin tyhjästä esiin. Arotaskuja näkyi yhtäkkiä kymmenkunta, samoin pari
aavikko- ja valkoselkätaskua. Yksinäinen susi jolkotteli suoraviivaisesti
pohjoiseen, ja pian niitä näkyi pari lisää matkalla toiseen suuntaan.
Arabiantimalit kantoivat pesärisuja, ja puskissa vilahteli jonkin verran
kaukaisia Sylvioita. Kun lämpöväreily kävi liialliseksi, palasimme Ezuzin
kylään retkelle. Matkalla tien vieressä näkyi hieno minervanpöllöpariskunta.
Ezuzissa, aivan majapaikkamme vieressä, on talvehtinut
kashmirinuunilintu ja taigakirvinen, joita menimme tietysti etsiskelemään.
Pusikossa kävellessämme taivaalta kuului jouhihietakyyhkyjen ääniä, jolloin
kävelimme taas takaisin kylälle niitä varten tehdylle juomapaikalle. Tälläkin
kertaa vettä on satanut niin paljon, ettei yksittäinen juomapaikka houkuta
lintuja. Palasimme nopeasti takaisin koluamaan kaikessa rauhassa metsäistä
notkelmaa ja tällä kertaa kashmirinuunilintu löytyikin äänestä. Taigakirvistä
ei vain millään löytynyt, mutta juuri ennen poistumistamme löysimme yhdestä
puusta päivehtivän persianpöllösen! Laji lienee varsin kova Nizzanassa, sillä
ainakaan ebirdissä siitä ei ole sieltä päinkään yhtään havaintoa. Cafe Ezuzin
herkullistakin herkullisemman klo 11 brunssin jälkeen suuntasimme kohti
Negeviä. Tsekkasimme Nizzanan altaat kaiken varalta, ja olihan siellä vielä
yksi ruovikkoinen pieni allas jäljellä. Mitään mainittavaa sieltä ei kuitenkaan
löytynyt. Seuraava kohde oli syyrianhemppojen yöpymispaikka Telalimin lähellä,
mutta merkitys sanalle yöpymispaikka selvisi oppaalle vasta paikan päällä. Ei
sellaiseen paikkaan keskellä päivää kannata mennä, ihan vain vinkiksi jatkossa…
No, me jatkoimmekin etelään Sde Boqeriin ja Ben Gurionin hautapaikalle, jossa
kiersimme hieman peltoja täplähietakyyhkyn toivossa. Keli oli ihanan kesäinen:
+27 ja pilvetön taivas. Kaksi lentävää täplähietakyyhkyä onnistuimme näkemään,
samoin joitakin hanhi- ja pikkukorppikotkia. Retken lopetus tehtiin rennosti
syyrianhemppopaikalla. Mutta vaikka nakotimme siellä pari tuntia aina auringon
laskuun saakka, ei paikalle tullut muutamaa viherpeippoa enempää yöpyjiä.
Syyrianhempoilla on kuulemma paha taipumus viettää viikko pari jossain
paikassa, ja kadota taas.
Persianpöllönen (Otus brucei) 4.3.2020 Ezuz Kuva: Arto Keskinen
Pakkasimme paikalla tavarat matkakuntoon ja ajoimme suoraan Yoav
Perlmanille palauttamaan hänen ekana päivänä Maurille lainaamansa
jalustan. Yoav kertoili olevansa yhtä hämmentynyt niistä
”basalttitaskuista” kuin mekin ja näytti unkarilaisen kaverin niistä
ottamia kuvia. Yoav ei ole kuulemma koskaan nähnyt sellaista pyrstöä
kalottitaskulla. Kävimme Yoavin vinkistä syömässä läheisessä Bilu
Grillissä, ja sitä voi todellakin suositella! Ulospäin siitä ei näy kuin
hepreankielisiä tekstejä, mutta sisällä palvelu ja ruokalistat toimivat
sujuvasti englanniksi. Yöksi kentälle, jossa viimeinenkin matkalaukku
oli siirretty suoraan paluukoneeseen. Yölento meni normaalisti, ja
kuudelta oltiin takaisin räntäisellä Helsinki-Vantaalla. Kiitos
osallistujille, jotka teitte kokeneina matkailijoina tästä retkestä
mukavan kokemuksen oppaallekin. Thank you Barak, Tuvia and Yoav for you
kind help during the trip, and especially to Yoav for the ingenious
instructions how to find the tripod!
