Kuukausi: March 2009

Tringan vanhoja harrastajatutkintoja verkossa

–

Tringan harrastajatutkinnot kolmen viime vuoden ajalta ovat nyt ladattavissa tältä saitilta. Voit harjoitella lintujen määrittämistä kuvista ja valmistautua samalla seuraavaan lanexc.gifharrastajatutkintoon, joka järjestetään marraskuussa.

Harrastajatutkinnon läpäiseminen kertoo, että olet edennyt lintuharrastuksessasi. Tutkinnon läpäisseet saavat käyttöönsä nimilyhenteen, jota käytetään esimerkiksi Tringa-lehdessä julkaistavissa vuodenaikakatsauksissa

Linnustonsuojeluapuraha

–

kanahaukka(c)jari kostet

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa r.y. julistaa haettavaksi apurahan toimialueellaan Uudellamaalla ja Sipoossa tapahtuvaa linnuston suojelu- ja tutkimustyötä varten. Jaettava summa on enintään 3000 €, joka voidaan jakaa yhdelle tai usealle hankkeelle.  
 
Vapaamuotoiset apurahahakemukset tulee toimittaa pe 10.4.2009 mennessä sähköisinä yhdistyksen sihteerille (sihteeri@tringa.fi). Liitteenä tulee olla tutkimussuunnitelma, kustannusarvio, haettavan apurahan suuruus ja käyttötarkoitus sekä hakijan osoite- ja pankkiyhteystiedot. Tuloverolain mukaisesti tieteellinen apuraha on verovapaa. Tringa ry:n hallitus päättää apurahan jakamisesta tapauskohtaisesti. Apurahan saajien on annettava yhdistyksen hallitukselle kirjallinen selvitys apurahan käytöstä vuoden kuluttua apurahan saamisesta sekä kirjoitettava Tringa-lehteen lyhyt raportti hankkeesta ja sen tuloksista. 
 
Myönnetystä apurahasta ilmoitetaan saajille kirjallisesti, ja apurahan jakamispäätöksestä ilmoitetaan myös yhdistyksen kotisivuilla www.tringa.fi. Tiedustelut sihteeriltä: Elina Peuhu, sihteeri@tringa.fi / 050-5487209.
 
 

Vesilintujen muutto jo hyvässä vauhdissa

–

Viimeaikaisista kylmistä keleistä huolimatta vesilintujen muutto on edennyt Hangon lintuasemalla reippaasti. Haahkoja on saapunut jo tuhatmäärin ja telkkiä, tukkasotkia sekä isokoskeloita kärkkyy jäänrajalla parhaimpina päivinä useampia satoja. Viikonlopun aikana uusia kevätsaapujia olivat mm. meriharakka ja pajusirkku.

Pöllöillä ennätysaikaiset ja runsaat pesinnät

–
sarvipollon poikanen.jpg
 Sarvipöllön poikanen (c) Kari Soilevaara


Poikkeuksellisen vahvan myyräkannan ansiosta Tringan alueella on saatu ihailla talven aikana useita talvehtivia sinisuohaukkoja, piekanoita ja hiirihaukkoja.  Muun muassa Kirkkonummen Saltfjärdenillä on ollut koko talven läpi toistakymmentä pikkujyrsijöitä saalistavaa päiväpetolintua. Myyrien runsaalla määrällä on vaikutuksensa myös niitä pääasiallisena ravintonaan käyttävien pöllöjen pesintään. Ravintotilanteen ollessa hyvä, pöllöt aloittavat pesinnät mahdollisimman aikaisin ja niinpä useat pöllörengastajat ovat tehneet ennätysaikaisia pesä- ja poikashavaintoja tänä vuonna. Helsingissä ensimmäisen lehtopöllön muninta alkoi jo joulun aikaan ja maaliskuussa on tavattu lehtopöllön lentopoikueita ainakin Espoossa ja Helsingissä. Petri Sola rengasti 6.3. 2-3 viikkoa vanhat lehtopöllön poikaset Mäntsälässä. Leuto alkutalvi on todennäköisesti myös aikaistanut pesintöjä.   (ks. myös kuva Tarsiger.com :sta)

  
Ravintotilanteen ollessa hyvä myös pesintöjä aloittavien parien määrä on suuri ja poikuekoot kasvavat. Onnistuneista alkutalven pöllöjenkuunteluretkistä on raportoitu Tringa-verkossa, mikä antaa osviittaa useista pesimishaluisista pöllöistä. Tringan alueella linnustotutkimusta tekevän Kimpari Bird Projectin tutkimusalueella tehtiin tänä vuonna myös 32 vuotta kestäneen tutkimuksen ennätys: 250 km2 tutkimusalueella tavattiin 50 lehtopöllöreviiriä. Kuunteluissa havaittiin myös useita huuhkajia, sarvipöllöjä, helmipöllö ja muutamia varpuspöllöjä.
 
