Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan on tullut heinäkuun aikana runsaasti ilmoituksia viherpeippokuolemista. Ne on aiheuttanut Trichomonas-suvun alkueläinloinen. Kaikki tapaukset on havaittu lintujen tai oravien ruokintapaikoilla. Nimenomaan viherpeipot ovat kuolleet, mutta myös esimerkiksi peippoja on kuollut. Useissa tapauksissa viherpeippoja on kuollut kymmeniä muutamassa viikossa.

Evira kehottaa, että leviämisen estämiseksi lintujen kesäruokinta tulisi keskeyttää ja vesiastiat tyhjentää ja kuivata. Ruoantähteet tulisi kerätä pois.

Peippolinnuilla loinen voi aiheuttaa voimakkaan tulehduksen, jonka takia lintu ei pysty nielemään normaalisti. Heikentynyt lintu voi lopulta kuolla nääntymällä tai esimerkiksi toissijaisen bakteeritartunnan aiheuttamaan verenmyrkytykseen. Loinen tarttuu linnusta toiseen suusta tulevan eritteen välityksellä esimerkiksi ruokinta- ja juomapaikoilla.

Trichomonas-loinen on verottanut viherpeippokantaa syksystä 2008 alkaen Kalajoki-Porvoo -linjan lounaispuolella. Maamme pulukannassa on Trichomonas-loista ollut jo pitkään. Puluja kuolee yksittäin Trichomonas-tartuntaan, mutta viherpeipoilla todettujen kaltaisia epidemioita niillä ei ole havaittu.

Pakkanen tappaa lintujen ympäristössä olevan loisen, eikä tautia ei juuri esiinny talvella. Loinen ei tartu ihmisiin eikä nisäkkäisiin, mutta kotieläiminä pidettäviin lintuihin se voi tarttua.

Tringa-lehden numero 2/2009 on ilmestynyt.

Tuoreesta numerosta löytyy Jaakko Aarnialan toimittama katsaus Tringan alueen lintutilanteeseen keväällä 2008. Katsausta koristaa Pertti Raspin ottamat valokuvat.

Muuta luettavaa lehdessä on mm. Margus Ellermaan kirjoitus virolaisesta Kablin lintuasemasta. Jukka Tanner kirjoittaa vuosina 2004-2007 tehdystä harmaalokkiprojektista, jonka tarkoitus oli vähentää suunnitelmallisesti mm. selkälokkeja verottavaa harmaalokkikantaa.

Kirvisasiaa löytyy Roland Vösan luotokirvistä käsittelevästä tekstistä sekä Björn Johanssonin ym. laatimasta itä-aasialaisten kirvisten määritysongelmiin pureutuvasta artikkelista. Lisäksi lehdessä on Petteri Hytösen kuvin koristetut jutut pohjantikasta sekä Suomessa äärimmäisen harvinaisesta pikkutuulihaukasta.

Uusi lehti on jo postitettu Tringan jäsenille sekä lehden tilaajille. Irtonumeroita myy Akateeminen Kirjakauppa Helsingissä.

Metsähallituksen, WWF Suomen, alueellisten ympäristökeskusten ja lintutieteellisten yhdistysten valkoselkätikkaseurannoissa saatiin pesimäaikaisia parihavaintoja noin 150 alueelta. Uhanalaisen lajin pesintöjä varmistui ainakin 84. Havaintomäärät kasvoivat edellisvuosista huomattavasti. Viime syksynä idästä käynnistynyt ennennäkemättömän voimakas valkoselkätikkavaellus lisää häviämäisillään olevaa kantaa Ruotsissakin.

– Valkoselkätikkoja pesii tällä hetkellä eniten Suomen itä- ja kaakkoisosissa, mutta pesimäaikaiset parihavainnot ja pesälöydöt ovat lisääntyneet nyt odotetusti myös maan länsiosissa, suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista toteaa. Seurannassa paljastui lisäksi kymmeniä yksittäisiä havaintopaikkoja, joilla niistäkin monilla on mahdollisuuksia pysyvän reviirin muodostumiseen.

Hyvä pesimätulos vahvistaa kantaa vuosi vuodelta, ja Venäjältä saatava muuttovoitto tuo kaivattuja uusia geenejä populaatioon. Valtaisa massavaellus kulki syksyn ja alkutalven mittaan Suomenniemen yli. Valkoselkätikoista tehtiin havaintoja napapiiriä myöten.