RETKEN LAJILISTA 27.2.-4.3.2020:
Laji YHT (197 lajia)
pikku-uikku
Tachybaptus ruficollis 269
silkkiuikku Podiceps cristatus 3
mustakaulauikku Podiceps nigricollis 125 etenkin Lake Kinneret (Genesaretinjärvi)
merimetso
Phalacrocorax carbo 616
pikkumerimetso
Phalacrocorax pygmeus 265
pelikaani Pelecanus
onocrotalus 109
yöhaikara Nycticorax nycticorax 40
rääkkähaikara Ardeola
ralloides 2
lehmähaikara Bubulcus
ibis 240
silkkihaikara Egretta garzetta 59
jalohaikara
Egretta alba 173
harmaahaikara
Ardea cinerea 445
ruskohaikara Ardea purpurea 6
mustahaikara Ciconia nigra 105
kattohaikara Ciconia ciconia 1384 kevätmuuttoa
pronssi-iibis Plegadis falcinellus 500
kapustahaikara Platalea leucorodia 35
afrikanhanhi Alopochen aegyptiacus 7 Tel
Aviv
ristisorsa Tadorna tadorna 4 Hula-järvi
haapana Anas penelope 547
harmaasorsa Anas strepera 200
tavi Anas crecca 330
sinisorsa Anas platyrhynchos 638
jouhisorsa Anas
acuta 47
heinätavi Anas
querquedula 1/ Ashalim reservoir 3.3.
Korona on osoittanut lähimetsien tärkeyden ihmisten virkistykselle. Itä-Helsingin metsissä on myös paljon luontoarvoja. Mellunkylässä, Kivikossa ja Vartiokylän pohjoisosassa niitä uhkaavat nyt liian suuret hakkuut. Luontojärjestöjen mielestä hakkuusuunnitelmia tulee vähentää.
Harvennushakkuiden uhkaama metsäkuvio 92. Kuva: Matti Lipponen.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat jättäneet Helsingin kaupungille yhteisen lausunnon Mellunkylän ja Vartiokylän pohjoisosan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta. Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat ohjaavat viheralueiden hoitoa kaikkein tarkimmalla tasolla. Tämän suunnitelman piiriin kuuluu muun muassa Kivikon suosittu ulkoilualue.
“Lähimetsien merkitys ihmisten virkistykselle on korostunut koronakriisissä”, sanoo suojeluasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.
“Luontojärjestöjen mielestä nyt nähtävillä ollut suunnitelmaluonnos vaarantaisi toteutuessaan alueen luonto- ja virkistysarvot kestämättömällä tavalla. Suunnitelma on myös Helsingin kaupungin oman monimuotoisuusstrategian vastainen. Tämän suunnitelman hakkuilla ja hoitotoimilla ei todellakaan lisätä metsien monimuotoisuutta.”
Suunnitelman suurin ongelma ovat täysin ylimitoitetut ja huonosti perustellut hakkuut, jotka uhkaavat erityisesti alueen yhtenäisiä viheralueita. Erityinen ongelma ovat lukuisiin metsiköihin ilman asiallisia perusteluja esitetyt harvennushakkuut, jotka lähinnä pilaavat metsän tuntua sekä hidastavat luontoarvojen kehittymistä.
Lisäksi suunnitelman ohjeistus on pahasti puutteellinen poimintahakkuiden ja pienpuuston hoidon rajaamisen sekä lahopuun jätön ohjeistamisen osalta. Ongelmia on myös suunnitelman hoitoluokituksessa: arvometsiä on osoitettu alueella aivan liian vähän ja yksipuolisesti kalliomaihin painottaen. Suunnitelmaluonnos perustuu myös alueen luontokohteiden osalta vajavaisiin tietoihin – esimerkiksi minkäänlaisia lajistoselvityksiä alueella ei ole kaupungin puolesta viime vuosina tehty. Lisäksi nähtävillä ollut aineisto oli pahasti puutteellinen mm. kuvioiden puustotietojen osalta.
Luontojärjestöt esittävät suunnitelman palauttamista jatkovalmisteluun. Hakkuu- ja hoitotoimenpiteet on kohdistettava selkeästi vain sinne, missä niille on todellista ja perusteltua tarvetta. Nykyistä selvästi suurempi joukko metsiköitä tulee osoittaa hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Lisäksi arvometsiksi on syytä osoittaa luontoarvoiltaan edustavin osa (esim. kolmannes) alueen kangas- ja lehtomaista.