Kuinka paljon pöllöjä sitten selviää aikuisiksi asti? Pesintöjen onnistumisen määrittelee ravinnon saatavuus poikasten kasvaessa. Pitkäaikaisten tutkimusten perusteella tiedetään, että myyrien määrä tulee väistämättä romahtamaan. Jos romahdus tapahtuu alkukeväästä osa pareista saattaa jättää pesinnän kesken, loppukevään myyräkato voi taas vaikeuttaa poikasten ravinnonhankintaa. Mitä lähemmäksi kesää mennään, sitä helpompaa on kuitenkin löytää korvaavaa ravintoa: kuten lintuja, sammakoita ja oravia poikasten ruuaksi.
 
Nyt on siis hyvä aika mennä pöllöretkelle! Lämmintä juomaa ja tarkat korvat mukaan ja metsäteiden varsille ihmettelemään!

Espoon lintuvedet kartoitettu neljättä kertaa

–

Espoon ympäristölautakunta on julkaissut Espoon lintuvesien pesimälinnuston seurannan tulokset vuodelta 2008.

Tutkimuksessa on selvitetty Espoonlahden, Kaitalahden, Finnoonlahden, Iso-Huopalahden, Matalajärven sekä Espoon Pitkäjärven eteläpään pesimälinnusto parimäärineen. Samalla on arvioitu linnuston ja lintuvesien suojeluarvon muutoksia sekä annettu suosituksia kohteiden hoitamiseksi. Kohteiden linnustoa on tutkittu aiemmin vuosina 1984, 1990 ja 2000.

Vuoden 1984 jälkeen linnusto on runsastunut Finnoonlahdella ja Matalajärvellä. Tutkimus suosittaa, että Finnoonlahden allas itäpuolisine niitty- ja ruovikkoalueineen tulisi rauhoittaa arvokkaana lintujen pesimäalueena kaikenlaiselta rakennustoiminnalta.

Espoonlahden ja Kaitalahden suojeluarvo on säilynyt ennallaan. Iso-Huopalahden ja Pitkäjärven linnustoarvo on vähentynyt, tärkeimpänä tekijänä asutuksen lisääntyminen lintuvesien tuntumassa sekä rantojen ja vesialueiden lisääntyneen virkistyskäytön aiheuttama häirintä.

Runsaimmat lajit olivat naurulokki, ruokokerttunen, sinisorsa ja pajusirkku. Lajistoon kuului neljä uhanalaista lajia: liejukana, rastaskerttunen, pikkutikka sekä naurulokki, joka pesi vain Finnoonlahdella. Muita vähälukuisia lajeja ovat mm. harmaasorsa, laulujoutsen ja kurki.

Tutkimusjakson aikana selkeimmin ovat runsastuneet mustakurkku-uikku, kyhmyjoutsen sekä naurulokki ja pikkutikka. Finnoonlahden 3700 parin naurulokkiyhdyskunta on Etelä-Suomen suurin. Pikkutikkoja tavattiin 16 paria, joista kuusi pesi Matalajärven rantametsissä.

Avointen rantaniittyjen kahlaajat sekä varpuslinnut ovat tutkimuksen mukaan taantuneet. Tutkittujen lintuvesien pesimälajistosta on kokonaan kadonnut kuovi ja punajalkaviklo. Matalakasvuisten rantaniittyjen umpeutuminen on aiheuttanut esimerkiksi niittykirvisen ja keltavästäräkin vähenemistä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös viitasammakon esiintymistä. Huomattavavia määriä viitasammakoita todettiin Kaitalahdella, Pitkäjärven eteläpäässä sekä Matalajärvellä.

Tutkimus on luettavissa pdf-muodossa osoitteessa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;7969;41159;63904 .