Suomessa varmistettuja pesintöjä löytyi eniten Etelä-Karjalasta (24). Muut pesät löytyivät Pohjois-Karjalasta (13), Päijät-Hämeestä (12), Etelä-Savosta (11), Keski-Suomesta (8), Tringan alueelta Uudeltamaalta (6), Pohjois-Savosta (4), Kymenlaaksosta (2), Pirkanmaalta (2), Satakunnasta (1) ja Vaasan rannikkoseudulta (1).

– Uusien reviirien määrä on kasvanut ilahduttavasti levinneisyysalueen keski- ja länsiosissa. Monilla kohteilla pesinnät ja pesimäaikaiset parireviirit varmistettiin ensimmäistä kertaa 20 vuoden seurantajakson aikana, Laine toteaa.

– Ruotsalaiset tutkijat kertoivat kevättalvella Pohjanlahden perukan kiertäneistä vaellustikoista, joita oli havaittu Ruotsin rannikolla ja Tornionjokilaaksossa, Laine kertoo. Rengaslöydöt tukevat oletusta, että vaeltajat voivat tulla kaukaa Suomen ulkopuolelta. Venäläiset ja suomalaiset tutkijat ovat kartoittaneet valkoselkätikan esiintymistä Karjalankannaksella. Kahden viime vuoden aikana Venäjällä on rengastettu noin 100 pesäpoikasta. Niistä on vuodenmittaan saatu neljä kaukolöytöä: kaksi nuorta lintua on tavattu Etelä-Karjalassa, yksi Uudellamaalla ja yksi Ruotsissa.

Viimeisin löytö venäläisestä valkoselkätikasta tuli toukokuussa Ruotsin rannikolta, noin 100 km Luulajasta lounaaseen. Lintua voitiin seurata useita viikkoja sen liikkuessa yhdessä naaraskumppaninsa kanssa sopivassa elinympäristössä. Tikka oli rengastettu pesäpoikasena vuotta aikaisemmin Kannaksen luoteisosissa. Valkoselkätikkatutkija Kristoffer Stighällin mukaan Ruotsissa varmistui tänä kesänä kaksi valkoselkätikan pesintää. Vaelluslinnut ovat kaivattu lisä populaatioon, sillä Ruotsin kartoituksissa saatiin havaintoja vain 15 yksilöstä.

Valkoselkätikkametsien suojelu, hoito ja ennallistaminen sekä tikan elinpaikkavaatimusten huomioonottaminen talousmetsissä parantavat lajin selviytymismahdollisuuksia. Ilmaston lämpeneminen helpottaa nuorten lintujen selviytymistä ensimmäisen talven yli.

– Suomen vahvistuva kanta tarvitsee kuitenkin edelleen aktiivisia suojelutoimia selviytyäkseen, Laine muistuttaa.

(Linkki Metsähallituksen tiedotteeseen: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Tiedotteet2009/Sivut/Valkoselkatikkakannatkasvussa.aspx)

Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi on tyrmistynyt
tervapääskyn pesien tahallisesta hävittämisestä Haminassa. Haminan
kaupunki on jatkanut tervapääskyjen pesäpaikkana olleen vanhan koulun
purkutöitä huolimatta Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kielteisestä
poikkeuslupapäätöksestä.

"Tapaus on käsittämätön, sillä kaupunki on toiminut tietoisesti vastoin
lakia ja vastoin ympäristöviranomaisen päätöstä. Jos tahtoa olisi ollut,
keinot poikasten säästämiseksi olisivat olleet löydettävissä",
arvostelee BirdLife Suomen hallituksen puheenjohtaja Aki Arkiomaa.

Kaikkien lintujen tappaminen ja häirintä pesimäaikana on lailla
kielletty. Haminan tapauksella on kuitenkin merkitystä laajemminkin,
sillä kaupungin virkamiesten toiminta näyttää erittäin huonoa esimerkkiä
lähiympäristön asukkaille ja muille kansalaisille.

"Teko osoittaa vakavaa piittaamattomuutta. Miten tavallisten ihmisten
voi olettaa kunnioittavan lakeja, kun virkamiehet ohittavat ne halunsa
mukaan näin kevyesti", Arkiomaa kysyy.