Koko lausunto on luettavissa täältä: https://www.sll.fi/helsinki/2020/03/18/lausunto-mellunkylan-ja-vartiokylan-pohjoisosan-luonnon-ja-maisemanhoitosuunnitelman-luonnoksesta/
Lisätietoja:
Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, keijo.savola(AT)gmail.com, 045 6521 974
Aapo Salmela, järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, helsy(AT)sll.fi, 050 3011 633
Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:
Tällä viikolla kevät etenee ja myös muutto myötätuulen ja poutaisen korkeapaineen ansiosta, joskin lounaistuuli on aluksi vähän liiankin voimakasta. Myös Venäjältä Italiaan ulottuva kylmän vastatuulisään kieleke hillitsee muuttajien tuloa etelästä–kaakosta. Se väistyy vasta loppuviikolla, jolloin muuttosäätilanne on melko ihanteellinen. Viikon aikana saapuvat mahdollisesti sääksi, metsäviklo, ruskosuohaukka, mustaleppälintu, lapasorsa, punajalkaviklo, liejukana, pikkutylli ja mustapyrstökuiri. Muun muassa sepelkyyhkyn, hiirihaukan, lehtokurpan, töyhtöhyypän, punarinnan, kiurun ja kottaraisen sekä haahkan muutto voimistuvat ja kurkiakin alkaa tulla jo parvina perjantain tienoilla.
Ti: Tänään on muuten hyvä muuttosää, mutta lounaistuuli on merellä navakkaa–kovaa, mikä hillitsee meren ylitystä.
Ke: Sää on kuten tänään, mutta pilvisyys on ohuempaa ja ylempänä ja lounaistuuli etenkin iltapäivällä vähän kovempi. Kova tuuli haittaa vähiten hanhien ja vesilintujen lentoa, mutta pikkulinnut ja kaartelumuuttajat epäröivät meren ylitystä.
To: Enimmäkseen kohtalaista, merellä navakkaa W–WSW-tuulta, joka on kuitenkin selvästi heikentynyt keskiviikosta. Pilvisyys on aluksi ohutta ja melko vähäistä, mutta mahdollisesti lisääntyy iltapäivällä. Sisämaassa voi +10 astetta ylittyä. Kaakkois- ja Keski-Euroopan tuulitilanne paranee tänne tuleville muuttajille, ja myös ilmamassa lämpenee. Muuttosää on hyvä.
Pe, arvio: Heikkoa–kohtalaista lounaanpuoleista tuulta, poutaa ja loistavaa muuttosäätä kaikille lajeille yöllä ja päivällä. Erityisesti pitkään jarruuntunut Baltiasta tulijoiden virta aukeaa.
Viikonlopun arvio: Ehkä vielä lauantaina on hyvä muuttosää, mutta sitten tulee usean päivän luoteinen-pohjoinen kylmänpurkaus, joka pysäyttää muuton.
Vallitsevan tilanteen ja viranomaisten ohjeiden vuoksi Tringan sääntömääräistä kevätkokousta ei järjestetä huhtikuun ensimmäisenä torstaina. Yhdistyksen säännöt eivät mahdollista täysin etäyhteyksien varassa pidettävää kokousta, joten kokousta lykätään myöhempään ajankohtaan.
Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:
Tänään oli viikon paras muuttopäivä. Huomisesta alkaen kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus hillitsee pari päivää muuttoa, koska Itämerellä ja Selkämerellä vallitsee navakka pohjoistuuli. Tuuli heikkenee sunnuntaiksi, josta eteenpäin on koko ajan paranevaa muuttosäätä. Aurinkoinen korkeapainesää vallitsee pitkän aikaa, ja sateet ovat hyvin vähäisiä. Termisen talven tulon todennäköisyys on enää mitätön, eikä edes lyhyttä takatalvea ole nyt näköpiirissä, vaikka lumikuuron osuessa kohdalle voi hetkeksi tulla talvinen olo.
Pe: Kohtalaista pohjoisenpuoleista tuulta, joka yöksi heikkenee. On selkeää–puolipilvistä ja enimmäkseen poutaa, mutta yksittäisiä lumikuuroja voi tulla. Yöpakkasta ja päivällä 0–2 plusastetta. Muutto on vaisunpuoleista.
La: Heikkoa–kohtalaista pohjoistuulta, joka yöksi tyyntyy. Aamupuolella vaihtelevaa pilvisyyttä ja joitakin lumikuuroja; iltaa kohti sää selkenee. Yöllä napakka pakkanen, päivällä 0–2 plusastetta. Muutto on vaisunpuoleista.
Su: Heikkoa tuulta ja selkeää. Yöllä on jälleen reipas pakkanen. Tuulen heikkeneminen ja aamupakkasen väistyminen piristävät selvästi muuttoa. Muuttajia tulee Suomeen eniten lounaasta, koska Venäjältä Balkanille asti on jarruttava kylmänpurkaus.
Ma–ti, arvio: Lounaisvirtaus lämpenee, voimistuu pikkuhiljaa ja suosii yhä enemmän muuttajien saapumista sektorista Puola–Ruotsi. Pilvisyys lisääntyy, mutta poutainen sää jatkuu.
Kattojärjestömme BirdLife Suomi on julkaissut koronavirusepidemian vuoksi ohjeet, joita jokaisen lintuharrastajan on nyt syytä noudattaa:
Noudata annettuja viranomaismääräyksiä ja -suosituksia, kuten ulkomaanmatkan jälkeistä karanteenia, etäisyyttä toisiin ihmisin ja yli 10 ihmisen kokoontumisrajoituksia.
Vältä suosituimpia lintupaikkoja ja pidä muihin harrastajiin riittävää etäisyyttä.
Huolehdi lintutornissa ja vastaavissa paikoissa siitä, että etäisyys muihin ihmisiin on vähintään 1–2 metriä.
Poikkeustilanteen vuoksi kaikki Tringan retket ja muu ohjelma on peruttu 13.4. asti. Osalle peruuntuneista retkistä ja kursseista pyritään löytämään myöhemmin uusi ajankohta. Peruunteiden retkien ja kurssien osallistumismaksut palautetaan kokonaisuudessaan ja tästä ilmoitetaan erikseen kaikille ilmoittautuneille.
Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:
Säätyyppi on hyvin vaihteleva muuton kannalta: välillä etenee, välillä seisahtuu. Yleisvirtaus on kuitenkin lounaan puolelta ja lauha, joten kevät etenee tällä viikolla hiljalleen. Kevään ensimuuttajia voi odottaa etenkin keskiviikkona ja torstaina.
Ma: Yöllä ja aamulla sataa vettä lähes jatkuvasti, lounaistuuli on navakkaa–kovaa ja pilvikorkeus matala; muutto on pysähtynyt. Aamupäivällä sade lakkaa luoteesta alkaen, tuuli heikkenee kohtalaiseksi ja kääntyy luoteeseen sekä sää selkenee iltapäivällä. Iltapäivän retkisää on hyvä ja muuttosääkin periaatteessa, mutta kellonaika on huono muuton alkamiselle.
Ti: Selkeää ja etenkin sisämaassa reipas pakkasyö. Aamulla on heikkoa etelänpuoleista tuulta, joka päivällä kääntyy lounaaseen ja voimistuu merellä navakaksi. Aamun kuluessa pilvisyys lisääntyy hiljalleen ja lämpötila nousee selvästi nollan yläpuolelle, mutta sateen mahdollisuus on pieni. Muuttosää on sangen hyvä (vaikka aamulla pakkanen hillitsee sisämaassa).
Ke: Mantereella heikkoa–kohtalaista, merellä kohtalaista-navakkaa länsilounaista tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa sekä aika lämmintä. Iltapäivällä pilvisyys lisääntyy, kun lounaasta saapuu yhtenäinen vesisadealue viimeistään illaksi. Aamulla on alkuviikon paras muuttosää.
To, arvio: Kohtalaista lännenpuoleista tuulta ja verraten selkeää, jos yön sade ja sumupilvi ehtivät aamuksi pois. Mahdollisuus on erittäin hyvään muuttosäähän, mm. merikotkia, hiirihaukkoja ja jokunen isohaarahaukka seassa.
Viikonlopun arvio: Hyvin todennäköisesti tulee kevättä jarruttava kylmän ilman virtaus luoteesta-pohjoisesta noin kolmeksi päiväksi. Ulkoilu- ja retkisää voi olla hieno, mutta muuttosää vaisu.
Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi on kehotettu välttämään tarpeetonta kokoontumista myös harrastustoiminnassa. Tringa ottaa ohjeistuksen vakavasti ja peruu maaliskuun loppuun saakka kaikki tapahtumansa. Tringa myös seuraa tilannetta, viranomaisten ohjeita ja suosituksia ja päättää jatkosta niiden mukaan.
Ulkoilua ja omia linturetkiä tämänhetkinen koronavirustilanne ei kuitenkaan estä. Suosittelemme linturetkeilyä omassa lähiympäristössä tänäkin viikonloppuna!
Kevään saapuvat muuttolinnut ovat edelleen aikataulua reippaasti edellä. Viime katsauksen jälkeen on Tringan alueella nähty esimerkiksi kevään ensimmäiset tyllit, tundrahanhet, lapinsirkut ja valkoposkihanhet.
Tässä vaiheessa aikaista kevättä on osunut kohdalle jo muutama oikein hyvä muuttopäivä. Toistaiseksi parhaana massapäivänä voidaan pitää maaliskuun kuudetta päivää, jolloin satoja metsähanhia, töyhtöhyyppiä ja kiuruja rynnisti Suomeen, valtaosa Porkkalan ”johtolinjaa” pitkin.
Harvinaisuusosastolla on yllättävän vähän mainittavaa. Nokivaris viihtyy edelleen Vanhankaupunginlahden alueella Helsingissä ja samalla alueella nähtiin 27.2. mustakaularastas. Maininnan ansaitsevat myös Vihdissä hanhien sekaparvessa paikallisena oleskellut lyhytnokkahanhi ja Mäntsälästä löytynyt lapintiainen.
Ensimmäisten vesilintujen ja hanhien hyviä kerääntymiä löytyy tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon pelloilta ja lahdilta. Porkkalan merialueillekin on saapunut jo keväisen suuret määrät alleja (muutama tuhat). Muutamia pikkujoutsenia on nähty paikallisena Helsingissä, Kirkkonummella, Hangossa ja Raaseporissa. Ensimmäiset yksittäiset punasotkat ja kurjet on myös nähty. Meilahden kulorastaskin on saanut useita lajitovereita kaveriksi etelämpää maastoon. Nyt jos koskaan kannattaa lähteä retkelle, uusia lajeja saapunee rytinällä Suomeen lähipäivinä!
Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:
Hyviä kevätmuuttosäitä on lähiaikoina niukasti, sillä aluksi on tuuli- ja sadepäiviä ja viikonlopuksi tulee luoteinen kylmänpurkaus, mutta sunnuntaina lauhtuu taas nopeasti. Kevään eteneminen hidastuu.
Ke: Navakkaa kaakkoistuulta, joka iltapäivällä kääntyy lounaan puolelle ja voimistuu merellä ajoittain kovaksi. Aamusta alkaen on jatkuvaa vesisadetta koko päivän, mutta iltapäivällä on mahdollisuus lyhyisiin taukoihin sateessa. Huono muuttosää.
To: Kohtalaista, merellä navakkaa lounaistuulta, joka illalla heikkenee. Aamulla saapuu lännestä Hankoon melko yhtenäinen mutta kapea vesi- ja räntäkuuroalue, joka liikkuu nopeasti itään ja poistuu Porvooseen päin puoleenpäivään mennessä. Sen jälkeen pilvisyys vaihtelee, ja mahdollisesti tulee joitakin vesi- tai räntäkuuroja. Sateiden ajoitus ja sijainti on kuitenkin vaikea ennustaa oikein. Kun ei sada, muuttosää on kohtalainen.
Pe: Kohtalaista-navakkaa lännenpuoleista tuulta, joka iltaa kohti kääntyy luoteeseen, kun kylmää ilmaa virtaa Suomeen ja sää pakastuu. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja ajoittain räntä- tai lumikuuroja. Huonohko muuttosää.
La, arvio: Reipas luoteisvirtaus vallitsee ja pakkassää. Enimmäkseen on poutaa mutta lumikuurot mahdollisia. Kylmä sivutuuli lamauttaa muuttoa, mutta ulkoilusää on hyvä. Iltaa kohti selkenee ja kylmenee lisää.
Su, arvio: Aamu on selkeä, heikkotuulinen ja liian kylmä hyvälle muutolle, mutta mainio retki- ja ulkoilusää vallitsee. Päivän kuluessa lounaistuuli voimistuu navakaksi, sää pilvistyy hiljalleen ja lauhtuu; samalla muuttosää aluksi paranee ja retkisää huononee tuulen takia.
Tringan helmikuisen määrityskilpailun tulokset julkistettiin maaliskuun kokouksessa 5.3. Tieteiden talolla. Kisassa oli kaksi sarjaa: harrastajasarja ja tertiaalisarja. Harrastajasarja sisälsi kuvia lajeista, jotka on tavattu Suomessa, tertiaalisarjan lajit on kaikki tavattu WP:n alueella. Pisteiden lasku: oikea laji = 3 pistettä; väärä laji = 0 pistettä; tyhjä = 1 piste.
Kaikki kuvat olivat tällä kertaa Aleksi Lehikoisen ottamia. Kisan vaikein kuva oli kuva n:o 46 – kukaan osallistujista ei tunnistanut lajia. Kaikki muut kuvat tunnistettiin vähintään kahden osallistujan voimin. Onnittelut vielä voittajille ja kiitokset kisan koonneelle Aleksi Lehikoiselle sekä kisan purusta vastanneelle Tringan ARK:n Petteri Hytöselle!
Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle: Kevätmuutto edistyy seuraavan viikon aikana, kun on sopivaa etelän-lounaanpuoleista melko lauhaa virtausta. Huomenna on viikonlopun paras muuttosää. Voisi tulla jopa ensimmäisiä lehtokurppia, mustaleppälintuja, kulorastaita sekä uusia hanhia, kurkia ja vesilintuja, punarintoja, västäräkkejä ja kangaskiuruja.
Pe: Kohtalaista länsilounaista tuulta, joka heikkenee iltaa kohti, pilvisyys repää aamulla ja päivä on verraten selkeä. Erinomainen retki- ja muuttosää kaikille varhaisille tulijoille.
La: Yöllä useita pakkasasteita, päivällä lämpöasteita. Aamulla on heikkoa, iltapäivällä kohtalaista idänpuoleista tuulta. Aamulla on vain ohutta yläpilveä, mutta pilvisyys lisääntyy päivällä, ja illalla on sateen mahdollisuus. Retki- ja muuttosää hyvät.
Su: Enimmäkseen on heikkoa tuulta. Aamun ennuste on epävarma: todennäköisimmin poutaa mutta voi olla myös verraten pilvistä, ja etenkin idässä voi sataa vettä tai räntää. Päivällä on poutaa ja mahdollisesti jopa selkeää. Jos ei sada, retki- ja muuttosää ovat erinomaiset.
Ma–ti, arvio: Etelänpuoleinen leuto virtaus, melko pilvistä ja ajoittain vähän sadetta.
Tringan pinnakisapalvelussa järjestettiin tänä talvena ensimmäistä kertaa Tringan talviskaba, jossa yhteen kisataulukkoon oli yhdistettynä yleinen sarja, ekosarja ja spondesarja. Talviskabaan ilmoitti pinnoja yhteensä 88 osallistujaa (useampaan sarjaan osallistumiset pois lukien 79 eri kisaajaa). Kilpailun kokonaislajimääräksi saatiin 139.
Yleisen sarjan voittoon ylsi espoolainen Sami Tuomela 124 lajilla. Toiseksi sijoittui helsinkiläinen Timo Damski 121 lajilla ja kolmanneksi karkkilalainen Mika Teivonen 118 lajilla.
Talviskaban top 15:
Etelä-Suomessa koko talvi oli lumeton, eikä meri jäätynyt juuri lainkaan. Merenlahdet olivat kokonaan jäässä vain muutamana päivänä koko talven aikana. Kevätmuutto alkoi tänä vuonna erittäin aikaisin, ja esimerkiksi talviskaboissa monesti hankaluuksia aiheuttaneet kiuru ja töyhtöhyyppä olivat helpohkosti hoidettavissa.
Harvinaisimpia talviskaban lajeja olivat isohaarahaukka ja mustakaularastas. Poikkeuksellisen runsaina esiintyneisiin lajeihin voisi listata lähes kaikki harvalukuiset viivyttelijät, mutta mainittakoon niiden sijaan vaikkapa kirjosiipikäpylintu (havaitsi 58 % kisaajista), valkoselkätikka (74 %) ja pohjantikka (61 %). Vähissä sen sijaan olivat esimerkiksi tundraurpiainen (15 %), varpuspöllö (33 %) ja vuorihemppo, jota ei havaittu kisassa lainkaan.
Talviskaban ässät:
Ekosarjaan pinnoja ilmoitti 36 kisaajaa. Voiton talviekoskabassa vei helsinkiläinen Gustaf Nordenswan 101 lajilla – nyt jo neljännen kerran.
Ekosarjan top 10:
Spondesarjaan pinnoja ilmoitti 37 kisaajaa. Voittoon ylsi Petro Pynnönen Lohjalta 86 lajilla.
Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:
Muutto on jo alkanut, eikä termistä talvea ole näköpiirissä. Kärjistetysti voi sääoloista sanoa, että marraskuu loppui viikko sitten, joulukuuta kesti vajaan viikon ja tänään onkin sitten siirrytty maaliskuun puoleenväliin. Tammi- ja helmikuuta ei ollut.
Alkukevään lajien jo alkanut muutto (kiuru, töyhtöhyyppä, harmaa- ja kalalokki, varis, uuttukyyhky, kottarainen, harmaahaikara, merikotka) etenee hiljalleen, sillä leuto suursäätilan virtaustyyppi jatkuu. Kuitenkin tiistain–keskiviikon vaiheilla on muuttoa pysäyttävä vastatuuli- ja sadejakso. Ensimmäisiä kuikkia, tuulihaukkoja, punarintoja ja niittykirvisiä on tulossa. Jäättömyyden ja lumettomuuden takia hanhia, joutsenia ja vesilintuja on tullut ja tulee lisää, mikä entisiin aikoihin nähden on kovin varhaista. Hanhet sopeutuvat näköjään jokseenkin välittömästi talven puuttumiseen, vaikka niiden geenikellossa täytyy olla tieto ajankohdan epätavallisesta aikaisuudesta. Tietysti siinä on riskinsä, sillä talven tulo on periaatteessa mahdollinen vielä koko maaliskuun ajan.
Ma: Enimmäkseen on kohtalaista, iltaa kohti heikkenevää lounaanpuoleista tuulta ja aamulla vähän sadetta; päivällä osaksi selkenevää ja oikein hyvää muuttosäätä.
Ti: Aamupuolella on heikkoa–kohtalaista itä-koillistuulta, joka illalla voimistuu merellä navakaksi. Pilvisyys vaihtelee ja ajoittain sataa vettä. Muuttosää on kohtalainen.
Ke: Idänpuoleinen tuuli voimistuu navakaksi, sataa yleisesti ja jatkuvasti vettä tai räntää ja runsas pilvisyys on matalalla. Muutto ei etene.
Loppuviikko: Virtaus kääntyy todennäköisesti etelän ja lounaan välille, ja jatkuva sade lakkaa, mikä suosii taas muuttajia.
Ensimmäistä kertaa vuonna 2018 Porvoon Tolkkisiin järjestetty tikkaretki on muutaman vuoden aikana muodostunut jo perinteeksi. Kurjan sääennustuksen takia vielä retkiaamunakin tuli jokunen peruminen, mutta kuitenkin kolmisenkymmentä ihmistä kapusi bussiin täydessä retkivalmiudessa. Emme antaneet sateisen sään haitata, vaan suuntasimme linjurin keulan heti kohti retkemme pääkohdetta Tolkkisten tikkaruokintaa, jota ylläpitää PSLY (Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry).
Tolkkisissa. Kuva Bjarne Kantén
Sateella päivä valkene paljon hitaammin kuin selkeällä säällä, joten saapuessamme paikalle oli vielä hämärää. Pikkuhiljaa lajilista kuitenkin karttui mustarastaalla ja perustiaisilla. Myös pyrstötiaisparvi vilahti ohitsemme, kuin loistaen valopilkkuina pimeässä. Päivän ensimmäinen tikkalaji oli yllättäen pikkutikka, joka ruokaili useamman minuutin rasvalla. Myös koiraspalokärki ja muutama käpytikka viihtyivät ruokinnan tuntumassa, tullen nopeasti havaituksi.
Kuva Eetu PaljakkaKuva Timo Fager.
Yritimme käydä kuulostelemassa ruokinnan viereisestä ruovikosta viiksitimaleita, mutta korkean veden takia emme päässeet, kun sinne vievä tie tulvi. Kävimme vielä muutaman sadan metrin päässä meren rannalla Tanssisaaressa katsomassa tyhjyyteen. Kova sade ja tuuli pudottivat näkyvyyttä ja kastelivat optiikan – tulihan ainakin testattua kiikareiden vesitiiviys.
Muutamat ensimmäiset bussille palanneet ehtivät onnekkaina havaitsemaan peukaloisen, mutta suurelta osalta tämä jäi näkemättä. Seuraava pysähdys tapahtui Koddervikenin lintutornilla. Lahdella oli kolme kyhmyjoutsenta, mutta muuten oli hyvin hiljaista. Tuuli humisi korvissa. Kahvipaussin jälkeen kävimme vielä Ruskiksen ja Sikosaaren alueella kävelemässä. Kiersimme Sikosaaren luontopolun, saaliina jokunen tiainen ja pikkukäpylintu.
Sikosaaressa. Kuva Eetu Paljakka
Ruskiksen ruovikkolahdella näkyi sinisorsia, harmaalokkeja ja koivun latvassa päivystävä isolepinkäinen.
Erikoinen talvi. Kuva Eetu Paljakka.
Tältä retkeltä opittiin, että sateestakin huolimatta voi tehdä hyvän retkipäivän. Oppaina toimivat Niko Björkell ja tarinan raapustellut Eetu Paljakka. Kuskina oli aina yhtä luotettava Bjarne Kantén.
Päivämäärä 22.2.2020 tuntui varsin hyvältä talviretkelle Vuosaaren Porslahden alueelle. Talvi 2019-2020 on kuitenkin varsin epätavallinen, talvilintukävelyn keli heijasteli osuvasti kulunutta ”talvea”: lämpöä +5, vettä satoi kaatamalla ja tuuli kävi myrskylukemissa. Tästä huolimatta kymmenkunta urhoollista lähti kiertämään Porslahden lintupaikkoja.
Aloitimme retken alueen suurimmalta ruokinnalla Omenamäeltä. Oskun ruokinta tarjoaa linnuille murkinaa kesät talvet. Sateesta huolimatta tali- ja sinitiaisia oli runsaasti, mustarastaita, viherpeippoja, varpusia, viherpeippo ja rasvamuruja nokkiva hippiäinen löytyivät Oskulta. Matka jatkui kohti jäähallin aluetta, jossa on viime aikoina ollut hyvin tikkoja ja tuiki harvinaiseksi käynyt fasaani. Tikat pysyivät piilossa, samaten fasku. Räkättirastasparvi nousi läheisen kasvimaan vierestä ja muutama tikli lennähti Porslahden ruokinnan suuntaan. Kävelyn seuraava kohde oli Lokkisaarentien ruokinnat, joilla tällä kertaa oli keltasirkkuja, viherpeippoja, punatulkkuja ja pikkuvarpusia. Myös retken ainoa tikkalaji nähtiin Lokkisaarentiellä, valitettavasti vain käpytikka osui tällä kertaa kohdalle.
Parin tunnin kierros päätyi Oskun ruokkimalle, jossa kanahaukka esitti hurjan syöksyn tavoitellessaan pulupaistia. Gena jäi ilman ateriaa, mutta säväytti mukavasti muuten lajimäärältään vähäistä retkeämme.
Oppaana Mikko Salonen
Havaitut
lajit: isokoskelo, kanahaukka, harmaalokki, kesykyyhky, käpytikka,
räkättirastas, mustarastas, hippiäinen, talitiainen, sinitiainen, varis,
varpunen, pikkuvarpunen, tikli, viherpeippo, vihervarpunen, punatulkku ja
keltasirkku. Yhteensä 18 lajia.
Tringan uuden jäsenen liittymislahja on vaihtunut. Edellisen liittymislahjan, Uudenmaan linnusto -kirjan, painos on nyt loppu. Vuoden 2020 alusta Tringan liittymislahjaksi saa Lähde linturetkelle! Pääkaupunkiseudun parhaat lintupaikat -kirjan.
Uudet jäsenet voivat noutaa kirjan vuoden sisällä liittymisestä joko Lintuvarusteesta (Koetilantie 1, Helsinki) tai Foto Fennicasta (Itämerenkatu 16, Helsinki). Kirjan saa omakseen esittämällä liikeessä jäsenmaksukuitin tai sen kopion.
Lähde linturetkelle! Pääkaupunkiseudun parhaat lintupaikat on tringalaisten tekijöiden kokoama yli 370-sivuinen tietopaketti, jonka sivuilla esitellään 51 pääkaupunkiseudun linturetkikohdetta sanoin ja kuvin.
Sulje
Birdlife Suomi — Yhdessä lintujen puolesta
Tringa on BirdLife Suomi ry:n jäsen. BirdLife Suomi on maamme lintuharrastuksen, -tutkimuksen ja -suojelun keskusjärjestö, joka edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tringalaisena olet mukana myös BirdLifen suojelutyössä ja saat BirdLife-jäsenlehden.